Suomalaisten tyttöjen seksuaaliterveys ja -kulttuuri. Arvot, riskit ja valinnat

Abstract

Nuorten seksuaaliterveys ja -käyttäytyminen ovat olleet viime vuosikymmeninä suuren mielenkiinnon kohteena. Tämä nuorten seksuaalisuuteen ja sen ilmenemismuotoihin liittyvä keskustelu on usein ollut huolen sävyttämää. Myös nuorten seksuaaliterveyttä ja -käyttäytymistä koskeva tutkimus lähestyy kysymystä useimmiten riskien näkökulmasta tai psykologisten käyttäytymisteorioiden viitekehyksestä. Nuorten oma näkökulma on jäänyt tutkimuksessa vähäiselle huomiolle. Siten tutkimusten tuottama kuva nuorten seksuaaliterveydestä on saattanut jäädä yksipuoliseksi, eikä nuorten omia käsityksiä ja näkemyksiä ole riittävästi kuultu eikä ymmärretty.

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 15 19-vuotiaiden suomalaistyttöjen seksuaaliterveyttä, -käyttäytymistä ja -kulttuuria sekä tyttöjen omia seksuaalisuuteen liittyviä arvoja ja käsityksiä ja siten ymmärtää valintoja, jotka liittyvät seksuaalikäyttäytymiseen. Tarkoituksena oli tutkia, mitä merkityksiä suomalaistytöt itse antavat asioille, jotka lääketieteen piirissä usein on liitetty seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen.

Keväällä 2004 tehtiin kyselytutkimus Tampereen Nuorisoneuvolan 15 18-vuotiaille tytöille. Lopulliseen tutkimukseen otettiin mukaan ne tytöt, joilla oli ollut vähintään yksi yhdyntäkokemus. Kyselyn lisäksi osa tytöistä osallistui tutkimukseen liittyneisiin prosessidraamoihin ja yksilöhaastatteluihin.

Kysely analysoitiin tilastollisin menetelmin. Prosessidraamojen ja haastatteluiden analyyseissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Menetelmät valikoituivat kunkin aineiston erityispiirteiden ja kysymyksenasettelun pohjalta.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että riskiryhmään (tytöt, joilla seksikumppaneita oli ollut vähintään neljä puolen vuoden aikana tai vähintään viisi koko elinaikana) liittyivät merkitsevästi aikainen yhdyntöjen aloittamisikä, ehkäisyn laiminlyönti tai epävarmat ehkäisymenetelmät ja päihteiden käyttö. Sen sijaan riski- ja vertailuryhmien välillä ei ollut eroa hormonaalisten ehkäisymenetelmien käytössä eikä raskaudenkeskeytysten määrissä.

Haastatteluiden ja draamoissa tuotettujen kuvausten tulokset osoittavat, että luottamus sekä lämpimät ja läheisyyden tunteet kumppania kohtaan ovat keskeisimmät seksuaalista kanssakäymistä määrittävät osatekijät. Seksuaalisessa kanssakäymisessä tytöt eivät juurikaan miettineet raskauden tai sukupuolitautien riskejä, sen sijaan vastuuseen, erityisesti sosiaalisiin suhteisiin, liittyvät kysymykset tulivat selkeästi esiin. Vaikka seksuaaliset kokemukset ovat pääosin toivottuja ja myönteisiä, niihin liittyy vaikeita ja ristiriitaisia asioita kaikilla tytöillä riippumatta seksuaalikäyttäytymisen mallista. Seksuaaliseen käyttäytymiseen kuuluvat arvot olivat varsin yhtenäiset: tytöt jakoivat yhteiset käyttäytymisskriptit eli käsikirjoitukset, joiden mukaan tietyissä tilanteissa toimitaan tai olisi toivottavaa toimia.

