Hyvä, ihanteellisuus ja epäitsekkyys arvo- ja arvostuskäsityksinä terveydenhuollon koulutuksessa ja työelämässä

Abstract

HOITAJAT EETTISTEN ARVOJEN JA MARKKINATALOUDEN RISTIPAINEESSA Julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa on viime vuosina korostunut tulosvastuullinen ja markkinataloudellinen toimintatapa. Samaan aikaan hoitohenkilökunta on säilyttänyt potilaan hyvää, ihanteellista ja epäitsekästä auttamista korostavat arvot. Hoitajat odottavat työnantajalta kannustusta, yhdenvertaisuutta, aikaa ja rauhaa työn tekemiselle sekä hyvän työympäristön ja ilmapiirin edistämistä. Todellisuudessa hoitotyön ihanteista poikkeavat arvot määräävät usein hoitotyön käytäntöä.

Ihmisarvo, vapaus, itsemäärääminen, terveys ja hyvinvointi ovat potilaan hyvään suuntautuvia arvoja. Ihanteellisia arvoja ovat lähimmäisyys, auttaminen ja toisesta välittäminen. Epäitsekkyys ilmenee toisen ihmisen hyvän asettamisessa etusijalle. Hoitohenkilökunta sitoutuu työhönsä hyveellisesti arvostaen työssään hyvää ammattitaitoa, yhteistyökykyä ja toiminnan vastuullisuutta. Hoitajat arvostavat ominaisuuksinaan rehellisyyttä, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta samoin kuin rohkaisevia ja joustavia luonteenpiirteitä. Kokonaisuutena hoitohenkilökunnan arvokäsitysten pääpaino on eettisissä arvoissa.

Potilaan kaikinpuoliseen hyvään suuntaavat arvokäsitykset omaksutaan jo terveydenhuollon koulutuksen alkuvaiheessa. Opiskelijat esittävät koulutuksen alkuvaiheessa ihanteellisia ja epäitsekkäitä arvoja. Koulutuksen edetessä näiden arvojen rinnalle nousee velvollisuuksia ja sääntöjä korostava näkemys. Koulutuksen jälkeisessä työelämässä painottuvat uudelleen ihanteelliset ja epäitsekkäät arvot. Hoitotyön arvostukset kohdistuvat potilaaseen, ammattityöhön ja työnantajaan. Epäitsekkäät arvot heijastuvat myös hoitohenkilökunnan yksityiselämään.

Edellä kuvatut tulokset käyvät selville tutkimuksesta, jossa seurattiin terveydenhuollon koulutuksessa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden (N=28-57) arvoja. Osaa heistä haastateltiin myöhemmin työelämässä. Tutkimus on toteutettu laadullisen fenomenografian menetelmin. Tutkimus kuvaa terveydenhuollon opiskelijoiden ja hoitohenkilökunnan henkilökohtaisia ja hoitotyön arvo- ja arvostuskäsityksiä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut lisätä tietoa terveydenhuollon koulutuksen, hoitoetiikan ja hoitotyön kehittämiseen.

Tutkimustulokset herättävät kysymyksiä terveydenhuollossa vallitsevista arvo- ja arvostuskäsityksistä. Tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnan arvokäsitykset antavat turvaa potilaalle, joka voi luottaa hoitohenkilökunnan toimintaan potilaan parhaaksi. Epäitsekkäät hoitajat ovat sitävastoin omien arvojensa mukaisen työn ja työnantajilta tulevien vaatimusten ristipaineessa.

The aim of the study was to describe students and nursing practitioners values and valuations and add to the knowledge of the development of teaching nursing care, of care ethics and of the practice of nursing.

The study is humanistic and pragmatic in nature. The sample consisted of two to four student groups (N=28-57). In working life, nurses and public health nurses (N=10) were interviewed. The data were collected over the period of 1988-1990 and 1997 by means of questionnaires, writings and interviews. The data were analysed by using the method of phenomenography. The results were formulated based on the data and are described through themes, classes and categories of values and descriptive profiles.

The categories of personal values and valuations were the common good and happiness, the common good of oneself and of the other, personal profit, duties and feelings. In working life, the other s good took precedence over the conceptions focusing on oneself. The category of feelings manifested itself only at the beginning of education, and duties moved to a nursing category at the end of education. Relations to the family and friends as well as work and health persisted as personal values and valuations throughout the study period.

The categories of nursing values and valuations were the patient s good, idealism in helping the patient, the nurse s commitment to his or her work, duties and a good employer. As for the study period, nursing values and valuations were idealistic and altruistic at the beginning of education. Duties and rules emerged at the end of education, whereas altruistic and idealistic nursing values and valuations were again emphasised in working life. Conceptions of common society and the world were not included in nursing values and valuations. Human dignity and respect for people as well as individuality, health and humanity persisted as nursing values and valuations throughout the study period. Overall, personal and nursing values and valuations were harmonious throughout the study period and started to resemble each other during the study.

In the future it is important to continue research on the prevailing values and valuations in patient-nurse relationships and between employees and employers. The significance of gender in human interactions and the evolution of morals need to be examined within the functions of nursing staff. Research of care ethics is important due to the prevalent language interpretations and development of theory. Multidisciplinary follow-up research on values, valuations and morals should be targeted more widely on the whole population.

Key words: personal and nursing values and valuations and care ethics.