TEHTAAN PILLIN TAHDISSA Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870-1939

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalista järjestystä ja sen muutosta vuosina 1870-1939 sekä tämän muutoksen syitä ja seurauksia. Sosiaalisella järjestyksellä tarkoitetaan sitä kirjoittamatonta tapaa, jonka mukaan yhteiskunta toimi. Maaseudun tehdasyhdyskunnat olivat yhteiskuntarakenteeltaan ja toimintatavoiltaan kaupunki- sekä maaseutuyhteiskunnista poikkeavia omaleimaisia tehdas- ja työväenkeskuksia. Yhdyskunnat olivat huomattavia alueellisia vaikuttajia, sillä ne levittivät teollista elämänmuotoa, yhteiskunnallisia aatteita ja vaurautta maaseudulle.

Tutkimuksen kohteena oleva Nokian paperi- ja kumitehdasyhdyskunta oli vanhin Suomen lukuisista paperiteollisuuden varaan syntyneistä tehdasyhdyskunnista. Nokian yhdyskunnan tekee erityisen mielenkiintoiseksi sen sisäisen rakenteen muutos. Suomen paperiteollisuuden uranuurtajan vuori-insinööri Knut Fredrik Idestamin puuhiomosta alkunsa saanut Nokian tehdaskylä oli 1900-luvun alkuvuosiin saakka tyypillinen suomalainen yhden tehtaan paperitehdasyhdyskunta, mutta vuonna 1904 Nokialle siirretystä Suomen Gummitehdas Oy:n kumitehtaasta kasvoi sotien välisenä aikana Nokian suurin tehdas. Kumitehtaan työyhteisö sekä työorganisaatio ja -kulttuuri poikkesivat selvästi paperitehtaasta. Tämä rikkoi tehdasyhdyskunnan yksinapaisuuden ja vaikutti keskeisesti paikallisen järjestyksen muutokseen.

Tutkimuksessa käytetään kokonaishistoriallista metodia ja tutkimusote on vertaileva. Vertailun avulla Nokian tehdasyhdyskunnan ilmiöt saadaan oikeisiin suhteisiinsa ja samalla se antaa mahdollisuuksia tehdä tutkimustuloksista laajempiakin tulkintoja. Tutkimus koskee nimenomaan koko tehdasyhdyskuntaa ei pelkästään tehdasyhteisöjä. Näin voidaan selvittää tehdasyhteisöjen vuorovaikutusta muiden väestöryhmien kanssa ja sitä mikä oli tehtaiden luoman järjestyksen merkitys koko yhdyskunnalle. Tutkimuskysymykseen vastataan seuraavien osatekijöiden avulla: yhteiskunnan rakenne eli väestöryhmät ja niiden muodostuminen, yhteiskunnan hierarkia ja sosiaaliset suhteet, tehdasjärjestelmä, työolot ja -ehdot, eri väestöryhmien elinolosuhteet, poliittinen ja aatteellinen toiminta sekä ulkoiset vaikutteet.

Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalisen järjestyksen voi jakaa neljään vaiheeseen: 1. Tehdaspaternalismi 1870-1905, 2. Kansalaisyhteiskunnan läpimurto 1905-1918, 3. Poliittisuuden nousu 1919-1928 ja 4. Totaalinen herruus 1929-1939. Nokian tehdaskylää leimasi 1900-luvun alkuvuosiin saakka paperitehtaan tehdaspaternalistinen hallintatapa. Tämä varsinkin paperitehtaissa yleinen järjestys perustui tehtaan johdon hallitseman hierarkian mukaisiin sosiaalisiin suhteisiin ja sen vastapainona työväelle tarjottuun huoltojärjestelmään. Tehdaspaternalistinen järjestys joutui Nokialla kuten muissakin Suomen tehdasyhdyskunnissa kansalaisyhteiskunnan noustessa voimistuneiden muutospaineiden alle erityisesti vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Samoihin aikoihin kumitehdas mursi paperitehdasyhdyskunnan rakennetta ja siihen liittyen jo pelkkä väkiluvun nopea kasvu muokkasi järjestystä. Kysymys paikallisesta järjestyksestä kiteytyi erityisesti vuoden 1918 sisällissodan jälkeen yhä selvemmin poliittiseksi valtakamppailuksi.

