Engineering vascularized soft tissue
Sarkanen, Jertta-Riina (2012)
Sarkanen, Jertta-Riina
Tampere University Press
2012
Solubiologia - Cell Biology
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-09-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8916-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8916-7
Tiivistelmä
Pehmytkudos käsittää elimiä yhdistävät, tukevat ja ympäröivät pehmeät kudokset kuten sidekudoksen, lihakset, hermot, verisuonet ja rasvakudoksen. Rasvakudoksen on todettu olevan sekä aktiivinen kudos että erinomainen ja helposti saatavilla oleva kasvutekijöiden ja kantasolujen lähde.
Pehmytkudosvaurioista kärsiviä potilaita ja kroonisten haavojen tai arpikudosten hoitoa tarvitsevia potilaita on lukuisa joukko, eikä heille ole tällä hetkellä tarjolla parantavaa hoitomuotoa. Kudosteknologia pyrkii tuottamaan uusia kudosrakenteita laboratoriossa, mutta ongelmana toimivien kudossiirrännäisten kehittämisessä on riittävän verisuonituksen puuttuminen, mikä merkittävästi rajoittaa uudentyyppisten kudosteknologisten hoitomuotojen kehittämistä. Verisuonituksen muodostumisen ja sen estämisen tutkiminen on lisäksi tärkeää useissa muissa sairauksissa kuten syövissä.
Väitöskirjassa tutkittiin verisuonituksen ja pehmytkudoksen kehittämistä kudosteknologisin keinoin. Työssä kehitettiin lisäksi solutestimenetelmiä verisuonimuodostuksen tutkimiseen.
Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä tutkittiin ihmisen rasvakudoksesta eristetyn soluttoman proteiini- ja kasvutekijäuutteen kykyä aikaansaada uutta pehmytkudosta. Rasvakudosuute lisäsi solumalleissa sekä verisuonirakenteiden muodostumista että rasvakudoksen kantasolujen erilaistumista rasvasoluiksi. Rasvakudosuutetta sisältävän siirrännäisen todettiin aikaansaavan verisuonituksen muodostumista ja kypsän uuden rasvakudoksen syntymistä ihonalaiskudoksessa. Materiaalin todettiin olevan kudosyhteensopiva. Työssä tutkittu rasvakudosuute on lupaava soluton hoitomuoto käytettäväksi verisuonimuodostuksen ja pehmytkudoksen aikaansaamiseksi pehmytkudosvaurioissa.
Kolmannessa osatyössä kehitettiin rasvakudoksen kantasoluihin perustuva kolmiulotteinen verisuonimalli, joka muistuttaa ihmiskudoksen verisuonirakennetta. Tätä solumallia voidaan käyttää verisuonitutkimuksessa sekä kehitettäessä edistyneempiä ihmiskudosmalleja. Malli on sovellettavissa myös hoitotarkoituksiin tehtäviin kudossiirrännäisiin.
Neljännessä osatyössä tutkimustasoisesta verisuonisolumallista kehitettiin kansainvälisten standardien mukaisesti toistettava solutestimenetelmä. Testiä voidaan käyttää luotettavana menetelmänä lääkeaineiden ja kemikaalien turvallisuuden ja tehon testauksessa.
Pehmytkudosvaurioista kärsiviä potilaita ja kroonisten haavojen tai arpikudosten hoitoa tarvitsevia potilaita on lukuisa joukko, eikä heille ole tällä hetkellä tarjolla parantavaa hoitomuotoa. Kudosteknologia pyrkii tuottamaan uusia kudosrakenteita laboratoriossa, mutta ongelmana toimivien kudossiirrännäisten kehittämisessä on riittävän verisuonituksen puuttuminen, mikä merkittävästi rajoittaa uudentyyppisten kudosteknologisten hoitomuotojen kehittämistä. Verisuonituksen muodostumisen ja sen estämisen tutkiminen on lisäksi tärkeää useissa muissa sairauksissa kuten syövissä.
Väitöskirjassa tutkittiin verisuonituksen ja pehmytkudoksen kehittämistä kudosteknologisin keinoin. Työssä kehitettiin lisäksi solutestimenetelmiä verisuonimuodostuksen tutkimiseen.
Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä tutkittiin ihmisen rasvakudoksesta eristetyn soluttoman proteiini- ja kasvutekijäuutteen kykyä aikaansaada uutta pehmytkudosta. Rasvakudosuute lisäsi solumalleissa sekä verisuonirakenteiden muodostumista että rasvakudoksen kantasolujen erilaistumista rasvasoluiksi. Rasvakudosuutetta sisältävän siirrännäisen todettiin aikaansaavan verisuonituksen muodostumista ja kypsän uuden rasvakudoksen syntymistä ihonalaiskudoksessa. Materiaalin todettiin olevan kudosyhteensopiva. Työssä tutkittu rasvakudosuute on lupaava soluton hoitomuoto käytettäväksi verisuonimuodostuksen ja pehmytkudoksen aikaansaamiseksi pehmytkudosvaurioissa.
Kolmannessa osatyössä kehitettiin rasvakudoksen kantasoluihin perustuva kolmiulotteinen verisuonimalli, joka muistuttaa ihmiskudoksen verisuonirakennetta. Tätä solumallia voidaan käyttää verisuonitutkimuksessa sekä kehitettäessä edistyneempiä ihmiskudosmalleja. Malli on sovellettavissa myös hoitotarkoituksiin tehtäviin kudossiirrännäisiin.
Neljännessä osatyössä tutkimustasoisesta verisuonisolumallista kehitettiin kansainvälisten standardien mukaisesti toistettava solutestimenetelmä. Testiä voidaan käyttää luotettavana menetelmänä lääkeaineiden ja kemikaalien turvallisuuden ja tehon testauksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4850]