Poliisin työturvallisuudenjohtamisen toimivuus kriisitilanteiden yhteydessä. Kolme kouluampumistapausesimerkkiä

Abstract

Tapaustutkimuksen aineistona ovat 16.4.2007 Virginia Tech issä, 7.11.2007 Jokelassa ja 23.9.2008 Kauhajoella tapahtuneiden kouluampumisten yhteydessä poliisiorganisaatioissa tehdyt toimenpiteet. Tutkimuksessa Kauhajoki on johtava tapaus, josta on käytettävissä laajin aineisto. Tätä aineistoa käytetään kuvaamaan tapahtuman laajuutta ja kriisin jälkeen vaadittavien toimenpiteiden monimuotoisuutta ja ulotteisuutta. Virginia Tech in ja Jokelan tapauksia käytetään vertailuaineistona ennen kaikkea toimenpiteiden organisoinnin ja johtamisen suhteen.

Tutkimuksessa tarkastellaan poliisin työturvallisuuden johtamista kriisin yhteydessä. Kriisitilanteissa työtehtävissä olevien henkisen terveyden suojeleminen sekä työkyvyn ylläpitäminen on osa kriisinhallintaa. Tutkimuksessa tulee ilmi, että kriisitilanteiden työtehtävissä olleet arvostavat heille järjestettyä psykologista jälkipuintia, jota voidaan pitää jälkitoimien alkuna. Tutkimustapausten pohjalta voidaan esittää, että kriisin jälkeen on välttämätöntä järjestää jälkitoimet, jotka kuvataan tutkimuksessa.

Kattavien jälkitoimien järjestäminen on hyvää johtamista. Työturvallisuuden johtamisen tavoitteena on henkilöstöstä huolenpitäminen sekä henkilöstön työkyvyn turvaaminen. Henkisen työsuojelun toimenpitein voidaan säästää rahaa. Työntekijä voi menettää terveytensä työtehtävissä olleessaan. Hänen toipumisensa ja jaksamisensa kannalta on merkityksellistä, kuinka työnantaja tällaisessa tapauksessa hoitaa omat tehtävänsä. Tutkimuksen mukaan työntekijä arvostaa sitä, kun hän kokee, että hänestä välitetään ja että hänen hyvinvoinnistaan halutaan pitää huolta. Tällä on merkitystä työntekijän henkiseen palautumiseen kriittisestä työtilanteesta.

Vertailussa havaittiin, että Virginia Tech in jälkitoimenpiteet olivat kattavampia kuin Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten jälkeen. Sekä Kauhajoen poliisilaitoksella että Virginia Tech issä tapahtumien jälkeen paikalla oli ulkopuolinen koordinaattori. Ulkopuolisen koordinaattorin käyttöä puoltaa se, että tällöin jälkitoimien vastuuhenkilö ei ole itse ollut mukana traumaattisessa tapahtumassa. Tällainen henkilö kykenee johtamaan jälkitoimia paremmin ja näin turvataan se, että kaikki traumaattisessa tapahtumassa mukana olleet ovat todellakin toimenpiteiden kohteena. Organisoitua seurantaa suoritettiin ainoastaan Virginia Tech in jälkeen. Seurantaa tulee kehittää, koska vain sillä varmistetaan, että kaikki tapahtumissa mukana olleet työntekijät, saavat sen avun mitä he tarvitsevat.

In this study the management of the occupational health and safety of the police during crisis / major disasters is examined. In a major disaster and after that the management is about managing the crisis. One part of the crisis management is to protect the mental ability to work and to maintain the ability to work.

The theoretical part of this study consists of the concepts of crisis and major disasters, the management of the health and safety, the experiencing of the trauma and coping with the trauma. The theoretical frame of the study is based on two different kinds of theoretical backgrounds: first the management of the health and safety, which is mainly organizing, the responsibility of the health and safety issues and the operation of the management and secondly the trauma connected to a critical working situation, psychological stress debriefing, the experience of the stress and the posttraumatic stress disor-der. The theoretical backgrounds are connected and with their help it is examined how the workers health can be retained. It is a question of coping with the crisis, the maintenance of the ability to work and minimization of the mental drawbacks caused by the event.

The empiric material of the study consists of the school shooting incidents that have taken place in Virginia Tech 16.4.2007, in Jokela 7.11.2007 and in Kauhajoki 23.9.2008. The empiric material is composed of those measures that have been done in police organizations after those incidents. In this study Kauhajoki is the leading case of which there is the widest material that is used to describe the scope of the event and the multiformity and the multidimensionality of the required measures. The Virginia Tech and Jokela cases are used as the comparison material mainly in regard to the organizing and management of measures. This study shows that persons, who have been forced to work in critical working situa-tions, appreciate the psychological debriefing that has been organized for them. Based on the study cases it can be proposed that it is necessary to arrange the aftermath of the event after a critical incident. The duty to arrange the measures is both moral and ethi-cal. The arranging of all the aftermath action that is needed is the obligation of the supervisors.

The workers who have been in critical working situations can be distributed on the basis of their experience. First group is the primarily traumatized, second group is the secon-darily traumatized. There is also the third group of workers who just have been there and who might meet stress which accumulates in the situation. Attention should be paid to all these groups of workers when planning the measures subsequent to the event and executing. A person may lose her/his health when working in critical or disastrous circumstances. It is significant from the worker s point of view and for her/his coping, how well the employer takes care of his tasks in this kind of an incident. According to this study, the worker appreciates that someone is taking care of her/him and of her/his welfare. This seems to be significant for the worker s mental recovery from a critical working situation.

The arranging of the substantial aftermath actions can be seen above all as good leader-ship. The main goal of the management is to take care of personnel and to secure their ability to work. With the measures of the mental occupational health and safety protec-tion money can also be saved. In Virginia Tech the actions of the aftermath were more covering compared to those in the school shooting incidents in Finland. Both in Kauhajoki and in Virginia Tech there was an external co-ordinator, who had not participated in that specific traumatic event her/himself. This gives the person better abilities to lead the aftermath actions and is also the way to secure that all of those who have been part of a traumatic incident are really targeted. The organized follow-up was carried out only in Virginia Tech. The fol-low-up procedure has to be developed further to make sure that everyone who has been in a critical situation in their work gets all the help they need.