Nokialla yhteiskunnan sisintä, työnantajien ja työntekijöiden välistä suhdetta, koskeva suora yhteentörmäys tapahtui muihin tehdasyhdyskuntiin verrattuna myöhään vasta 1920-luvun lopulla. Tällöin kumitehtaan lakon päättyminen työntekijöiden täydelliseen tappioon yhdistettynä pula-ajan ja yleisen oikeistosuuntauksen luomaan ilmapiiriin antoi tehdasvallalle Nokialla vielä jatkoaikaa. Kolmikymmenluvulla tehdasyhtiöt hallitsivat Nokian yhdyskuntaa taloudellisen mahtinsa ja poliittisen kontrollin avulla vahvasti niin taloudellisesti, poliittisesti kuin kulttuurisestikin. Tämä valkoinen valta päättyi sota-aikaan, jonka aiheuttama yhteiskunnallinen murros vei laajalta paikalliselta tehdasvallalta viimeisetkin edellytykset. Tämä muutos on myös luonteva tutkimuksen päätepiste.

Hallitsevia tekijöitä Nokian tehdasyhdyskunnan järjestyksen muutoksessa olivat yhdyskunnan sosiaaliset suhteet, sisäinen rakenteellinen kehitys ja ulkoiset vaikutteet. Teolliset suhteet olivat yhdyskunnan järjestyksen ydintä, jota yhdyskunnan sisäiset tekijät ja ulkopuoliset reunaehdot muokkasivat. Ulkoa tulleet taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset vaikutukset olivat merkittäviä, mutta ne koskivat eriasteisina kaikkia muitakin yhdyskuntia. Erot yhdyskuntien välillä syntyivätkin pääasiassa niiden sisäisistä tekijöistä eli siitä kuinka niissä reagoitiin näihin ulkoisiin vaikutteisiin. Nokialla paikallinen järjestys sai voimakkaasti suuntansa tehdasyhtiöiden ja työntekijöiden keskinäisistä suhteista. Paternalismista siirryttiin lopulta selkeisiin voimapoliittisiin suhteisiin. Yhdyskunnan järjestystä ohjasi koko tutkimusaikakauden tasapainoilu työrauhan ja tehtaan menestyksen takaamiseen tähtäävän tehdasvallan ja työväen työelämässä sekä koko yhdyskunnassa tavoitteleman sosiaalisen tasa-arvon ja omaehtoisen vaikutusvallan välillä.

Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalisen järjestyksen selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää näiden omaleimaisten yhdyskuntien merkitystä Suomen yhteiskunnalle. Tehdasyhdyskunnissa muodostui erityislaatuinen sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden verkko, jonka avulla on hyvä tutkia myös kansalaisyhteiskunnan läpimurtoa suomalaiselle maaseudulle ja koko agraarin Suomen teollistumista ja sen aiheuttamaa yhteiskunnallista muutosta. Tehdasyhdyskunnissa nämä muutokset näkyivät voimakkaina. Yhteiskuntaa muokkaavaa vastakkainasettelua syntyi teollisen työn ja elämäntavan organisoimisesta eli työnantajan ja työntekijöiden suhteesta. Toisin sanoen erilaisista näkemyksistä yhdyskunnan järjestyksestä. Nokian paperi- ja kumitehdasyhdyskunnan kehitys 1800-luvun lopun yhden tehtaan tehdaspaternalismista 1930-luvun valkoiseen tehdasvaltaan kuvaa laajemminkin tehdasyhdyskuntien järjestystä Suomessa.

Social Order in the Factory Community of Nokia, 1870-1939

This research analyses the social order, the long-term changes of that order, and the causes and consequences of these changes on the factory community of Nokia in Southern Finland, near the industrial city of Tampere. The analysis of the social order reveals the social relationships, the operational dynamics and their preconditions in that factory community. In this research, local social order refers to the system and network of social relationships that guided and ruled the functioning of the community. Order describes the unwritten way in which the society functioned.

The analysis of social order through one case study provides an opportunity to deepen the research. Through comparison it becomes possible to set the phenomena at Nokia in their correct proportions and at the same time to analyse the potential special characteristics of Nokia and those typical of other factory communities. Nokia is a particularly suitable subject of analysis because of its location and the changes that its internal structure underwent.

The analysis of the factory community's internal structure also provides good opportunities for international comparison, as, all around the industrialised world, countryside based factories have developed very similar social structures. The legislation, traditions, culture, and the given field of industry in particular, caused differences in development patterns and schedules in different countries.

This research expressly analyses the whole factory society, not only factory communities. Such a broad scope allows a study of the interaction of the factory communities and the factories governing the locality with other local population groups, as well as making possible a test of the significance and power of those factories within local society. Due to the dominant nature of the factories, the research focuses on the questions related to factories and the working communities.

The method of the research is comparative and of total historical nature. The research problem is approached through the different segments of society - economy, population, living conditions, modes of thought, and policy. How did these factors and their relationships to each other affect the local order? In this research approach society is seen as an entity where all elements are in reciprocal relationships with each other and dependent on the various sectors of society. This comprehensive historical research method has also been called the social historical reciprocal model.

