Peruskoulun ja perusopetuksen vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet poliittisen opetussuunnitelman teksteinä

Abstract

Opetussuunnitelmatutkimuksella on Suomessa pitkä perinne. Opetussuunnitelma ohjaa koulun toimintaa. Se rakennetaan yhteiskunnallisessa todellisuudessa ja siihen kulminoituu erilaiset yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikutteet. Valtakunnallinen opetussuunnitelma ilmentää yhteiskunnan koululle asettamaa tahtotilaa. Vuonna 1985 toiminnallinen ohjaus muuttui, kun perinteisten opetussuunnitelmien komiteamietintöjen sijaan alettiin koota opetussuunnitelmien perusteita, joiden tehtävänä on raamittaa ja ohjata kunnan sekä koulun opetussuunnitelmatyötä. Tutkimuskohteeksi muodostuivat vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet.

Vuosien 1985 ja 2004 perusteet sisältävät laajoja tekstimassoja ja tarkkaa oheistusta. