Kehittämispääoman synty ja rakentuminen strategisessa palvelujen laadunkehittämistyössä Case-tutkimus tamperelaisten hyvinvointipalvelujen verkostomaisesta laadunkehittämistyöstä
Antila, Mirja (2012)
Antila, Mirja
Tampere University Press
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8752-1
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8752-1
Tiivistelmä
PALVELUN LAATU EI SYNNY SATTUMALTA: TARVITAAN JOHDETTUA JA SISÄISTETTYÄ TOIMINTAKULTTUURIA
HL Mirja Antilan hallintotieteen alaan kuuluva tutkimus tarkastelee palvelujen strategista laadunkehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa strategisen laadunkehittämistyön johtamisesta ja eri käytännöistä. Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että palvelujen laatu ei synny sattumalta, vaan laatua on sys-temaattisesti tuotettava ja johdettava. Sertifiointiin tähtäävä palvelujen laadunkehittämistyö edellyttää strategisuutta niin johtamisessa, työyhteisössä kuin yksittäisen työntekijän osaamisen vahvistamisessa.
Tutkimuksen kohteena on verkostomainen palvelujen laadunkehittämistyö tamperelaisissa hyvinvointipal-veluja tuottavissa järjestöissä, jotka tuottavat erilaisia vanhus-, mielenterveys- , kehitysvammahuollon- ja lastensuojelun palveluja, ja joilla on palvelusopimus Tampereen kaupungin kanssa.
Tutkimustaan varten Antila työskenteli vuosia 12 tamperelaisen järjestön arjessa sekä kehittäjänä että tutkijana. Hän seurasi läheltä järjestöjen verkostomaista yhteistyötä, järjestöjen kehittämistyön johtamista ja yhteensä noin 700 ammattilaisen kehittymistä laadunkehittämisen polulla.
Tutkimuksen tieteellisenä kontribuutiona on tuottaa käsitteellistä ymmärrystä siitä, miten organisaatioissa systemaattisen ja pitkäjänteisen laadunkehittämistyön tuloksena rakentuu aineetonta varallisuutta eli ke-hittämispääomaa. Kehittämispääomalla tutkimuksessa tarkoitetaan sisäistettyä ja opittua laatukulttuuria, joka mahdollistaa vahvan perustan oppimiselle ja menestymiselle palvelujen tuottajana. Tutkimuksessa kuvataan kehittämispääoman rakenne ja osatekijät teoreettisen viitekehyksen ja järjestöjen kehittämistyössä syntyneen tutkimusaineiston pohjalta.
Kehittämispolkujen vaiheisiin heijastuu järjestöjen toimintaa muokkaavia yhteiskunnallisia ja Tampereen kaupungin hoivapalvelujen järjestämiseen liittyviä uudistuksia, sillä tutkimus sijoittuu tamperelaisten järjestöjen kannalta ajallisesti ja paikallisesti tilanteeseen, jossa järjestöjen rooli palvelujen tuottajina on kilpailuttamisvaatimusten myötä muuttumassa.
Laajemmin tutkimus voidaan nähdä eräänä ratkaisuvaihtoehdon tarjoajana hoivapalvelujen järjestämistä ja palvelujen laatua käsittelevään keskusteluun. Käydyissä keskusteluissa on edellytetty palvelujen laadun parantamista ja vaadittu palvelujen laadun varmistamiseksi lisää rahaa, mutta keinoja laadun aikaansaami-seksi ei ole juurikaan esitetty. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että palvelujen laadunkehittämisessä raha sinänsä ei vielä riitä.
HL Mirja Antilan hallintotieteen alaan kuuluva tutkimus tarkastelee palvelujen strategista laadunkehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa strategisen laadunkehittämistyön johtamisesta ja eri käytännöistä. Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että palvelujen laatu ei synny sattumalta, vaan laatua on sys-temaattisesti tuotettava ja johdettava. Sertifiointiin tähtäävä palvelujen laadunkehittämistyö edellyttää strategisuutta niin johtamisessa, työyhteisössä kuin yksittäisen työntekijän osaamisen vahvistamisessa.
Tutkimuksen kohteena on verkostomainen palvelujen laadunkehittämistyö tamperelaisissa hyvinvointipal-veluja tuottavissa järjestöissä, jotka tuottavat erilaisia vanhus-, mielenterveys- , kehitysvammahuollon- ja lastensuojelun palveluja, ja joilla on palvelusopimus Tampereen kaupungin kanssa.
Tutkimustaan varten Antila työskenteli vuosia 12 tamperelaisen järjestön arjessa sekä kehittäjänä että tutkijana. Hän seurasi läheltä järjestöjen verkostomaista yhteistyötä, järjestöjen kehittämistyön johtamista ja yhteensä noin 700 ammattilaisen kehittymistä laadunkehittämisen polulla.
Tutkimuksen tieteellisenä kontribuutiona on tuottaa käsitteellistä ymmärrystä siitä, miten organisaatioissa systemaattisen ja pitkäjänteisen laadunkehittämistyön tuloksena rakentuu aineetonta varallisuutta eli ke-hittämispääomaa. Kehittämispääomalla tutkimuksessa tarkoitetaan sisäistettyä ja opittua laatukulttuuria, joka mahdollistaa vahvan perustan oppimiselle ja menestymiselle palvelujen tuottajana. Tutkimuksessa kuvataan kehittämispääoman rakenne ja osatekijät teoreettisen viitekehyksen ja järjestöjen kehittämistyössä syntyneen tutkimusaineiston pohjalta.
Kehittämispolkujen vaiheisiin heijastuu järjestöjen toimintaa muokkaavia yhteiskunnallisia ja Tampereen kaupungin hoivapalvelujen järjestämiseen liittyviä uudistuksia, sillä tutkimus sijoittuu tamperelaisten järjestöjen kannalta ajallisesti ja paikallisesti tilanteeseen, jossa järjestöjen rooli palvelujen tuottajina on kilpailuttamisvaatimusten myötä muuttumassa.
Laajemmin tutkimus voidaan nähdä eräänä ratkaisuvaihtoehdon tarjoajana hoivapalvelujen järjestämistä ja palvelujen laatua käsittelevään keskusteluun. Käydyissä keskusteluissa on edellytetty palvelujen laadun parantamista ja vaadittu palvelujen laadun varmistamiseksi lisää rahaa, mutta keinoja laadun aikaansaami-seksi ei ole juurikaan esitetty. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että palvelujen laadunkehittämisessä raha sinänsä ei vielä riitä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4747]