Lapset hyvinvointitiedon tuottajina

Abstract

Lapsia koskevan hyvinvointitiedon ammatillinen ja yhteiskunnallinen tarve on maassamme ilmeinen. Yhä kasvava joukko eri alan ammattilaisia osallistuu työssään lasten hyvinvoinnin arvioimiseen ja määrittämiseen, lastensuojelu niistä viimesijaisena auttamisinstituutiona. Lapsia koskevaa hyvinvointitietoa on pidetty entistä tärkeämpänä tukena myös yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, koska huoli lasten pahoinvoinnista on ollut laajaa. Tiedon tarpeen kasvaessa on tunnistettu lasten hyvinvointia koskevan tiedon haasteellisuus ja rajallisuus. Tilastollista elinolotietoa on pidetty yksistään riittämättömänä lasten hyvinvoinnin tilan kuvaamiseen. Hyvinvointitiedon aikuislähtöisyyden rinnalle on haluttu saada lasten itsensä tuottamaa ja määrittämää tietoa.

Tutkimuksessa tarkastellaan noin 700 lapselta kootun aineiston kautta sitä, miten lapset tuottavat hyvinvointia koskevaa tietoa, millaisena hyvinvointi määrittyy lasten tietona sekä millaisia ehtoja hyvinvointitiedon tutkimiseen ja käyttämiseen liittyy. Lasten käsityksiä ja kokemuksia hyvinvoinnista on tavoiteltu kyselyn, eläytymismenetelmätarinoiden ja haastattelun keinoin.

Lasten hyvinvointitieto näyttäytyy tutkimuksessa vartioituna, vaiettuna, niukkana, tunteita herättävänä ja nonverbaalisena. Sisällöllisinä teemoina korostuvat äiti hyvän elämän lähteenä, sosiaalisten suhteiden laajuus, lasten osallisuus ja osattomuus, menestymisen vaade ja menestymättömyyden uhka sekä vastavuoroinen huolenpito.

Koska käytettävissä ja saatavilla olevan hyvinvointitiedon kautta tehdään usein joko yksittäistä lasta tai koko lapsiväestöä koskevia ammatillisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja, nostetaan tutkimuksessa esiin tiedon tuottamiseen ja käyttämiseen liittyvien ehtojen tunnistamisen tärkeys ja eettinen vastuu. Lasten hyvinvointitiedon ehdot liitetään tiedon tuottajan ja käyttäjän käsityksiin lapsista, käsityksiin tiedosta ja käsityksiin sosiaalisista ongelmista sekä hyvinvoinnista. Niiden tunnistaminen ja reflektointi on lasten tuottaman hyvinvointitiedon käyttöönoton lähtökohta ja soveltamisen ehto sekä lapsia koskevassa että lasten kanssa tapahtuvassa asiantuntijatoiminnassa, erityisesti lastensuojelutyössä ja yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa.

Children as producers of well-being knowledge

The present study focuses on children s conceptions of well-being and how different methodological solutions reach children s experiences and what kinds of conditions are attached to the methodology when children are concerned.

Construing children s well-being information and the terms of it are needed for several reasons. Firstly, it is connected with child protection which gains its very existence and legitimacy for interventions from the well-being of children. The well-being of children is under constant assessment, support and control. However, conceptions of children s well-being vary greatly and are often contested. A goal for the present study is to arouse discussion on the definitions of the well-being of children and their challenges amongst experts and researchers of well-being. The focus of the topic is closely linked with the discipline of the present doctoral thesis, namely social work.

Another reason to study the subject is to gain further knowledge. The existing well-being information heavily accentuates the point of view of adults and more often than not only contains statistical information on living conditions based on societal structures. The present study creates new information by considering well-being through children s experiences and conceptions.

A third reason for the study is societal. During the last few years the well-being information concerning children has been seen an increasingly important part of the societal decision-making when it comes to matters of children, young people and family politics. That is why it is important to assess on what terms the well-being knowledge of children can be produced and utilised in the sociopolitical decision-making concerning children.

The research is made up of four articles and a summary. The research data consist of questionnaires and empathy-based stories collected from 8-15-year-old children and interview data from 5-11-year-olds. The voices of more than 700 children can be heard in the research. The different types of data shed light on children s conceptions of well-being on the basis of different methods and data.

In the first research article the data consist of empathy-based stories written by children. The article examines what and how children write about when describing life gone well or bad and how this information challenges the existing discussion on well-being. The second article accentuates methodology and it classifies the challenges of a survey interview when children function as informants. The data of the third and the fourth article consist of interviews of children. The third article considers the opportunities and specifics in examining well-being information produced by children. The fourth article discusses children s moral statements regarding good life at home and it illuminates the moral character of well-being knowledge.

The summary part structures out the well-being knowledge concerning and produced by children. Knowledge and the questions of knowing are viewed through sociological childhood studies, social constructionism and feministic epistemology. The well-being knowledge concerning children is built up through problems and risks, standardising normality and emphasizing family relations and the home.

The well-being knowledge produced by children appears as well protected, hushed-up, sparse, emotion-provoking, non-verbal and as shattering self-evident truths. Mother as a source of good life, scope of social relations, inclusion and exclusion of children, the demand for success and the threat of failure as well as mutual care-giving at home are highlighted as contentual themes.

The data concerning the well-being of children and its application are connected with the concept of a child and that of childhood, the concept of well-being and social problems as phenomena as well as the concepts of knowledge and children as producers of it. Recognising and reflecting them is the basis and demand for implementing and adapting the well-being information produced by children in operations of the experts either concerning children or taking place together with children. This is emphasized especially in child protection work and sociopolitical decision-making.