Blood cardioplegia and certain adjuvants during myocardial revascularisation
Rinne, Timo (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Rinne, Timo
Tampere University Press
2000
Anestesiologia - Anaesthesiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Väitöspäivä
2000-05-31Tiivistelmä
Väitöskirjassa on tutkittu sydämen suojausta sepelvaltimoleikkauksissa, joissa potilaan sydän joudutaan pysäyttämään kirurgisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Kahdessa osatutkimuksessa verrattiin suojausmenetelmien kahta päätyyppiä ja niiden vaikutuksia veren koostumukseen; kolmessa jälkimäisessä tutkimuksessa eri lisäaineiden vaikutusta suojaustehoon käytettäessä verta sisältävää suojausmenetelmää. Tutkimukseen osallistui 278 Tampereen yliopistollisen sairaalan potilasta, jotka tulivat joko suunnitellusti tai akuutin rintakivun takia sepelvaltimoleikkaukseen. Kaikissa osatutkimuksissa vertailuryhmät satunnaistettiin, kahdessa jälkimäisessä käytettiin lisäksi lumelääkitystä ja sokkoutusta. Suojausmenetelmiä verrattiin rekisteröimällä sydänsähkökäyrän muutoksia ja sydämen käynnistyvyyttä leikkauksen jälkeen sekä mittaamalla sydämen kudosvaurion merkkiaineiden (kreatiinikinaasi, troponiinit, myoglobiini) vapautumista.
Verta sisältävä suojausmenetelmä osoittautui vähentävän merkkiaineiden vapautumista ja parantavan sydämen käynnistyvyyttä verrattuna suolaliuospohjaiseen menetelmään. Tutkimustulos antoi tukea verimenetelmän valinnaksi ensisijaiseksi suojausmenetelmäksi. Veripohjainen menetelmä ei vaikuttanut haitallisesti veren punasoluihin tai muuhun veren koostumukseen.
Kolmessa muussa osatyössä tutkitut lisäaineet (lidokaiini, adenosiini, esmololi) eivät tuoneet selvää lisätehoa veripohjaiseen suojausmenetelmään. Tutkimustulokset kuitenkin mahdollistavat näiden lisäaineiden jatkotutkimukset tutkimusasetelmia tai annostelua kehittämällä. Uusia kudosvaurion merkkiaineita (troponiinit) ei ole aikaisemmin käytetty laajasti leikkauspotilailla sydänvaurion arviointiin, joten näistä saatiin tutkimuksissa merkittävää kokemusta. Lisäksi havaittiin osatutkimuksien keskinäisessä vertailussa koko tutkimuskauden aikana tapahtunut sydänvaurion sekä sydämen ja verenkierron tukilääkityksen tarpeen vähentyminen. Tämä suotuisa kehitys tapahtui huolimatta samanaikaisesta leikkauspotilaiden keski-iän huomattavasta noususta ja sydämen suorituskyvyn laskusta.
Verta sisältävä suojausmenetelmä osoittautui vähentävän merkkiaineiden vapautumista ja parantavan sydämen käynnistyvyyttä verrattuna suolaliuospohjaiseen menetelmään. Tutkimustulos antoi tukea verimenetelmän valinnaksi ensisijaiseksi suojausmenetelmäksi. Veripohjainen menetelmä ei vaikuttanut haitallisesti veren punasoluihin tai muuhun veren koostumukseen.
Kolmessa muussa osatyössä tutkitut lisäaineet (lidokaiini, adenosiini, esmololi) eivät tuoneet selvää lisätehoa veripohjaiseen suojausmenetelmään. Tutkimustulokset kuitenkin mahdollistavat näiden lisäaineiden jatkotutkimukset tutkimusasetelmia tai annostelua kehittämällä. Uusia kudosvaurion merkkiaineita (troponiinit) ei ole aikaisemmin käytetty laajasti leikkauspotilailla sydänvaurion arviointiin, joten näistä saatiin tutkimuksissa merkittävää kokemusta. Lisäksi havaittiin osatutkimuksien keskinäisessä vertailussa koko tutkimuskauden aikana tapahtunut sydänvaurion sekä sydämen ja verenkierron tukilääkityksen tarpeen vähentyminen. Tämä suotuisa kehitys tapahtui huolimatta samanaikaisesta leikkauspotilaiden keski-iän huomattavasta noususta ja sydämen suorituskyvyn laskusta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4672]