Kuviteltu Suomi: Globalisaation, nationalismin ja suomalaisuuden punos julkisissa sanoissa 1980-90 -luvuilla

Abstract

Tutkimuksessa on tarkasteltu, millä tavoin Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta on julkisuudessa keskusteltu aikana, jolloin Suomi on monella tavoin aiempaa avoimempi kansainvälisille vaikutteille. Tutkimuksessa on analysoitu erityisesti Euroopan unioniin liittymistä käsittelevää, sekä alueita ja maahanmuuttoa koskevaa lehdistökeskustelua, sekä näiden lisäksi suomalaisuutta koskevaa arkikeskustelua. Pääasiallisena aineistona ovat olleet sanomalehtien pääkirjoitukset.

Tutkimus kartoittaa niitä puhetapoja, joiden avulla keskustelua niin kutsutusta globalisaatiosta ja siihen liitetyistä ilmiöistä käydään. Tärkein näistä puhetavoista on muuntautumiskykyinen nationalismi. Nationalismi näyttäytyy tutkimuksessa vahvana kulttuurisena maailman hahmottamisen tapana, joka ulottuu yksilöiden välisestä kanssakäymisestä kansainväliseen politiikkaan. Toisinaan globalisaation sanotaan olevan kansallisvaltioiden loppu, mutta tutkimuksen mukaan se mahtuu hyvin nationalistisen tarkastelukehyksen sisään.

Nationalismia koskevissa teorioissa on viime vuosina ollut vallalla ns. modernistinen nationalismin teoria, joka katsoo vasta valtioiden synnyttävän kansat ja nationalismin. Tutkimuksessa pyritään kyseenalaistamaan tämä väite pohtimalla suomalaisuudesta käytävää keskustelua monet siinä esiintyvistä elementeistä viittaavat kansoja koskevan puheen syntyyn ennen varsinaisia kansallisvaltioita.

Tutkimus on ns. artikkeliväitöskirja, joka koostuu aiemmin julkaisemattomasta yhteenvetoartikkelista ja viidestä jo julkaistusta artikkelista. Empiiriset luvut ovat ilmestyneet teoksessa Alasuutari, Pertti & Petri Ruuska (1999) Post-Patria? Globalisaation kulttuuri Suomessa. Tampere Vastapaino, sekä Sosiologia-lehden numerossa 4/1999.

This academic dissertation presents five articles published in 1999 and an introductory article published in 2002. It discusses the issue of how Finland as a state, Finland as a society and Finnishness are negotiated in the 1980's and 1990's in the context of the so-called globalization. The main data consists of newspaper editorials; in addition to them other kinds of research material, such as www-sites and extracts from naturally occurring conversations are used.

The research material dates from a period when Finland was negotiating how to participate in European integration and finally joined the European union. At the same time Finland also opened its economy to international influences and received most of its current immigrant population. These and other changes made it necessary to negotiate for and redefine cultural key concepts, such as independence, sovereignty, nation, citizenship and locality.

This study focuses on how 'state' and 'culture' are used separately to gain proper, up-to-date, understanding of the consepts of independence and nation. While it was common to speak of independence as bound to state in the middle of 1980's, just before and after the EU-decision it was seen as bound to 'culture', i.e. the language and cultural history of the Finnish nation and the ethnic Finns. This provides the hard core of the ethnically defined nation. Simultaneously questions concerning citizenship become problematized, as many inhabitants of Finland do not share the same language, history or ethnicity any more. The study also analyses how the relationship between the state and localities was negotiated in 1980's and 1990's; particular attention is paid to the Swedish-speaking province of Ahvenanmaa and to northern Finland. Finally the study focuses on how speaking of 'Finnishness' helps individuals to handle delicate situations. In all these negotiations, the Imagined Finland is seen in different ways.

These different empirical cases provide the context to discuss and problematize theories on globalization, and especially on nationalism.