Challenging the Matthew effect: international exchange of publications in four Finnish learned societies until the Second World War

Abstract

Väitöskirja käsittelee suomalaisten tieteellisten julkaisujen kansainvälistä levitystä 1800-luvun alusta toiseen maailmansotaan. Tuolloin yleisin tapa välittää kirjoja ja lehtiä oli julkaisuvaihto, jossa tieteelliset seurat ja laitokset sopivat säännöllisestä ja molemminpuolisesta julkaisujen lahjoittamisesta. Käytäntö periytyi 1700-luvulta, jolloin tiedeyhteisöön kuuluminen edellytti tiettyjä kohteliaisuussääntöjä, erityisesti vastavuoroisuutta erilaisissa palveluksissa ja lahjoituksissa sekä uskonnollisten ja poliittisten raja-aitojen ylittämistä tieteellisissä kysymyksissä. 1800-luvulla tiedeyhteisö alkoi muuttua, kun kilpailu voimistui ja menestys kasautui niihin maihin, tutkimuslaitoksiin ja lehtiin, joilla jo ennestään oli hyvä maine. Sosiologi Robert Merton on kuvannut tätä tieteellisen menestyksen kasautumista nimellä Matteus-vaikutus . Nimitys tulee Matteuksen evankeliumista (25:29): jokaiselle, jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.

Tutkimusaineisto koostuu neljästä eri tutkimusaloja edustavasta seurasta: Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Muinaismuistoyhdistys ja Suomen Hammaslääkäriseura. Suomalaiset tieteelliset seurat olivat nuoria ja vähävaraisia eikä niillä ollut vakiintunutta asemaa tiedeyhteisössä. Siten ne ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde Matteus-vaikutuksen näkökulmasta. Erityinen piirre Suomessa on ollut valtiovallan jatkuva tuki tieteelliselle julkaisutoiminnalle. Sen ansiosta seurojen ei tarvinnut panostaa julkaisujen myyntiin.

Tutkimus osoittaa, että kohteena olevat neljä seuraa kehittivät erilaisia strategioita verkostoituakseen kansainvälisesti. Toiset hankkivat lukuisia vaihtokumppaneita, kun taas toiset olivat passiivisia vaihtotoiminnassaan mutta loivat laajat kirjeenvaihtajien verkostot ja pyrkivät myös myymään julkaisujaan. 1700-luvulta perityt normit ja käytännöt tukivat suomalaisia seuroja näiden tavoitteissa jakaa julkaisujaan kansainvälisesti ja hankkia omiin kirjastoihinsa ulkomaisia julkaisuja. Pyrkimys puolueettomuuteen uskonnollisissa ja poliittisissa kysymyksissä mahdollisti vaihtosuhteiden ylläpidon sellaistenkin maiden kanssa, joiden politiikkaa ei hyväksytty. Esimerkiksi Neuvostoliittoon solmittiin lukuisia vaihtosuhteita sotienvälisenä aikana. Julkaisuvaihtotoiminta kohotti suomalaisen tieteen profiilia ja kannusti seuroja kehittämään ja kansainvälistämään julkaisujaan. Toisaalta suuri osa suomalaisten tekemistä vaihtoaloitteista ei johtanut vaihtosuhteeseen. Erityisesti biologian alalla keskeiset tutkimustulokset julkaistiin saksalaisissa kaupallisissa lehdissä, jotka eivät olleet halukkaita vaihtosuhteisiin. Helpointa oli luoda suhteita pieniin maihin tai sellaisiin maihin, joissa tieteellisen tutkimuksen perinne oli nuorta, kuten Yhdysvalloissa. Pienet maat tai perifeeriset alueet, esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kansojen asuinseudut, tarjosivat usein relevantteja julkaisuja. Tutkimusaineiston valossa Matteus-vaikutuksen vahvistuminen vuosisadan vaihteessa on ilmeistä. Sitä kuitenkin lievensivät tiedeyhteisön vanhat käytännöt ja normit, jotka mahdollistivat kansainväliset yhteydet niillekin toimijoille, joilla ei ollut mahdollisuuksia julkaisujen kaupalliseen levitykseen.

The thesis addresses the international exchange of publications of Finnish learned societies from the early nineteenth century until the Second World War. Exchange of publications refers to the regular and mutual delivery of books and journals between institutions. The practice was inherited from the early eighteenth century when the scientific community was called the Republic of Letters. The idea of republic emphasised the special nature of scientific community and required certain courtesy rules, in particular reciprocity was expected in favours, letters and gift-giving. The structure of the scholarly community began to change in the nineteenth century as scientific competition intensified and success accumulated in those countries, institutions and journals which had already gained a good reputation. This phenomenon of accumulation of scientific success was later described as the Matthew effect in science introduced by Robert Merton. The present study examines the extent to which the exchange of publications mitigated the accumulation of scientific advantage epitomised by the Matthew effect. The Finnish learned societies provide an interesting case because they were geographically peripheral and did not enjoy an established position in the scholarly community. A special feature in Finland is that the government has supported academic publishing and thus freed learned societies from having to promote the sales of their publications. The material consists of four societies representing different branches of scholarship: the Societas pro Fauna et Flora Fennica; the Finnish Literature Society; the Finnish Antiquarian Society; and the Finnish Dental Society. The methods used in the study derive both from information studies and history. The data on exchange relations and publishing activities were collected from the minutes, letters and library catalogues of the above societies and analysed both quantitatively and qualitatively.

A citation analysis was also conducted. The study demonstrated that establishing exchange relations was not a sufficient means of gaining international visibility. These four societies developed different strategies to promote networking, some actively establishing exchange relations, some being passive in their exchange policy but creating large networks of corresponding members and selling their publications. The norms and reciprocal practices inherited from the eighteenth century supported the Finnish societies in their efforts to distribute their publications internationally and to acquire foreign serials for their libraries. The ideal of neutrality on political and religious questions made it possible to sustain contacts even with institutions in countries whose politics was not accepted, such as the Soviet Union. The exchange of publications raised the profile of Finnish science and scholarship and encouraged the Finnish societies to develop and internationalise their periodicals. On the other hand, a large share of exchange initiatives taken by the Finnish societies came to nothing, particularly in the field of biology, where the most important research findings were published in German commercial journals. It was easier to acquire exchange partners in small countries and countries with short scientific traditions, such as the United States. Small countries and peripheral areas, such as those populated with Finno-Ugrian peoples, often provided relevant publications, which made exchange a well-functioning system.