Osakeyhtiön voitonjaon maksukykytesti ja vastuu maksukyvyn säilymisestä

Abstract

Osakeyhtiön voitonjaon maksukykytestiä tulisi selkeyttää

Osingoilla on suuri taloudellinen merkitys suomalaiset osakeyhtiöt ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana maksaneet osinkoja vähintään 10 miljardia euroa joka vuosi. Globaalien finanssikriisien myötä yhtiöiden maksukyky on kuitenkin aiempaa epävarmempi, joten yhtiön maksukyvyn asianmukaisella arvioinnilla ennen voitonjakoa on entistä suurempi merkitys.

KTL Janne Ruohosen väitöstutkimus käsittelee osakeyhtiön voitonjaon maksukykytestin sisällön määrittämistä ja vastuuta yhtiön maksukyvyn säilymisestä. Maksukykytesti tuli osakeyhtiölakiin varojenjaon lisäedellytykseksi vuonna 2006. Maksukykytestin mukaan osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Maksukykytestin sisältöä ei ole kuitenkaan laissa tarkemmin määritelty.

Tutkimuksessa on paikannettu tapauskohtaisen maksukykyarvioinnin keskeiset osa-alueet. Normaalitilanteessa yhtiöllä ei ole velvollisuutta laatia kattavia taloudellisia maksukykyanalyyseja voitonjakonsa perusteista. Maksukyvystä tulee kuitenkin varmistua erityisesti silloin, kun yhtiön taloudellinen tilanne on epävarma. Tutkimuksen mukaan arvioinnissa on otettava huomioon taloudellisten tunnuslukujen lisäksi erityisesti yhtiön tulevaisuuden riskien ja epävarmuustekijöiden vaikutus yhtiön maksukykyyn. Esimerkiksi yhtiötä koskeva vahingonkorvausoikeudenkäynti saattaa heikentää yhtiön voitonmaksukykyä merkittävästikin.

Vastuuseen maksukyvyn vastaisesta voitonjaosta saattavat joutua hallitus, toimitusjohtaja, hallintoneuvosto, yhtiökokouksen puheenjohtaja, osakkeenomistaja ja tilintarkastaja. Tutkimuksen mukaan vastuu yhtiön maksukyvyn säilymisestä kuuluu pääsääntöisesti osakeyhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Vahingonkorvausvastuunsa välttääkseen yhtiön johdon on tarvittaessa jälkikäteen pystyttävä osoittamaan, että se on arvioinut yhtiön maksukykyä asianmukaista huolellisuutta noudattaen.

Ruohosen tutkimuksen mukaan maksukyvyn käsite on epäselvä ja maksukykytestin tarkemmasta sisällöstä tulisikin säätää laissa. Tutkimusta varten laaditun tilastoanalyysin mukaan kolmessa pörssiyhtiössä viidestä maksukyvystä oli maininta voitonjaon yhteydessä. Ruohonen esittää osakeyhtiön johdolle velvollisuutta lausua perustellusti yhtiön maksukyvystä ennen voitonjaon suorittamista. Esitetyt muutokset selkeyttäisivät erityisesti yhtiön johdon vastuuta maksukykyarvioinnista.

The Solvency Test of Profit Distribution in a Limited Liability Company and the Liability to Ensure Solvency

The overall reform of the Limited Liability Companies Act was under way for a long time. The new Limited Liability Companies Act (osakeyhtiölaki 1.7.2006/624) came in to effect on 1.9.2006. Special attention was paid to the precision and the international competitiveness of the law. In regard to the distribution of assets a new requirement of a solvency test (Limited Liability Companies Act 13:2 ), which stated [a]ssets shall not be distributed, if it is known or should be known at the time of the distribution decision that the company is insolvent or that the distribution will cause the insolvency of the company, was entered into the law. The provision, however, does not specify the contents of solvency, the timing of the assessment, temporal dimension nor the documentation responsibility.

The study employs methods of legal dogmatics, legal history and legal comparison. The first aim of the study was to examine the meaning of the concept of solvency in the context of company law. The legal history section of the study examined the historical development of the regulation of distribution of assets and solvency in Finland. Previously the ensuring of solvency has been integrated in the general duty of care, skill and diligence of the board. According to the study, elements of creditor protection can be found already in the first statute of 1864 concerning limited liability companies. In the international section of the study a legal comparison of solvency test and the questions of accountability in regard to ensuring of solvency was made among Sweden, France, the United Kingdom, and the United States. The Swedish prudence rule (försiktighetsregel) and the British requirements focusing mainly on the liability of the management were compared to the Finnish solvency test. Particularly the Swedish prudence rule can be used as an interpretation guide in the application of the solvency provision.

The concepts of solvency and insolvency have been part of the Finnish insolvency legislation and economics already for decades. An endeavor to clarify the contents of the concepts was carried out by a comparison to the concepts of insolvency in certain other statutes and the business economic indicators of solvency, liquidity, profitability, and solidity. Particularly the concepts, which take the perspective of the future into account in relation to insolvency, can be considered to have importance in the clarification of the contents of solvency test. Generally speaking, insolvency refers to the inability of a company to cope with its obligations when they fall due. The solvency test, however, is not a question of short-term liquidity but of assessment of the matter on a longer timeframe.

Even if solvency is to be evaluated on the basis of the information provided by the financial statements, the uncertain factors of the future should also be taken into account in the distribution of assets. Financial figures of both the past and the future do have significance in the context of asset distribution, especially if the company is on the verge of insolvency. Also other foreseeable uncertainties have to be included in the assessment. According to the study, the assessment of solvency is to be performed both while making the distribution decision and while implementing it. The solvency should be estimated at least until the end of the accounting period following the distribution of assets. In the international section the Finnish solvency test was found to be particularly compatible with the prudence rule of Sweden.

The second aim of the study was to investigate who is liable for the company to remain solvent in connection with the distribution of assets and in what kind of situations this liability can ensue. Distribution of profits against the solvency test is illegal distribution of assets. Illegal distribution can result in a liability for damages towards the company, shareholder, or some other quarter, like creditor, by also, in addition to the management of the company (board of directors, managing director, administrative council), the shareholder, the auditor, and the chairman of the shareholders meeting. Additionally a shareholder might be obligated to refund the profit acquired as a result of an illegal distribution.

As a premise, the obligation to evaluate solvency is seen to belong to the board and the managing director of the company. The management of the company has to assess the financial state of the company and its solvency in the context of the information available and gained in the realistically foreseeable future at least until the end of the accounting period following the distribution of assets while distributing profit to the shareholders. The study examined the solvency evaluation in practical and variable situations and considered the suitability of the solvency test for example in the case of minority dividend. A statistical analysis of the profit distribution proposals of listed companies during the years 2007 2011 was also compiled for the study. According to the analysis three companies out of five declared the solvency of the company.

In conclusion, the study suggested modification of the solvency provision in the following issues: the clarification of the contents of the solvency test, the documentation of the solvency test and the appropriate preservation of this documentation, and the clarification of the temporal dimensions of solvency.