Aineettoman pääoman hyödyntäminen poliisin johtamisessa - Tutkimus Oulun alueen paikallispoliisin henkilöstön kokemuksista aineettoman pääoman hyödyntämisestä poliisin rakenneuudistuksen aikana
Mensonen, Hannu (2012)
Mensonen, Hannu
Tampere University Press
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-10-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8929-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8929-7
Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee aineettoman pääoman hyödyntämistä Oulun alueen paikallispoliisin johtamisessa vuonna 2008 alkaneessa poliisin rakenneuudistuksessa. Aineettoman pääoman hyödyntämistä selvitettiin paikallispoliisin ylempään päällystöön kuulumattoman henkilöstön (N = 525) kokemuksiin kohdistetulla kyselytutkimuksella. Aineeton pääoma määritellään tutkimuksessa ei-fyysiseksi arvonlähteeksi, joka liittyy BSC-viitekehyksen oppimisen ja kasvun näkökulman inhimillisen pääoman, organisaatio- ja informaatiopääoman resurssien ja niihin liittyvien kyvykkyyksien hyödyntämiseen.
Aineettoman pääoman johtaminen on tärkeä osa organisaation johtamista. Se muodostaa strategisen ohjauksen perustan, minkä vuoksi se tulee huomioida organisaatioiden tulevaisuuspainotteisessa johtamisessa. Aineettoman pääoman hyödyntämisen merkitys johtamisessa on korostunut taloudellisen taantuman ja sitä seuranneen maailmanlaajuisen laman vaikutuksesta. Valtion tuottavuusohjelma ja sitä seurannut tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma leikkaavat organisaatioiden resursseja entistä voimakkaammin. Vaikea taloudellinen tilanne on aiheuttanut toiminnan sopeuttamisvaatimuksia ja niistä aiheutuvia rakenteellisia muutospaineita myös poliisille, jonka rakenteita uudistetaan kolmannen kerran viiden vuoden sisällä. Aineettoman pääoman hyödyntämisellä on merkitystä myös laajemmalti johdettaessa organisaatioiden yhteistoimintaa.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella aineettoman pääoman hyödyntämisessä, poliisin johtamisen ohjauksen eli suunnitelmien tekemisen näkökulmasta, on paljon kehitettävää. Aineettoman pääoman johtaminen tulee sitoa entistä tiiviimmin strategiseen johtamiseen, jossa on huomioitava aineettomassa pääomassa vaikuttavat subjektiiviset näkökulmat, jotka ovat jääneet tähänastisessa johtamisessa vähemmälle huomiolle. Subjektiivisten näkökulmien huomioiminen johtamisessa mahdollistaa henkilöstön osaamisen kasvun ja verkostollisten mahdollisuuksien entistä paremman hyödynnettävyyden. Tutkimustulosten perusteella työntekijät ovat kokeneet aineettoman pääoman johtamisen suunnitteluun liittyvän onnistumisen keskinkertaiseksi tai heikoksi. Johtamisessa keskitytään nykyään voimakkaasti talous- ja prosessijohtamiseen liittyviin toimintoihin ja suoritemäärien mittaamiseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan esittää suosituksia ja näkökulmia, joiden avulla poliisin aineettoman pääoman hyödyntämistä voidaan kehittää. Aineettoman pääoman ja siihen liittyvän strategisen johtamisen ohjaamisen avulla on löydettävä organisaation todelliset resurssit, joiden avulla organisaatioon tuotetaan kestävää lisäarvoa. Johtami-sen on suuntauduttava poliisissa talous- ja prosessijohtamisesta resurssi- ja tietoperusteiseen johtamiseen. Tämän päivän poliisijohtajalta vaaditaan strategista osaamista, tiimijohtamisen taitoa, sitoutumista, yhteistyökykyä, palautteen hyödyntämistä ja yhteisen strategian noudattamista. Taloudellinen niukkuus edellyttää poliisijohtajan osaavan kohdentaa olemassa olevat resurssit entistä paremmin. Käytettäviä resursseja ei voida enää jakaa organisaation sisällä homogeenisesti uusklassisen talousteorian mukaisesti.
Aineettoman pääoman johtaminen on tärkeä osa organisaation johtamista. Se muodostaa strategisen ohjauksen perustan, minkä vuoksi se tulee huomioida organisaatioiden tulevaisuuspainotteisessa johtamisessa. Aineettoman pääoman hyödyntämisen merkitys johtamisessa on korostunut taloudellisen taantuman ja sitä seuranneen maailmanlaajuisen laman vaikutuksesta. Valtion tuottavuusohjelma ja sitä seurannut tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma leikkaavat organisaatioiden resursseja entistä voimakkaammin. Vaikea taloudellinen tilanne on aiheuttanut toiminnan sopeuttamisvaatimuksia ja niistä aiheutuvia rakenteellisia muutospaineita myös poliisille, jonka rakenteita uudistetaan kolmannen kerran viiden vuoden sisällä. Aineettoman pääoman hyödyntämisellä on merkitystä myös laajemmalti johdettaessa organisaatioiden yhteistoimintaa.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella aineettoman pääoman hyödyntämisessä, poliisin johtamisen ohjauksen eli suunnitelmien tekemisen näkökulmasta, on paljon kehitettävää. Aineettoman pääoman johtaminen tulee sitoa entistä tiiviimmin strategiseen johtamiseen, jossa on huomioitava aineettomassa pääomassa vaikuttavat subjektiiviset näkökulmat, jotka ovat jääneet tähänastisessa johtamisessa vähemmälle huomiolle. Subjektiivisten näkökulmien huomioiminen johtamisessa mahdollistaa henkilöstön osaamisen kasvun ja verkostollisten mahdollisuuksien entistä paremman hyödynnettävyyden. Tutkimustulosten perusteella työntekijät ovat kokeneet aineettoman pääoman johtamisen suunnitteluun liittyvän onnistumisen keskinkertaiseksi tai heikoksi. Johtamisessa keskitytään nykyään voimakkaasti talous- ja prosessijohtamiseen liittyviin toimintoihin ja suoritemäärien mittaamiseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan esittää suosituksia ja näkökulmia, joiden avulla poliisin aineettoman pääoman hyödyntämistä voidaan kehittää. Aineettoman pääoman ja siihen liittyvän strategisen johtamisen ohjaamisen avulla on löydettävä organisaation todelliset resurssit, joiden avulla organisaatioon tuotetaan kestävää lisäarvoa. Johtami-sen on suuntauduttava poliisissa talous- ja prosessijohtamisesta resurssi- ja tietoperusteiseen johtamiseen. Tämän päivän poliisijohtajalta vaaditaan strategista osaamista, tiimijohtamisen taitoa, sitoutumista, yhteistyökykyä, palautteen hyödyntämistä ja yhteisen strategian noudattamista. Taloudellinen niukkuus edellyttää poliisijohtajan osaavan kohdentaa olemassa olevat resurssit entistä paremmin. Käytettäviä resursseja ei voida enää jakaa organisaation sisällä homogeenisesti uusklassisen talousteorian mukaisesti.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4847]