Bayesian Applications in Empirical Monetary Policy Analysis
Antipin, Jan-Erik (2012)
Antipin, Jan-Erik
Tampere University Press
2012
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-10-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8931-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8931-0
Tiivistelmä
Väitöskirjassa tutkitaan Euroopan Keskuspankin yllätyksellisen rahapolitiikkatoimenpiteen dynaamisia vaikutuksia rahaliiton jäsenmaissa. Lisäksi työssä verrataan estimoidun Keynesiläisen dynaamisen stokastisen yleisen tasapainomallin ennustekykyä perinteisiin ennustemalleihin Yhdysvaltojen aineistolla.
Väitöskirjan kolmen ensimmäisen esseen taustalla on olettamus, että rahaliiton jäsenmaiden rahapolitiikan välittymiskanavat ovat erilaiset vaikka jäsenmaat täyttivät EMU-lähentymiskriteerit ajallaan. Tulos jäsenmaiden epäsymmetrisestä reagoinnista Euroopan Keskuspankin harjoittamaan yllätykselliseen rahapolitiikkaan tukisi väittämää, että euroalue ei olisi optimaalinen valuutta-alue. Väitöskirjassa saatujen tulosten valossa voidaan todeta, että yllätyksellinen Euroopan Keskuspankin harjoittama rahapolitiikka aiheuttaa epäsymmetrisiä hintainflaatiosarjojen reagointeja rahaliiton jäsenmaissa.
Dynaamiset stokastiset yleisen tasapainon makromallit tarjoavat mielenkiintoisen työvälineen talouden muuttujien ennustamiseen ja talouspoliittisten toimien analysointiin. Tämän malliluokan mallien empiirisen soveltamisen kompastuskivenä on ollut se, että näiden mallien sovittaminen havaintoaineistoon on osoittautunut hankalaksi. Neljännessä esseessä esitelläänkin helposti sovellettavissa oleva estimointitapa kyseisten mallien estimoimiseksi. Estimoidun tasapainomallin kyky ennustaa Yhdysvaltojen korkoa, inflaatiota ja tuotantoa on hyvä. Saatu tulos on erittäin mielenkiintoinen, sillä alan kirjallisuudessa uskotaan, että vastaavaan ennustekykyyn päädytään kasvattamalla mallikokoa.
Väitöskirjan kolmen ensimmäisen esseen taustalla on olettamus, että rahaliiton jäsenmaiden rahapolitiikan välittymiskanavat ovat erilaiset vaikka jäsenmaat täyttivät EMU-lähentymiskriteerit ajallaan. Tulos jäsenmaiden epäsymmetrisestä reagoinnista Euroopan Keskuspankin harjoittamaan yllätykselliseen rahapolitiikkaan tukisi väittämää, että euroalue ei olisi optimaalinen valuutta-alue. Väitöskirjassa saatujen tulosten valossa voidaan todeta, että yllätyksellinen Euroopan Keskuspankin harjoittama rahapolitiikka aiheuttaa epäsymmetrisiä hintainflaatiosarjojen reagointeja rahaliiton jäsenmaissa.
Dynaamiset stokastiset yleisen tasapainon makromallit tarjoavat mielenkiintoisen työvälineen talouden muuttujien ennustamiseen ja talouspoliittisten toimien analysointiin. Tämän malliluokan mallien empiirisen soveltamisen kompastuskivenä on ollut se, että näiden mallien sovittaminen havaintoaineistoon on osoittautunut hankalaksi. Neljännessä esseessä esitelläänkin helposti sovellettavissa oleva estimointitapa kyseisten mallien estimoimiseksi. Estimoidun tasapainomallin kyky ennustaa Yhdysvaltojen korkoa, inflaatiota ja tuotantoa on hyvä. Saatu tulos on erittäin mielenkiintoinen, sillä alan kirjallisuudessa uskotaan, että vastaavaan ennustekykyyn päädytään kasvattamalla mallikokoa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4843]