Learning Managers in a Transforming Economy - The Case of Russia 1999 - 2006
Sarno, Irina (2012)
Sarno, Irina
Tampere University Press
2012
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8742-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8742-2
Tiivistelmä
Monet yhteiskunnalliset uudistukset ovat ravistelleet Venäjää 1990-luvun alusta lähtien. Venäjän keskeiset talous- ja yhteiskuntaelämän vaikuttajat ovat tehneet paljon työtä luodakseen maahan kehittyneiden länsimaiden kaltaisia instituutioita, jotka sääntelevät talous- ja yhteiskuntaelämää.
Radikaalien uudistusten myötä Venäjällä nousi esiin akuutteja ongelmia jotka koskivat yritysjohtajien koulusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa nämä ongelmat ja analysoida niitä. Monet johtajien koulutukseen liittyvistä ongelmista tulivat esille aikana, jolloin yritykset olivat siirtymässä kohti aikaisempaa innovatiivisempaa kehitystä.
Tämän tutkimuksen pääkysymykset ovat seuraavat: mitkä esteet on ylitettävä, jotta johtajien koulutusta voidaan menestyksekkäästi kehittää, ja mikä on innovaatiojärjestelmien rooli johtajien koulutuksen kehittämisessä? Venäjän presidentinhallinnon käynnistämä, laaja-alainen valtiontalouden johtajien koulutusohjelma (Presidential Program) on ollut tärkeä tiedonlähde johtajien koulutuksen ongelmien paljastamisessa. Yli puolet tästä koulutusohjelmasta valmistuneista ovat saaneet koulutuksensa ulkomailla. Heidän koulutuksensa analysointi osoittaa, että oikealla tavalla järjestetty ammatillisen tietotaidon vaihtoon pohjautuva koulutus ja edistyneiden länsimaisten yritysten kokemukseen perustuva tiedon vaihto voivat saada aikaan merkittäviä tuloksia.
Vuonna 2006 tehdyn 270 yritystä käsittävän empiirisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös epävirallisella koulutusjärjestelmällä on suuri merkitys johtajien ammatillisessa koulutuksessa. Se tarjoaa koulutusta käytännön työssä ja hyödyntää kokemusten vaihtoa. Innovaatiojärjestelmien kehittyminen on todistettavasti ollut vahvin sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen parantumiseen vaikuttava tekijä.
Pietarin ja Leningradin alueilla 982 talouden eri toimialoilla toimivien yritysten johtajille suunnattu kyselytutkimus, joka tehtiin vuonna 2001, keskittyi innovaatiojärjestelmien vaikutukselle johtamiskoulutuksessa. Johtajien koulutus on yksi elementti sosiaalisen pääoman muodostumisen ketjussa. Tutkimuksen taustalla ollut aiempi tutkimus, joka käsittelee sosiaalisen pääoman toiminnan mekanismeja perustuu laajalti modernisaatioteoriaan.
Innovaatioverkostot näyttävät muodostuvan yhä tehokkaammaksi välineeksi johtajien koulutuksessa sekä nyt että tulevaisuudessa. Näin ollen johtamiskoulutuksen tulisi taata sekä virallisen että epävirallisen johtamiskoulutuksen tarkoituksenmukainen liittyminen koulutuksen järjestelmään. Lisäksi kumpikin koulutusmuoto tulisi koordinoida ja sovittaa yhteen, ja niiden tulisi täydentää toisiaan tehokkaasti.
Tutkimus osoittaa, että johtajien luottamus maan talouden ja yhteiskuntaelämän perustoimijoihin oli hyvin matalalla tasolla. Luottamuspula heikensi huomattavasti johtajien tehokkuutta alentaen samalla koulutuksen tehokkuutta. Koulutuksen prosesseja tulee edelleen kehittää Venäjän johtajien virallisen ja epävirallisen koulutuksen tehostamiseksi, jotta voidaan muodostaa aidosti innovatiivinen yhteiskunta ja vahvistaa johtajien luottamusta talouden ja yhteiskuntaelämän toimijoita kohtaan.
Radikaalien uudistusten myötä Venäjällä nousi esiin akuutteja ongelmia jotka koskivat yritysjohtajien koulusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa nämä ongelmat ja analysoida niitä. Monet johtajien koulutukseen liittyvistä ongelmista tulivat esille aikana, jolloin yritykset olivat siirtymässä kohti aikaisempaa innovatiivisempaa kehitystä.
