The Illusion of the Prolongation of Youth - Transition to Adulthood among Finnish and French Female University Students

Abstract

Onko nuoruus elämänvaiheena pidentymässä, kuten usein väitetään? Viivyttävätkö nuoret aikuistumista? Kehittyneissä yhteiskunnissa on tapahtunut isoja muutoksia, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet nuorten aikuistumisreitteihin. Yleinen oletus nuoruuden pidentymisestä saattaa kuitenkin olla väärä. Tuore tutkimus osoittaa, että on tapahtunut muutos siinä, mitä ylipäänsä pidetään aikuisuutena.

Aurélie Maryn sosiologian väitöstutkimuksessa vertaillaan suomalaisten ja ranskalaisten naisyliopisto-opiskelijoiden aikuistumisreittejä ja sosio-ekonomista integraatiota. Tutkimusta varten syvähaastateltiin 22:ta opintojaan päättävää naisopiskelijaa Tampereen ja Lyonin yliopistoista vuonna 2008.

Suomalaisopiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä yliopistojärjestelmään ja mahdollisuuksiinsa sijoittua työelämään opintojen jälkeen. Ranskalaiset pitävät tutkimuksen mukaan järjestelmäänsä vanhentuneena ja riittämättömänä. Suomessa taloudellinen itsenäistyminen koetaan helpommaksi erityisesti yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarjoaman tuen ansiosta. Kummassakin maassa naisopiskelijat toivovat löytävänsä arvojaan vastaavaa merkityksellistä työtä. He ovat kuitenkin samalla huolissaan työelämän ja äitiyden yhdistämisen tuomista haasteista.

Haastatellut naisopiskelijat tarjoavat täysin uudenlaisen näkemyksen aikuisuudesta. Sen sijaan, että aikuisuus syntyisi sosiaalisten määritteiden kuten työpaikan, naimisiinmenon tai lastensaannin kautta, naisopiskelijat korostavat aikuisuuteen kuuluvaa psyykkistä kypsyyttä. Nuoruus ei siis elämänvaiheena ole pidentymässä, vaan nuoret raivaavat uusilla käsityksillä itselleen vaihtoehtoisia aikuistumisreittejä ja tapoja integroitua yhteiskuntaan.

Koko aikuisuuden käsite tuleekin määritellä uudelleen. Nykykäsitys antaa ymmärtää, että nuoret aikuistuisivat väärällä tavalla ja korjaavat aikanaan suuntaansa samanlaiseksi kuin omilla vanhemmillaan. Tämä kuitenkin jättää huomiotta sen, että nykynuorten maailma ei ole verrattavissa 1950-luvun sukupolven maailmaan. Yhteiskuntarakenne on mullistunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta maailmansotien jälkeinen käsitys aikuisuudesta ja mallit sen tutkimiseksi ovat pysyneet samoina. Siksi ne luovat vääristyneitä ja puolueellisia tulkintoja nuorten käyttäytymisestä ja elämänpoluista.

Tämä tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa lukijalle, joka haluaa ymmärtää, millaista on tulla aikuiseksi 2000-luvun maailmassa.

Is it true that youth as a life stage is increasingly being prolonged, as is often claimed? Are young people increasingly delaying their entry into adulthood? Advanced societies have recently undergone deep transformations, which in turn have affected young people s pathways of transition to adulthood. However, the common assumption that youth is being extended may well be inaccurate.

In this study, I analyse and compare Finnish and French female university students patterns of transition to adulthood and process of socio-economic integration. I conducted 22 interviews with female university students about to complete their studies and start working life in Tampere in Finland and Lyon in France in 2008. I investigated their process of transition through their perceptions on the university system, school-to-work process, achieving financial independence and starting a family, and becoming an adult.

The results first point out that while Finnish young women were satisfied with the university system and the possibilities of integration in the labour market after graduation, the French considered the system as out-of-date and not providing the necessary tools to integrate working life. Secondly, young women from both countries expected to get a job bringing self-satisfaction and that is in line with their personal interests and values. The informants nonetheless mentioned the difficulties experienced by women who want to work, generated by the pressure to be both a good mother and a competent professional. The French young women expressed particular worry in relation to their possibilities of integrating the labour market. Thirdly, leaving home and becoming independent was easier in Finland due to equally distributed student grants and better possibilities to work alongside studies. French students rely much more on their parents for financial support, while in Finland, the labour market and the state are the main providers. Regarding family formation, most young women thoughtfully chose to delay motherhood, stating that one needs to experience life and become mature enough before having children. Finally, they evaluated adulthood from a new perspective. They highlighted individual psychological maturity as the major attribute for adulthood rather than fulfilling social qualifiers, such as being independent, having a stable job, being married and having children. This suggests that today s young people are not extending their youth but simply finding new ways of integration into society, and new routes of transition. This further indicates that the concept of adulthood and the framework for analysing pathways of transition need revaluation as much as the apparent extension of youth.

The study also touches a topic that is yet to be recognised: the fact that the concept of adulthood itself needs redefinition. The current view implies that young people are following an erroneous path and will readjust their entry into adulthood in a similar way that did their parents. However, this interpretation omits a crucial element: the world in which young people grow up today is not comparable to the world in which the 1950s generation grew up. But still, young people s patterns of transition keeps on being compared to those of their parents. The societal structure has undergone considerable transformations in the past thirty years, but the post-war concept of adulthood and framework for examining youth transition remain unquestioned. It therefore generates misleading/biased interpretation on young people s behaviour and life trajectories.

The present study discusses these issues and offers up-to-date information for readers seeking to understand what it takes to come of age today, and what it means to be an adult in the early 21st century.