Media Accountability in Tanzania's Multiparty Democracy: Does Self-regulation Work?
Rioba, Ayub (2012)
Rioba, Ayub
Tampere University Press
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8936-5
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8936-5
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia itsenäisen ja vapaaehtoisen median itsesääntelyelimen Media Council of Tanzanian (MCT) tehokkuutta median itsesääntelyn valvojana nuoressa demokratiassa. Keskityn työssäni Tansaniaan, joka muiden Afrikan maiden lailla on käynyt läpi liberaaleja demokraattisia muutoksia 1980-luvun puolivälistä lähtien. Monet Afrikan maat kääntyvät Tansanian puoleen oppiakseen MCT:n kokemuksista median itsesääntelyn uranuurtajana, mutta tiedossa MCT:n tehokkuudesta taata median vastuullisuus on huomattavia aukkoja.
Tämä väitöskirja yrittää vastata seuraaviin kysymyksiin: (i) Miten syvälle juurtuneet arvot ja historia, jotka erottavat afrikkalaiset yhteisöt länsimaisista, näkyvät viestinnän ja median sääntelyn kehyksissä Afrikassa? (ii) Millä tavoin ovat länsimaiset käsitykset median roolista ja sen sääntelyn kehyksistä liberaalissa demokratiassa relevantteja Afrikan demokratisoitumisessa? (iii) Mitkä ovat journalistien ja muiden osallisten näkemykset median roolista Tansanian nuoressa demokratiassa? Miten he näkevät median vastuullisuuden, ja erityisesti itsesääntelyn käsitteen? (iv) Mitkä ovat journalistien ja muiden osallisten näkemykset MCT:n tehokkuudesta itsesääntelyn valvojana. (v) Miten tehokkaat MCT:n sovintomenettelyt ovat? Onko ohjeiden noudattaminen useimmissa tai kaikissa sovintopäätöksissä tarpeeksi hyvä osoitus itsesääntelyelimen tehokkuudesta itsesääntelyn valvojana?
Olen yrittänyt vastata yllä oleviin kysymyksiin ensinnäkin tekemällä kirjallisuuskatsauksen esikolonialistisista ja jälkikolonialistisista afrikkalaisista filosofioista, perinteistä ja arvoista, jotka ovat vaikuttaneet viestinnän ja median säädöksiin, erityisesti sääntelykehyksiin. Toiseksi, olen tutkinut journalistien ja alan asiantuntijoiden näkökulmia aiheeseen liittyen. Kolmanneksi, olen tarkastellut MCT:n sovintomenettelyjä kymmenen vuoden ajalta (1997 2006).
Viisi tärkeintä tämän tutkimuksen johtopäätöstä:
Ensinnäkin, suurin osa haastateltavista kokevat liberaalin demokratian, joka on sävyttänyt Tansanian uudistusta 1980-luvun puolivälistä ja 1990-luvulta lähtien, haitallisena tansanialaisten muutos- ja vapaustarpeille, koska se on pitkälti totellut kansainvälisten rahastojen ja lahjoittajien saneluja.
Toiseksi, useimmat haastateltavat eivät erottele median roolia yhteiskunnassa ja demokratiassa, vaikka he selkeästi ymmärtävätkin median roolin haasteet uudessa demokratian tehtävässä.
Kolmanneksi, suurin osa haastateltavista, kaikista kolmesta tämän tutkimuksen lähestymistavoista, kokevat, että medialait, omistajien väliintulo, ja poliitikkojen sekä yritysmaailman vaikutteet tekevät heidän työnsä demokratian edistäjinä ja ylläpitäjinä hankalaksi. Yleisesti ottaen haastateltavat ovat huolissaan vastuuttomasta journalismista, joka johtuu ammattitaidon puutteesta, huonoista palkoista, korruptiosta ja eturistiriidoista. Osa haastateltavista on sitä mieltä, että hallitus tai lakisääteinen julkisen sanan neuvosto voivat puuttua yllä mainittuihin ongelmiin.
