Yrittäjyysvalmennus ja yrittäjäidentiteetti

Abstract

Suomessa yrittäjiksi aikoville on tarjolla yrittäjyysvalmennusta runsaasti. Yrittäjyysvalmennuksissa on perinteisesti kehitetty liiketoimintaa, ei ihmisiä. Yrittäjyyttä on pidetty näihin päiviin saakka enemmänkin taloudellisena kuin inhimillisenä käyttäytymisen muotona. Tämä näkemys on heijastunut yrittäjyysvalmennusten toteutuksiin, joissa yrittäjyyteen samastuminen on jäänyt vähäiselle huomiolle. Yrittäjyysvalmennusten kehittämiseksi ja tuloksellisuuden parantamiseksi on tarve tuottaa tutkimusta yrittäjäidentiteetistä ja sen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksen kontekstina on luovan alan ammatillisena täydennyskoulutuksena tarjottava yrittäjyysvalmennus. Ammattialoilla, joilla persoonallinen minä on ilmaisun välineenä, ammatillinen identiteetti on vahva ja kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintaan vaikuttava tekijä. Luovalla alalla ammatillisuuden ja yrittäjyyden yhdistämisen ongelmallisuutta on pyritty sivuuttamaan toteamalla, että yrittäjyys on vain tapa organisoida elämää. Yrittäjyyttä ei ole yhdistetty ammatti-identiteetin kehittymisen prosessiin.

Tutkimuksessa toteutettiin neljä perättäistä tapaustutkimusta vuosina 2005 2008, joiden aikana teoreettinen malli yrittäjäidentiteetin kehittyminen rituaalisessa prosessissa vaihe vaiheelta muodostui. Tutkimuksen mukaan yrittäjäidentiteetti on omin ehdoin kehittyvä, jatkuvasti laajentuva ja muuttuva. Tulokset osoittavat, että yrittäjäidentiteetti on työstämisen tulosta. Tämä työstäminen puolestaan tapahtuu identiteettineuvottelussa, jota käydään sekä yksin että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa merkityksellisten toisten ja ympäristön kanssa. Yrittäjäidentiteetti ei siten ole staattinen vaan vaatii jatkuvaa uudelleentyöstämistä hetkestä ja tilanteesta toiseen. Yrittäjäidentiteetti vahvistuu tarinallisuuden kautta, kun valmennettava tuo julki yrittäjyyttään sekä vertaisyhteisössä että sen ulkopuolella.

Tutkimus tuotti uudenlaisen rituaalipedagogisen lähestymistavan yrittäjyysvalmennusten toteuttamiseksi. Tutkimuksen mukaan rituaalipedagoginen valmennus voi tehokkaasti tukea yrittäjäidentiteetin kehittymistä. Rituaalisten vaiheiden, riittien ja symboleiden kokemisen merkitys tulee esiin siinä, että ne herättävät valmennettavissa minäidentiteetin kehittymisen tarkoituksellisen ja tavoitteellisen prosessin. Tutkimuksen perusteella tämän tulisi olla yrittäjyysvalmennusten tavoitteena.

Traditionally entrepreneurial training has focused on developing enterprises, not entrepreneurs as human actors. Until recently, entrepreneurship has neglected the person while emphasizing the substance. Entrepreneurship has been seen more as an economic than a human and cultural phenomenon. This view has so far motivated entrepreneurial training, which has been dominated by the economic paradigm. Therefore the discussions on entrepreneurial identity as also the factors of identity development have been little studied in the context of entrepreneurial training. However, entrepreneurial training is gradually becoming aware of questions of identity.

The aim of my study is to develop a theoretical model of entrepreneurial identity development in entrepreneurial training. The research objective is to understand the meanings attached to entrepreneurial identity. The foci of the study are 1) identity as a concept 2) the process of entrepreneurial identity development and 3) entrepreneurial training supporting entrepreneurial identity. I have used an explorative approach and Straussian Grounded Theory. Four consecutive case studies were carried out during the years 2005-2008. The theoretical model was constructed case by case during these years.

The study shows that entrepreneurial identity is emergent, developed on its own terms, and constantly expanding and changing. Entrepreneurial identity development proved to be a cyclic learning process. The findings demonstrate that entrepreneurial identity is an outcome of working. This working takes place in an identity negotiation, both alone and through significant others and the environment in social interaction. Entrepreneurial identity is not static; it demands reworking from one moment and situation to another. According to the study pedagogy utilizing rituality is able to effectively support the process of entrepreneurial identity development. The meaning of experiencing ritual phases, rites and symbols appears in initiating the intentional process of self-identity development. The outcome of this process is an emergent entrepreneurial identity. Entrepreneurial training which is able to support entrepreneurial identity development combines the main principles of entrepreneurial pedagogy and rituality.

The study identified three issues crucial to the process of entrepreneurial identity development in the entrepreneurial training context: 1) ritual pedagogy 2) identity negotiation and 3) intentional self-identity development. The findings show that entrepreneurial training which includes these three factors is able to promote and support entrepreneurial identity development. The contribution of my study to entrepreneurship education is a substantial theoretical model of entrepreneurial identity development in a ritual process.