Epidemiology, clinical characteristiscs and treatment outcome of laryngeal cancer

Abstract

Kurkunpääsyöpä on Suomessa nykyään ihosyöpiä lukuunottamatta yleisin pään ja kaulan alueen pahanlaatuinen kasvain, jota todetaan n. 120 uutta tapausta vuodessa. Tauti on miehillä huomattavasti yleisempi kuin naisilla ja sen merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kurkunpääsyövän esiintyvyyttä ja sen muutoksia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1962-1991. Lisäksi tutkittiin taudin riskitekijöitä, kliinistä kuvaa, hoitoa ja ennustetta.

Potilaista 302 (95%) oli miehiä ja 16 (5%) naisia. Keski-ikä diagnoosihetkellä oli 63 vuotta. Miehillä ikävakioitu ilmaantuvuus laski 1960-luvun lopun huipun jälkeen yli 60%, naisilla se ei oleellisesti muuttunut tutkimusaikana. 1960-luvulla n. 2/3 kasvaimista oli äänihuulten yläpuolisia ja 1/3 sijaitsi äänihuulissa, mutta tämä suhde on pikkuhiljaa kääntynyt päinvastaiseksi nykyään n. 2/3 kurkunpääsyövistä on äänihuulikasvaimia. Ilmaantuvuuden lasku siis johtui suurelta osin äänihuulten yläpuolisten kasvainten vähenemisestä, joskin myös äänihuulisyövät vähenivät.

Suurin osa potilasta (91%) oli tupakoitsijoita. Myös sosioekonominen asema näytti vaikuttavan merkittävästi kurkunpääsyöpäriskiin: alemmat sosiaaliluokat olivat yliedustettuina potilaiden joukossa. Suomalaisten miesten vähentynyt tupakointi ja siirtyminen 1950-luvulle asti suosituista pilli - ja pöllisavukkeista suodatinsavukkeisiin näyttävät olevan tärkeimmät syyt kurkunpääsyövän voimakkaaseen vähenemiseen. Muita mahdollisia syitä ovat mm. parantunut elintaso, muutokset ruokailutottumuksissa ja ehkä myös vähentynyt altistus kertalämmitteisten ja erityisesti savusaunojen ilman karsinogeeneille.

Äänihuulikasvaimiin verrattuna äänihuulten yläpuoliset kasvaimet todettiin usein pidemmälle edenneinä ja niihin liittyi useammin etäispesäkkeitä kaulan imusolmukkeissa. Yleisin oire oli käheys, joka oli tavallisempi äänihuulikasvainten yhteydessä. Muita oireita, kuten kurkkukipua, palantunnetta kurkussa ja nielemisvaikeutta, oli enemmän äänihuulten yläpuoliseen syöpään sairastuneilla.

Kurkunpääsyöpäpotilaiden viiden vuoden elossaolo-osuus oli 69%. Kasvaimen paikallinen levinneisyys ja kaulametastaasien olemassaolo olivat tärkeimmät ennustetta huonontavat tekijät. Kasvaimen sijainti kurkunpäässä ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi ennusteeseen.

Epidemiological factors, clinical characteristics, treatment and prognosis of laryngeal cancer were evaluated among 318 patients diagnosed and treated at the Tampere University Hospital during a 30-year period between 1962-1991. There were 302 (95%) male and 16 (5%) female patients with a median age of 62.8 years. In 312 (98%) patients the histological finding was squamous cell carcinoma.

During the study period the age-adjusted annual incidence in males decreased from the highest 5-year average of 6.7/100,000 in 1967-1971 to 2.6/100,000 in 1987-1991. The female incidence remained unchanged in 0.2/100,000/year. The most prominent incidence decrease from 7.7 to 0.7/100,000/year occurred among males aged 40-49 years. From the first to the last 10-year period the proportion of supraglottic tumours decreased from 2/3 to 1/3.

In both sexes the proportion of smokers was significantly higher among patients with laryngeal cancer than in the population. Low socio-economic status was also significantly associated with increased risk of laryngeal cancer. Favourable changes in the smoking habits of Finnish men seem to be the most important contributor to the declining occurrence.

The proportion of early stage lesions was higher among glottic tumours and patients with a supraglottic tumour presented more often with neck node metastases. Hoarseness was the most common symptom, being more frequent in glottic than in supraglottic cases. Other symptoms like sore throat, globus and dysphagia were more often associated with supraglottic lesions.

The 5-year disease-specific survival of patients with a glottic and supraglottic tumour was 81% and 71%, respectively. This difference was not statistically significant. Also when analysed by T-category, location of the tumour did not affect the survival significantly. Higher T-category and presence of neck node metastases were the most important predictors of poorer prognosis.

Most early glottic carcinomas were treated with primary radiotherapy. Among the 60 patients with a glottic T1 and the 12 with a glottic T2 tumour treated by megavoltage irradiation since 1970, a higher number of involved vocal cord thirds indicated poorer primary locoregional control in multivariate analysis. Extension of the tumour to the posterior vocal cord third and higher T-category predicted poorer disease-specific survival.