Changing Decision-Making Power of Municipal Leaders: Comparative Experiences from Finnish, Spanish, and Slovak Municipalities
Bátorová, Michaela (2012)
Bátorová, Michaela
Tampere University Press
2012
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8965-5
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8965-5
Tiivistelmä
Eurooppalaisten kuntien johdossa toimivien poliitikkojen ja virkamiesten haasteena on järjestää tehokkaat ja vaikuttavat julkiset palvelut osana demokraattista järjestelmää. Edellä kuvatun tavoitteen saavuttamiseksi uusi julkisjohtaminen (New Public Management, NPM) esittää keinoiksi yleisjohtajuudellisten työkalujen hyödyntämistä, kuntien viranhaltijajohdon valtaistamista työkalujen käyttöön sekä muiden palvelujen tuottamista yhteistyössä muiden yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Lisäksi uuden julkisjohtamisen periaatteiden soveltaminen edellyttää, että kunnalliset johtohenkilöt etsivät uusia yhteistyöavauksia muiden sidosryhmien suunnasta, joista yleensä puhutaan hallinnan -käsitteen yhteydessä (Governance). Päällekkäisten reformisuuntien implementointi johtaa kuitenkin uudentyyppiseen vallanjakoon poliitikkojen ja virkamiesten välillä, mikä vaikuttaa johdon valtaan tehdä päätöksiä.
Tässä väitöskirjassa tutkitaan miten kunnan keskeiset poliittiset johtajat ja ammattijohtajat kolmesta eri eurooppalaisesta maasta hahmottavat päätöksentekovaltansa (DMP, Decision-Making Power) ja miten he näkevät NPM ja Governance -uudistusten vaikukuttaneen siihen. Tietoisuus siitä, miten kunnalliset johtajat käsittävät muutokset vallassaan on arvokasta julkishallinnon toimijoille ja tutkijoille, jotka haluavat arvioida meneillään olevien hallinnonuudistusten vaikutusta kuntien kykyyn suoriutua tehtävistään.
Vastatakseni tutkimuksen tavoitteisiin määrittelin aluksi päätöksentekovallan (DMP) toimijan mahdollisuuksiksi tehdä päätöksiä joilla vaikutetaan muihin toimijoihin kollektiivisessa päätöksentekoprosessissa. Määrittelyn myötä minulla oli mahdollisuus luoda ns. päätöksentekovaltamatriisi, minkä kautta määrittelen neljä päätöksentekovallan tyyppiä: Absoluuttinen päätöksentekovalta, mahdollistava päätöksentekovalta, asiantuntijuuteen perustuva päätöksentekovalta sekä seremoniallinen päätöksentekovalta. Matriisi onkin eräänlainen yhdistelmä virallisen ja epävirallisen vallankäytön keinoja, joita kuntien johtajat käyttävät. Määritelläkseni minkä tyyppistä päätöksentekovaltaa johtajat käyttävät, suoritin ensin historiallisen maakohtaisen analyysin määritelläkseni johtajien virallisen valta-aseman. Seuraavaksi suoritin kvalitatiivisen, kulttuurienvälisen vertailevan analyysin tutkituista maista kerätäkseni johtajien käsitykset heidän omasta, (muuttuvasta) päätöksentekovallastaan ja määrittääkseni johtajien epävirallisen vallan määrän.
Realistinen lähestymistapa haastatteluaineistoon ja triangulaatiometodin käyttö johti minut seuraaviin johtopäätöksiin. Suurin osa slovakialaisista ja jotkut espanjalaiset kunnan poliittisessa johdossa toimivat hahmottivat päätöksentekovallan liittyvän heidän asemaansa. Suurin osa suomalaisista ja jotkut espanjalaiset kunnan poliittiset johtajat näkivät päätöksentekovallan liittyvän henkilökohtaiseen kyvykkyyteen. Tutkimukseen osallistuneet kunnan ammattijohtajat jäsensivät päätöksentekovaltaa molemmista näkökulmista ilman selkeitä maakohtaisia eroja.