Ensimmäiseen yhdyntään johtavana, kaikille yhteisenä tekijänä nousi esiin koettu valmius yhdyntään. Muita ensimmäiseen yhdyntään johtavia tekijöitä olivat lisäksi joko lämmin tunne kumppania kohtaan tai uuden kokemuksen saaminen. Raskauden tai sukupuolitautien ehkäisy eivät olleet keskeisiä asioita ensiyhdynnästä puhuttaessa, eivät myöskään vanhemmat. Sen sijaan suunnittelematonta raskautta koskevassa pohdinnassa vanhemmilla oli merkittävä rooli. Suunnittelemattoman raskauden yhteydessä tytöt pohtivat hyvin laajasti vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Eniten esillä olivat rationaalisuuteen liittyvät tekijät, kuten opintojen loppuunsaattaminen ja taloudellinen toimeentulo, mutta päätöksenteon kannalta tärkeintä näytti kuitenkin olevan sosiaalinen tuki, erityisesti vanhempien ja poikaystävän suhtautuminen tilanteeseen.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa nuorten seksiä tarkastellaan useimmiten riskien näkökulmasta. Tytöille tarjottava seksuaalinen tieto ja valistus koostuukin pääasiassa erilaisista varoituksista. Tämä tutkimus osoittaa, että tytöt pääsääntöisesti eivät liitä seksuaalisiin kontakteihin ja tapahtumiin riskin merkityksiä. Seksuaalisiin tilanteisiin liitetään tunteet, sosiaaliset kontaktit ja pohdinnat valmiudesta, vastuusta ja vapauksista. Osa tytöistä kuitenkin otti mahdolliset riskit erittäin tarkasti huomioon ja teki tietoisia valintoja käyttäytymisessään riskien minimoimiseksi. Länsimaisen vallitsevan kulttuurisen käsityksen mukaan tytöille tarjotaan seksiasioissa vastuunkantajan roolia ja tämän tutkimuksen tytöt olivat hyvin omaksuneet tuon roolin.

Tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen elämässä seksi oli merkittävä osa elämää ja siihen liittyi paljon positiivisia asioita. Toisaalta esiin tuli myös tyttöjen omia huolenaiheita ja ristiriitaisuuksia omien toiveiden, arvojen ja tosielämän kesken. Nykyisessä yhteiskunnassa tytöt ovat monien ristiriitaisten paineiden alaisia tehdessään seksuaaliseen käyttäytymiseensä liittyviä päätöksiä. Monet tekijät vaikuttavat tyttöjen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Skriptit tarjoavat kulttuurisen ja sosiaalisen taustan seksuaaliselle käyttäytymiselle. Sen lisäksi persoonalliset tekijät, kuten hallinnan tunne, tavoitteet ja arvot, tilannetekijät, kuten alkoholi, sekä sosiaaliset tekijät, kuten vanhemmat ja kaverit, vaikuttavat valintoihin ja käyttäytymiseen.

Tämän tutkimuksen valossa yksittäisen riskin huomaaminen edellyttää nuoren kokonaistilanteen tarkkaa kartoitusta mahdollisten muidenkin riskien huomioimiseksi. Arvioita tehdessään asiantuntijoiden ja muiden aikuisten tulisi kuitenkin olla tietoisia niistä tekijöistä, joiden varassa nuoret päätöksiään tekevät, kartoittaa tilanne kokonaisvaltaisesti ja huomioida kukin yksilöllisesti. Tämä tutkimus osoittaa, että nuoret osaavat pohtia hyvin toimintaansa ja seksuaalikasvatuksessa tulisikin nuorten kanssa keskustella heidän valinnoistaan ja niiden perusteista. Nuorten karsinoiminen erillisiin riskiryhmiin voi johtaa yksipuolisiin ja tehottomiin toimiin, joilla ei edistetä nuorten seksuaaliterveyttä eikä hyvinvointia. Eri näkökulmien ymmärtäminen ja huomioonotto auttavat paremmin tukemaan nuoria kasvussa eheään aikuisuuteen myös seksuaaliterveyden osalta.

Adolescents sexual health and behaviour have for the past decades attracted a lot of attention. The discussion around adolescent sexual behaviour and its manifestations is often characterized by anxiety. Moreover, research on adolescent sexual health and behaviour has approached the issue from the point of view of risks or the framework of behavioural theories. The point of view of the young themselves has invited little research. These observations suggest that the image that research gives on adolescent sexual health might have been biased, especially within medical science where research traditions lay heavily within quantitative research charting risks.

The purpose of the present study was to describe the sexual health and behaviour of Finnish 15 19-year-old girls, their values and ideas concerning sexuality, their sexual culture, as well as to understand the decisions they are making in relation to their sexual behaviour. The research contributes to improving methods with which the adolescents can be supported in their growth towards wholesome adulthood especially in relation to sexual health.

The data was collected between spring 2004 and spring 2005. In spring 2004, a survey was conducted among the 15 18-year-old girls within the Adolescent Clinic of Tampere. The response rate was good, 90%. A continuation research was conducted in three separate process drama groups among girls who had given their contact information, and 8 girls were invited to each group. These girls were between 15 and 19 years, and they had experienced at least one sexual intercourse. In the end, 10 girls participated in the groups. After each drama, the girls participating in it were interviewed individually. The dramas and the interviews were conducted during the autumn and winter of 2004 2005.

The survey was analysed statistically using cross-tabulations and logistic regression analyses. In the analysis of the process dramas and the interviews, qualitative methods were used. The methods were selected on the basis of the specifics of each data type and the forms of questions within them. The specific methods of analysis used for the separate parts of the study were thematic content analysis (part II), frame analysis (part III) and narrative analysis (part IV). At the end of the research, a holistic image was created on the basis of the results gained by different methods about adolescent girls sexual health and culture.

The results of the survey indicate that sexual risk behaviour (at least 4 partners within 6 months, or at least 5 during lifetime) was significantly associated with early age of sexual debut, omitting contraception or using uncertain contraceptive methods, and use of intoxicants. However, there was no difference between the risk and the reference groups with regard to the use of hormonal contraception or number of abortions.

The results from the interviews and the descriptions produced in the dramas show that the most important factors defining sexual dealings are trust and warm, close feelings for the partner. In their sexual relationships, the girls were not actually thinking about the risks of pregnancy or sexually transmitted infections (STI). The issues that did clearly emerge in the study were related to responsibility, especially in social contacts. Although the sexual experiences were mostly desired and positive, they always also included difficult and contradictory elements, regardless of the model of the girls sexual behaviour. The values pertaining to sexual behaviour were very similar for all the girls; they shared behavioural scripts even when they constructed variously controllable worlds of sexuality.

A feature that was common for all the girls as a thing leading to first intercourse was an experienced readiness for intercourse. Other features leading to first intercourse were either a warm feeling towards the partner, or gaining new experience. Neither the prevention of pregnancy or STIs nor parents were focal things when discussing first intercourse. However, in deliberations over unplanned pregnancies the parents had a significant role. In the case of unplanned pregnancies, the girls thought widely about questions of responsibility. Although the most common issues had to do with rationality such as completing one s studies, or economic viability , the most important thing concerning decision-making seemed to be social support, especially how the parents and boyfriend thought about the situation. There are many issues that influence the sexual behaviour of girls. The scripts offer a cultural and social context for sexual behaviour. Other issues effecting decision-making and behaviour include personal dimensions such as self-efficacy, aims and values, contextual issues such as alcohol, as well as social elements such as parents and friends.

In medical literature, adolescent sex is most often discussed from the point of view of risks. Therefore the sexual information and instruction offered to girls consists mainly of diverse warnings. The present study indicates that sexual contacts and situations for girls do not, principally, connote with risks. Sexual situations have connotations with feelings, social contacts and considerations of responsibilities and liberties. However, some of the girls took possible risks very seriously into account and made conscious decisions in order to minimize risks. According to the predominant western cultural conception, girls are invested with the role of a responsible party in sexual affairs, and the girls in the present study had adopted this idea. In the lives of the girls in this study, sex was an important part and many positive things were attached to it. However, there were also concerns and discrepancies between the hopes, values and realities of the girls. In contemporary society, girls are under many ambiguous pressures in making decisions about their sexual behaviour. The active agency of a girl in sexual decision-making is important in relation to sexual welfare but does not always guarantee a result that would be beneficial for her.

In the light of the present study, identifying a specific risk factor requires that the entire life situation of the adolescent is considered as fully as possible in order to detect any other risks. In their assessment, the experts should be aware of the factors that inform the decisions the adolescents make, and they should consider the situation individually in its entirety. Indiscriminate labelling of risk groups might lead to biased and ineffective actions that do not promote the sexual health and welfare of the adolescents.