Tämän tutkimuksen pääkysymykset ovat seuraavat: mitkä esteet on ylitettävä, jotta johtajien koulutusta voidaan menestyksekkäästi kehittää, ja mikä on innovaatiojärjestelmien rooli johtajien koulutuksen kehittämisessä? Venäjän presidentinhallinnon käynnistämä, laaja-alainen valtiontalouden johtajien koulutusohjelma (Presidential Program) on ollut tärkeä tiedonlähde johtajien koulutuksen ongelmien paljastamisessa. Yli puolet tästä koulutusohjelmasta valmistuneista ovat saaneet koulutuksensa ulkomailla. Heidän koulutuksensa analysointi osoittaa, että oikealla tavalla järjestetty ammatillisen tietotaidon vaihtoon pohjautuva koulutus ja edistyneiden länsimaisten yritysten kokemukseen perustuva tiedon vaihto voivat saada aikaan merkittäviä tuloksia.
Vuonna 2006 tehdyn 270 yritystä käsittävän empiirisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös epävirallisella koulutusjärjestelmällä on suuri merkitys johtajien ammatillisessa koulutuksessa. Se tarjoaa koulutusta käytännön työssä ja hyödyntää kokemusten vaihtoa. Innovaatiojärjestelmien kehittyminen on todistettavasti ollut vahvin sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen parantumiseen vaikuttava tekijä.
Pietarin ja Leningradin alueilla 982 talouden eri toimialoilla toimivien yritysten johtajille suunnattu kyselytutkimus, joka tehtiin vuonna 2001, keskittyi innovaatiojärjestelmien vaikutukselle johtamiskoulutuksessa. Johtajien koulutus on yksi elementti sosiaalisen pääoman muodostumisen ketjussa. Tutkimuksen taustalla ollut aiempi tutkimus, joka käsittelee sosiaalisen pääoman toiminnan mekanismeja perustuu laajalti modernisaatioteoriaan.
Innovaatioverkostot näyttävät muodostuvan yhä tehokkaammaksi välineeksi johtajien koulutuksessa sekä nyt että tulevaisuudessa. Näin ollen johtamiskoulutuksen tulisi taata sekä virallisen että epävirallisen johtamiskoulutuksen tarkoituksenmukainen liittyminen koulutuksen järjestelmään. Lisäksi kumpikin koulutusmuoto tulisi koordinoida ja sovittaa yhteen, ja niiden tulisi täydentää toisiaan tehokkaasti.
Tutkimus osoittaa, että johtajien luottamus maan talouden ja yhteiskuntaelämän perustoimijoihin oli hyvin matalalla tasolla. Luottamuspula heikensi huomattavasti johtajien tehokkuutta alentaen samalla koulutuksen tehokkuutta. Koulutuksen prosesseja tulee edelleen kehittää Venäjän johtajien virallisen ja epävirallisen koulutuksen tehostamiseksi, jotta voidaan muodostaa aidosti innovatiivinen yhteiskunta ja vahvistaa johtajien luottamusta talouden ja yhteiskuntaelämän toimijoita kohtaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Practices for Scope Management in Change Programs
Guzmán Monet, Juan Carlos
Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat : 994 (Tampere University, 2024)
MonografiaväitöskirjaAs an organization’s environment changes, the organization needs to implement changes to achieve and maintain its competitiveness. When implementing changes, the needs and expectations of the organization’s customers as ... -
The Implementation and Use of ERMS: A Study in Icelandic Organizations
Gunnlaugsdottir, Johanna
Acta Electronica Universitatis Tamperensis : 566 (Tampere University Press, 2006)
VäitöskirjaTutkimus koskee sähköisen arkistoinnin käyttöönottoa ja käyttöä kahdeksassa organisaatiossa Islannissa. Neljän organisaation sähköisen arkistoinnin käyttöönottoa tutkittiin tarkasti ja niiden 34 työntekijää haastateltiin. ... -
Kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli ja merkitys kunnan johtamisessa
Kurkinen-Supperi, Anu
Acta Electronica Universitatis Tamperensis : 1700 (Tampere University Press, 2016)
MonografiaväitöskirjaHallintotieteiden alaan kuuluvan väitöskirjani tutkimuskohteena on kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli ja merkitys kunnan johtamisessa. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata kunnanjohtajan johtajasopimusta ja siihen ...