Rural mill towns in Finland from the 1870s to the end of the 1930s were special localities governed by mill companies. With their one or two governing factories, their remote locations, and their bifurcated populations, they formed centres of habitation different from their surroundings in terms of population, economy, and politics. In these communities a strong, mutual interdependence developed between the factory leadership, which governed the society and the factory workers. This interdependent relationship between the company and workers largely determined social order at any given time. This order was shaped by the community's internal factors, but a major part of the direction and framework of the development came from outside the community. The specific nature of a particular factory community order was the result of the ways the locality responded to these outside economical, political, cultural, and legislative influences.

The national development of Finland provided significant fringe conditions in the development of Nokia's factory community order. Until 1917, Finland was a Grand Duchy of Russia. In the situation created by the revolutions in Russia, Finland gained independence in December 1917. This gaining of independence was followed by a bitter Civil War in the winter of 1918, which in turn concretely affected Nokia as it had been in the hands of the losing Red side during the war. The Civil War divided the nation in two, and factory communities where the majority of the population consisted of workers felt the division keenly. The pace of Finland's industrialisation quickened after the war, but by the late 1930s the country nevertheless remained strongly agrarian. In the 1930s the country suffered deeply from the global depression, and right-wing political trends strengthened at the same time. Both of these phenomena were clearly discernible in Nokia. In November 1939, the Soviet Union at! tacked Finland and the country drifted into the Second World War. The war period of 1939-1945 spelled a strong social transition in Finland.

The Nokia community began as a pulpwood mill founded by Knut Fredrik Idestam by the Emäkoski rapids in 1869. The mill soon grew into a paper mill company called Nokia Ltd, which was the forerunner of the current global telecommunications giant Nokia. At the end of the 1860s, manufacturing paper from pulp was a novelty even on the global scale. In Finland, Nokia's pulpwood mill was the first mill to gather a permanent settlement around it. Several other paper industry centres were also established along Finnish rivers in the 1870s and 1880s. Rapids providing the energy, forest resources, and transport infrastructure largely dictated their locations. In the 1870s Finland was still almost totally agrarian, but paper mill communities significantly spread the industrial lifestyle into Finland's backwoods. The city of Tampere, in the immediate vicinity of Nokia, was an important industrial centre, boasting several factories by the latter half of the nineteenth century.

The biggest internal change factor in Nokia's development since the beginning of industrialisation was the arrival of another major factory, when in 1904 Suomen Gummitehdas Ltd arrived from Helsinki. In the 1920s and 1930s this rubber plant grew into a major enterprise employing almost two thousand workers and ruling Finland's rubber industry. Because of the new factory, the population of Nokia more than doubled during this time. At the start of the region's industrialisation there had only been 700 inhabitants, but by 1930 this had increased to 8116. In the 1930s almost two thirds of Nokia population gained its livelihood directly from either the Nokia Ltd factories or the rubber plant - a fact that underscores the importance of these companies for the community.

The period covered in this research forms a distinct whole in the development of Finnish factory communities' social order - a time that could be called, with only slight simplification, the era of company rule. The temporal frame of the research is a natural one: beginning at the start of Nokia industry and ending with the year 1939. The war years of 1939-1945 created such an enormous social change that they provide a natural ending to the research.

In early factory communities the dominant system was often the so-called factory paternalistic order, which was based on social hierarchy and the reciprocal interests of employers and employees. To make palatable the rule of the factory the employees were offered work-related social benefits and services. In Finland the rural paper mill communities were model examples of this kind of international factory community order. The remote location of the paper mills, the chain-like production process, and the affluence of the paper companies favoured such order and created the preconditions for it. In Finland the purest era of factory paternalism lasted until the early years of the twentieth century, after which the rise of the working-class movement and the general birth of the civil society created pressures to change this order based on subordination in terms of social relationships. This dynamic process governed the development of social order also at Nokia.

Opposing ideas about the nature of social order - about how communities should function - gave birth to opposing forces that through time moulded society. The social order of factory communities was characterised by a shifting balance between the factory companies' imposed social order and the social equality demanded by the working population. In a factory-governed community the workers sought for opportunities to influence matters first through organisation and later through open political activities. In Nokia these attempts finally came to an open conflict during the rubber plant strike. The company managers who leaned on company authority constantly regarded the workers' independent equality demands as a threat to the successful leadership of the factory, to industrial peace objectives, and thereby to the success of the factories. The totality of these irreconcilable goals, coupled with external influences, created the local social order in Nokia. The ´unanimous´ support for company rule of the late nineteenth century flavoured by factory paternalism finally broke down in the tumult of the rise of the civil society in the 1930s. This breakdown triggered in the years prior to the Second World War the last effort of company hegemony, the total supremacy of factory communities by factory companies.

Translation: Hannu Tervaharju, Tina Parke-Sutherland and Dave Hewitt