The Illusion of the Prolongation of Youth - Transition to Adulthood among Finnish and French Female University Students
Mary, Aurélie (2012)
Mary, Aurélie
Tampere University Press
2012
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8927-3
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8927-3
Tiivistelmä
Onko nuoruus elämänvaiheena pidentymässä, kuten usein väitetään? Viivyttävätkö nuoret aikuistumista? Kehittyneissä yhteiskunnissa on tapahtunut isoja muutoksia, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet nuorten aikuistumisreitteihin. Yleinen oletus nuoruuden pidentymisestä saattaa kuitenkin olla väärä. Tuore tutkimus osoittaa, että on tapahtunut muutos siinä, mitä ylipäänsä pidetään aikuisuutena.
Aurélie Maryn sosiologian väitöstutkimuksessa vertaillaan suomalaisten ja ranskalaisten naisyliopisto-opiskelijoiden aikuistumisreittejä ja sosio-ekonomista integraatiota. Tutkimusta varten syvähaastateltiin 22:ta opintojaan päättävää naisopiskelijaa Tampereen ja Lyonin yliopistoista vuonna 2008.
Suomalaisopiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä yliopistojärjestelmään ja mahdollisuuksiinsa sijoittua työelämään opintojen jälkeen. Ranskalaiset pitävät tutkimuksen mukaan järjestelmäänsä vanhentuneena ja riittämättömänä. Suomessa taloudellinen itsenäistyminen koetaan helpommaksi erityisesti yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarjoaman tuen ansiosta. Kummassakin maassa naisopiskelijat toivovat löytävänsä arvojaan vastaavaa merkityksellistä työtä. He ovat kuitenkin samalla huolissaan työelämän ja äitiyden yhdistämisen tuomista haasteista.
Haastatellut naisopiskelijat tarjoavat täysin uudenlaisen näkemyksen aikuisuudesta. Sen sijaan, että aikuisuus syntyisi sosiaalisten määritteiden kuten työpaikan, naimisiinmenon tai lastensaannin kautta, naisopiskelijat korostavat aikuisuuteen kuuluvaa psyykkistä kypsyyttä. Nuoruus ei siis elämänvaiheena ole pidentymässä, vaan nuoret raivaavat uusilla käsityksillä itselleen vaihtoehtoisia aikuistumisreittejä ja tapoja integroitua yhteiskuntaan.
Koko aikuisuuden käsite tuleekin määritellä uudelleen. Nykykäsitys antaa ymmärtää, että nuoret aikuistuisivat väärällä tavalla ja korjaavat aikanaan suuntaansa samanlaiseksi kuin omilla vanhemmillaan. Tämä kuitenkin jättää huomiotta sen, että nykynuorten maailma ei ole verrattavissa 1950-luvun sukupolven maailmaan. Yhteiskuntarakenne on mullistunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta maailmansotien jälkeinen käsitys aikuisuudesta ja mallit sen tutkimiseksi ovat pysyneet samoina. Siksi ne luovat vääristyneitä ja puolueellisia tulkintoja nuorten käyttäytymisestä ja elämänpoluista.
Tämä tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa lukijalle, joka haluaa ymmärtää, millaista on tulla aikuiseksi 2000-luvun maailmassa.
Aurélie Maryn sosiologian väitöstutkimuksessa vertaillaan suomalaisten ja ranskalaisten naisyliopisto-opiskelijoiden aikuistumisreittejä ja sosio-ekonomista integraatiota. Tutkimusta varten syvähaastateltiin 22:ta opintojaan päättävää naisopiskelijaa Tampereen ja Lyonin yliopistoista vuonna 2008.
Suomalaisopiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä yliopistojärjestelmään ja mahdollisuuksiinsa sijoittua työelämään opintojen jälkeen. Ranskalaiset pitävät tutkimuksen mukaan järjestelmäänsä vanhentuneena ja riittämättömänä. Suomessa taloudellinen itsenäistyminen koetaan helpommaksi erityisesti yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarjoaman tuen ansiosta. Kummassakin maassa naisopiskelijat toivovat löytävänsä arvojaan vastaavaa merkityksellistä työtä. He ovat kuitenkin samalla huolissaan työelämän ja äitiyden yhdistämisen tuomista haasteista.
Haastatellut naisopiskelijat tarjoavat täysin uudenlaisen näkemyksen aikuisuudesta. Sen sijaan, että aikuisuus syntyisi sosiaalisten määritteiden kuten työpaikan, naimisiinmenon tai lastensaannin kautta, naisopiskelijat korostavat aikuisuuteen kuuluvaa psyykkistä kypsyyttä. Nuoruus ei siis elämänvaiheena ole pidentymässä, vaan nuoret raivaavat uusilla käsityksillä itselleen vaihtoehtoisia aikuistumisreittejä ja tapoja integroitua yhteiskuntaan.
Koko aikuisuuden käsite tuleekin määritellä uudelleen. Nykykäsitys antaa ymmärtää, että nuoret aikuistuisivat väärällä tavalla ja korjaavat aikanaan suuntaansa samanlaiseksi kuin omilla vanhemmillaan. Tämä kuitenkin jättää huomiotta sen, että nykynuorten maailma ei ole verrattavissa 1950-luvun sukupolven maailmaan. Yhteiskuntarakenne on mullistunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta maailmansotien jälkeinen käsitys aikuisuudesta ja mallit sen tutkimiseksi ovat pysyneet samoina. Siksi ne luovat vääristyneitä ja puolueellisia tulkintoja nuorten käyttäytymisestä ja elämänpoluista.
Tämä tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa lukijalle, joka haluaa ymmärtää, millaista on tulla aikuiseksi 2000-luvun maailmassa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4850]