Neljänneksi, vaikka haastateltavat kokevat, että MCT on yleisesti ottaen tarpeellinen koneisto edistämään itsesääntelyä hallituksen kontrolloinnin sijaan heidän mielestään MCT on vielä tehoton, ja siltä puuttuu hampaat, jolla se voisi tehdä päätöksistään sitovia.
Viidenneksi, vaikka MCT on tehnyt paljon valvoessaan median itsesääntelyä, kun sovittelutapauksia on tuotu sen eteen, MCT:n tehokkuus vaikuttaa olevan rajoitettua.
Tämä väitöskirja yrittää vastata seuraaviin kysymyksiin: (i) Miten syvälle juurtuneet arvot ja historia, jotka erottavat afrikkalaiset yhteisöt länsimaisista, näkyvät viestinnän ja median sääntelyn kehyksissä Afrikassa? (ii) Millä tavoin ovat länsimaiset käsitykset median roolista ja sen sääntelyn kehyksistä liberaalissa demokratiassa relevantteja Afrikan demokratisoitumisessa? (iii) Mitkä ovat journalistien ja muiden osallisten näkemykset median roolista Tansanian nuoressa demokratiassa? Miten he näkevät median vastuullisuuden, ja erityisesti itsesääntelyn käsitteen? (iv) Mitkä ovat journalistien ja muiden osallisten näkemykset MCT:n tehokkuudesta itsesääntelyn valvojana. (v) Miten tehokkaat MCT:n sovintomenettelyt ovat? Onko ohjeiden noudattaminen useimmissa tai kaikissa sovintopäätöksissä tarpeeksi hyvä osoitus itsesääntelyelimen tehokkuudesta itsesääntelyn valvojana?
Olen yrittänyt vastata yllä oleviin kysymyksiin ensinnäkin tekemällä kirjallisuuskatsauksen esikolonialistisista ja jälkikolonialistisista afrikkalaisista filosofioista, perinteistä ja arvoista, jotka ovat vaikuttaneet viestinnän ja median säädöksiin, erityisesti sääntelykehyksiin. Toiseksi, olen tutkinut journalistien ja alan asiantuntijoiden näkökulmia aiheeseen liittyen. Kolmanneksi, olen tarkastellut MCT:n sovintomenettelyjä kymmenen vuoden ajalta (1997 2006).
Viisi tärkeintä tämän tutkimuksen johtopäätöstä:
Ensinnäkin, suurin osa haastateltavista kokevat liberaalin demokratian, joka on sävyttänyt Tansanian uudistusta 1980-luvun puolivälistä ja 1990-luvulta lähtien, haitallisena tansanialaisten muutos- ja vapaustarpeille, koska se on pitkälti totellut kansainvälisten rahastojen ja lahjoittajien saneluja.
Toiseksi, useimmat haastateltavat eivät erottele median roolia yhteiskunnassa ja demokratiassa, vaikka he selkeästi ymmärtävätkin median roolin haasteet uudessa demokratian tehtävässä.
Kolmanneksi, suurin osa haastateltavista, kaikista kolmesta tämän tutkimuksen lähestymistavoista, kokevat, että medialait, omistajien väliintulo, ja poliitikkojen sekä yritysmaailman vaikutteet tekevät heidän työnsä demokratian edistäjinä ja ylläpitäjinä hankalaksi. Yleisesti ottaen haastateltavat ovat huolissaan vastuuttomasta journalismista, joka johtuu ammattitaidon puutteesta, huonoista palkoista, korruptiosta ja eturistiriidoista. Osa haastateltavista on sitä mieltä, että hallitus tai lakisääteinen julkisen sanan neuvosto voivat puuttua yllä mainittuihin ongelmiin.
Neljänneksi, vaikka haastateltavat kokevat, että MCT on yleisesti ottaen tarpeellinen koneisto edistämään itsesääntelyä hallituksen kontrolloinnin sijaan heidän mielestään MCT on vielä tehoton, ja siltä puuttuu hampaat, jolla se voisi tehdä päätöksistään sitovia.
Viidenneksi, vaikka MCT on tehnyt paljon valvoessaan median itsesääntelyä, kun sovittelutapauksia on tuotu sen eteen, MCT:n tehokkuus vaikuttaa olevan rajoitettua.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4848]