NPM-kehityssuunta näyttää vaikuttaneen positiivisesti niihin slovakialaisiin poliittisiin kuntajohtajiin, jotka toimivat absoluuttisen päätöksentekovallan turvin ja espanjalaisiin poliittisiin johtajiin, jotka kokevat toimivansa seremoniallisen päätöksentekovallan puitteissa. Myös kuntien ammattijohtajat edellä mainituista maista, jotka kokivat toimivansa mahdollistavan päätöksentekovallan ja asiantuntijuuteen liittyvän vallan turvin, kokivat NPM-tendenssin lisäävän heidän valtaansa. Suomalaisten ammattikunnanjohtajien osalta jotkut kokivat, että heidän valtaansa vaikuttavat lähinnä hallinnan alle jäsennettävät asiat. Muut vastaajat olivat sitä mieltä, että uuden julkisjohtamisen tai hallinnan mukanaan tuomilla kehitystrendeillä ei ole vaikutusta heidän valta-asemaansa. Kaikki edellä kuvatut havainnot päätösvaltavaikutusten suhteen riippuvat useista tekijöistä, mutta pääasiallisesti taustalla ovat institutionaalinen järjestelmä, yhteiset kulttuuriin liittyvät tekijät sekä henkilökohtaiset suhteet poliittisen- ja viranhaltijajohdon välillä.
Tässä väitöskirjassa tutkitaan miten kunnan keskeiset poliittiset johtajat ja ammattijohtajat kolmesta eri eurooppalaisesta maasta hahmottavat päätöksentekovaltansa (DMP, Decision-Making Power) ja miten he näkevät NPM ja Governance -uudistusten vaikukuttaneen siihen. Tietoisuus siitä, miten kunnalliset johtajat käsittävät muutokset vallassaan on arvokasta julkishallinnon toimijoille ja tutkijoille, jotka haluavat arvioida meneillään olevien hallinnonuudistusten vaikutusta kuntien kykyyn suoriutua tehtävistään.
Vastatakseni tutkimuksen tavoitteisiin määrittelin aluksi päätöksentekovallan (DMP) toimijan mahdollisuuksiksi tehdä päätöksiä joilla vaikutetaan muihin toimijoihin kollektiivisessa päätöksentekoprosessissa. Määrittelyn myötä minulla oli mahdollisuus luoda ns. päätöksentekovaltamatriisi, minkä kautta määrittelen neljä päätöksentekovallan tyyppiä: Absoluuttinen päätöksentekovalta, mahdollistava päätöksentekovalta, asiantuntijuuteen perustuva päätöksentekovalta sekä seremoniallinen päätöksentekovalta. Matriisi onkin eräänlainen yhdistelmä virallisen ja epävirallisen vallankäytön keinoja, joita kuntien johtajat käyttävät. Määritelläkseni minkä tyyppistä päätöksentekovaltaa johtajat käyttävät, suoritin ensin historiallisen maakohtaisen analyysin määritelläkseni johtajien virallisen valta-aseman. Seuraavaksi suoritin kvalitatiivisen, kulttuurienvälisen vertailevan analyysin tutkituista maista kerätäkseni johtajien käsitykset heidän omasta, (muuttuvasta) päätöksentekovallastaan ja määrittääkseni johtajien epävirallisen vallan määrän.
Realistinen lähestymistapa haastatteluaineistoon ja triangulaatiometodin käyttö johti minut seuraaviin johtopäätöksiin. Suurin osa slovakialaisista ja jotkut espanjalaiset kunnan poliittisessa johdossa toimivat hahmottivat päätöksentekovallan liittyvän heidän asemaansa. Suurin osa suomalaisista ja jotkut espanjalaiset kunnan poliittiset johtajat näkivät päätöksentekovallan liittyvän henkilökohtaiseen kyvykkyyteen. Tutkimukseen osallistuneet kunnan ammattijohtajat jäsensivät päätöksentekovaltaa molemmista näkökulmista ilman selkeitä maakohtaisia eroja.
NPM-kehityssuunta näyttää vaikuttaneen positiivisesti niihin slovakialaisiin poliittisiin kuntajohtajiin, jotka toimivat absoluuttisen päätöksentekovallan turvin ja espanjalaisiin poliittisiin johtajiin, jotka kokevat toimivansa seremoniallisen päätöksentekovallan puitteissa. Myös kuntien ammattijohtajat edellä mainituista maista, jotka kokivat toimivansa mahdollistavan päätöksentekovallan ja asiantuntijuuteen liittyvän vallan turvin, kokivat NPM-tendenssin lisäävän heidän valtaansa. Suomalaisten ammattikunnanjohtajien osalta jotkut kokivat, että heidän valtaansa vaikuttavat lähinnä hallinnan alle jäsennettävät asiat. Muut vastaajat olivat sitä mieltä, että uuden julkisjohtamisen tai hallinnan mukanaan tuomilla kehitystrendeillä ei ole vaikutusta heidän valta-asemaansa. Kaikki edellä kuvatut havainnot päätösvaltavaikutusten suhteen riippuvat useista tekijöistä, mutta pääasiallisesti taustalla ovat institutionaalinen järjestelmä, yhteiset kulttuuriin liittyvät tekijät sekä henkilökohtaiset suhteet poliittisen- ja viranhaltijajohdon välillä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4847]