Isolation, characterization and osteogenic differentiation of dental stem cells in vitro for bone tissue engineering
Khanna-Jain, Rashi (2012)
Khanna-Jain, Rashi
Tampere University Press
2012
Lääketieteelliset biomateriaalit - Medical biomaterials
Biolääketieteellisen teknologian yksikkö - Institute of Biomedical Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8982-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8982-2
Tiivistelmä
Aikuisen kantasolut ovat erilaistumattomia soluja, joilla on rajoittunut jakaantumiskyky. Viisaudenhampaasta eli kolmannesta poskihampaasta peräisin olevat hampaan kantasolut ovat uusi solutyyppi käytettäväksi regeneratiivisessa lääketieteessä. Hampaan kantasoluja saadaan pulpasta eli hammasytimestä, hampaan follikkelista sekä periodontaaliligamenttikudoksesta. Hampaan pulpan kantasolut ovat hyvin saatavilla oleva solutyyppi useisiin kudosteknologian sovelluksiin. Nämä solut ovat monikykyisiä kantasoluja, jotka voivat erilaistua mm. rusto-, rasva-, luu- ja lihassoluiksi sekä hermokudoksen solutyypeiksi. Viimeaikoina luukudosteknologia on kehittynyt yhdeksi lupaavimmista kudosteknologian muodoista. Tässä väitöskirjassa tutkittiin hampaan kantasolujen kasvatusolosuhteita ja erilaistamista luusoluiksi. Töissä käytettiin mm. kasvutekijöitä kuten luun morfogeneettinen proteiini 2 ja 6 (BMP-2 ja -6), glukokortikoidi dexamethasonia sekä D3-vitamiinin metaboliitteja. Tulokset osoittivat että BMP-2 ja -6 lisäävät periodontaaliligamentin kantasolujen luuerilaistumista vain jos ne yhdistetään muihin luusolujen muodostusta tukeviin tekijöihin, kuten dexamethasoniin, askorbiinihappoon ja β-glyserofosfaattiin. Lisäksi havaittiin että D3-vitamiinin metaboliitit ovat tehokkaampia kuin perinteisesti käytetty dexamethasoni pulpan ja follikkelin kantasolujen erilaistumisessa luusoluiksi.
Naudan tai ihmisen seerumia sisältäviä sekä seerumittomia ja eläinperäisistä ainesosista vapaita (SF/XF) soluviljelyelatusaineita vertailtiin pulpan kantasolujen viljelyssä. Ihmisen seerumin tai SF/XF-olosuhteiden käyttö mahdollistaisi solujen turvallisemman käytön soluhoidoissa. Lopulta tutkimme kliiniseen käyttöön soveltuvan solu-biomateriaali-yhdistelmän käyttöä luukudosteknologiassa. Tulosten mukaan pulpan kantasolut kiinnittyvät, säilyvät elinkykyisinä, jakaantuvat ja voivat erilaistua luusoluiksi käytettäessä kolmiulotteista β-TCP/P(LLA-CL) (β-tricalcium phosphate/Poly L-Lactic acid- caprolactone) biomateriaalitukirakennetta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on että hampaan pulpan kantasolut ovat monikykyisiä, helposti saatavilla olevia soluja tutkimustarkoituksiin. D3-vitamiinin metaboliitit ovat tehokkaita pulpan ja follikkelin kantasolujen luuerilaistuksessa. Ihmisen seerumia sisältävissä elatusaineissa pulpan kantasolut jakaantuivat nopeasti ja erilaistuivat rasva-, rusto- ja luusoluiksi ja siten ihmisen seerumi voisi toimia naudan seerumin korvaavana ainesosana hampaan pulpan kantasolujen kasvatuksessa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan SF/XF-olosuhteista, sillä kantasolujen jakaantuminen näissä olosuhteissa oli hidasta ja erilaistumiskyky oli heikko verrattuna muihin olosuhteisiin. Tämän väitöskirjan tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevissa kudosteknologiaa ja hampaan kantasoluja hyödyntävissä hoitomuodoissa.
Naudan tai ihmisen seerumia sisältäviä sekä seerumittomia ja eläinperäisistä ainesosista vapaita (SF/XF) soluviljelyelatusaineita vertailtiin pulpan kantasolujen viljelyssä. Ihmisen seerumin tai SF/XF-olosuhteiden käyttö mahdollistaisi solujen turvallisemman käytön soluhoidoissa. Lopulta tutkimme kliiniseen käyttöön soveltuvan solu-biomateriaali-yhdistelmän käyttöä luukudosteknologiassa. Tulosten mukaan pulpan kantasolut kiinnittyvät, säilyvät elinkykyisinä, jakaantuvat ja voivat erilaistua luusoluiksi käytettäessä kolmiulotteista β-TCP/P(LLA-CL) (β-tricalcium phosphate/Poly L-Lactic acid- caprolactone) biomateriaalitukirakennetta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on että hampaan pulpan kantasolut ovat monikykyisiä, helposti saatavilla olevia soluja tutkimustarkoituksiin. D3-vitamiinin metaboliitit ovat tehokkaita pulpan ja follikkelin kantasolujen luuerilaistuksessa. Ihmisen seerumia sisältävissä elatusaineissa pulpan kantasolut jakaantuivat nopeasti ja erilaistuivat rasva-, rusto- ja luusoluiksi ja siten ihmisen seerumi voisi toimia naudan seerumin korvaavana ainesosana hampaan pulpan kantasolujen kasvatuksessa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan SF/XF-olosuhteista, sillä kantasolujen jakaantuminen näissä olosuhteissa oli hidasta ja erilaistumiskyky oli heikko verrattuna muihin olosuhteisiin. Tämän väitöskirjan tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevissa kudosteknologiaa ja hampaan kantasoluja hyödyntävissä hoitomuodoissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]