T-Wave Alternans as a Prognostic Marker in Patients Referred for Exercise Testing - Quantitative Analysis and Combined Assessment with Exercise Capacity and Heart Rate Recovery
Minkkinen, Mikko (2011)
Minkkinen, Mikko
Tampere University Press
2011
Kliininen fysiologia - Clinical Physiology
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2011-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8645-6
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8645-6
Tiivistelmä
Huono suorituskyky rasituskokeessa ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa
Väitöskirjatyössä havaittiin, että huono suorituskyky rasituskokeessa suurentaa sydänperäisen äkkikuoleman riskin yli kahdeksankertaiseksi. Sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyy vuosittain Suomessa arviolta 7000 henkilöä ja se on usein sydänsairauden ensimmäinen ilmentymä. Jotta näiden kuolemien estämisen olisi mahdollista, tulisi ensin kyetä tunnistamaan kohonneessa riskissä olevat potilaat.
Miljoonat potilaat ympäri maailmaa käyvät lääkärin lähettämänä kliinisessä rasituskokeessa vuosittain. Kaikissa rasituskokeissa määritetään potilaan suorituskyky. Tutkijat ovat jo aikaisemmin tienneet, että huono fyysinen kunto lisää riskiä kuolla ja kokea sydänperäinen kuolema. Heikentyneen suorituskyvyn vaikutusta erityisesti suurentuneeseen sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin selvitetty kliiniseen rasituskokeeseen lähetettävillä potilailla.
Väitöskirjatutkimus on osa Finnish Cardiovascular Study -hanketta. Siinä tutkittiin yhteensä noin neljä tuhatta potilasta, jotka osallistuivat kliiniseen rasituskokeeseen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001 2008. Suorituskyky määritettiin lepohapenkulutuksen kerrannaisina. Tavanomaisten muuttujien lisäksi potilailta mitattiin T-aallon vuorottelu. Kokeellisessa käytössä oleva T-aallon vuorottelu kuvaa sydämen sähköisen palautumisvaiheen epävakautta, ja se on liitetty äkkikuolemia aiheuttavien sydämen rytmihäiriöiden syntyyn. T-aallon vuorottelu mitataan tietokoneavusteisesti sydänsähkökäyrästä.
Väitöskirjatyössä havaittiin, että riski kokea sydänperäinen äkkikuolema oli yli kahdeksan kertaa suurempi potilailla, jotka eivät pystyneet nostamaan lepohapenkulutustaan yli seitsemänkertaiseksi kuntopyörällä tehdyn rasituskokeen aikana verrattuna potilaisiin, jotka siihen pystyivät. Suorituskyvyn paraneminen yhdellä lepohapenkulutuksen kerrannaisella pienensi riskiä 33 prosenttia. Huonon suorituskyvyn yhdistyminen lisääntyneeseen T-aallon vuorotteluun ja alentuneeseen sykkeen palautumiseen rasituksen jälkeen lisäsivät kuolemanriskiä merkittävästi. Seuranta-aika oli keskimäärin neljä vuotta. Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin myös T-aallon vuorottelun kykyä ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa.
Suorituskyky määritetään jokaiselta rasituskokeeseen osallistuvalta potilaalta, joten tieto siitä on lääkäreiden käytettävissä ilman lisäkustannuksia. Suorituskyvyn vaikutus sydänperäisen kuoleman ja äkkikuoleman riskiin tulisi kertoa potilaille ja se tulisi myös ottaa huomioon potilaan kokonaisriskiä arvioitaessa. Tulevaisuus näyttää, tuleeko esimerkiksi fyysisen kunnon ohjatusta kohottamisesta yksi hoitomuoto suuren riskin henkilöille tai onko T-aallon vuorottelun määrittämisestä lääkäreiden työkaluksi.
Väitöskirjatyössä havaittiin, että huono suorituskyky rasituskokeessa suurentaa sydänperäisen äkkikuoleman riskin yli kahdeksankertaiseksi. Sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyy vuosittain Suomessa arviolta 7000 henkilöä ja se on usein sydänsairauden ensimmäinen ilmentymä. Jotta näiden kuolemien estämisen olisi mahdollista, tulisi ensin kyetä tunnistamaan kohonneessa riskissä olevat potilaat.
Miljoonat potilaat ympäri maailmaa käyvät lääkärin lähettämänä kliinisessä rasituskokeessa vuosittain. Kaikissa rasituskokeissa määritetään potilaan suorituskyky. Tutkijat ovat jo aikaisemmin tienneet, että huono fyysinen kunto lisää riskiä kuolla ja kokea sydänperäinen kuolema. Heikentyneen suorituskyvyn vaikutusta erityisesti suurentuneeseen sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin selvitetty kliiniseen rasituskokeeseen lähetettävillä potilailla.
Väitöskirjatutkimus on osa Finnish Cardiovascular Study -hanketta. Siinä tutkittiin yhteensä noin neljä tuhatta potilasta, jotka osallistuivat kliiniseen rasituskokeeseen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001 2008. Suorituskyky määritettiin lepohapenkulutuksen kerrannaisina. Tavanomaisten muuttujien lisäksi potilailta mitattiin T-aallon vuorottelu. Kokeellisessa käytössä oleva T-aallon vuorottelu kuvaa sydämen sähköisen palautumisvaiheen epävakautta, ja se on liitetty äkkikuolemia aiheuttavien sydämen rytmihäiriöiden syntyyn. T-aallon vuorottelu mitataan tietokoneavusteisesti sydänsähkökäyrästä.
Väitöskirjatyössä havaittiin, että riski kokea sydänperäinen äkkikuolema oli yli kahdeksan kertaa suurempi potilailla, jotka eivät pystyneet nostamaan lepohapenkulutustaan yli seitsemänkertaiseksi kuntopyörällä tehdyn rasituskokeen aikana verrattuna potilaisiin, jotka siihen pystyivät. Suorituskyvyn paraneminen yhdellä lepohapenkulutuksen kerrannaisella pienensi riskiä 33 prosenttia. Huonon suorituskyvyn yhdistyminen lisääntyneeseen T-aallon vuorotteluun ja alentuneeseen sykkeen palautumiseen rasituksen jälkeen lisäsivät kuolemanriskiä merkittävästi. Seuranta-aika oli keskimäärin neljä vuotta. Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin myös T-aallon vuorottelun kykyä ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa.
Suorituskyky määritetään jokaiselta rasituskokeeseen osallistuvalta potilaalta, joten tieto siitä on lääkäreiden käytettävissä ilman lisäkustannuksia. Suorituskyvyn vaikutus sydänperäisen kuoleman ja äkkikuoleman riskiin tulisi kertoa potilaille ja se tulisi myös ottaa huomioon potilaan kokonaisriskiä arvioitaessa. Tulevaisuus näyttää, tuleeko esimerkiksi fyysisen kunnon ohjatusta kohottamisesta yksi hoitomuoto suuren riskin henkilöille tai onko T-aallon vuorottelun määrittämisestä lääkäreiden työkaluksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4983]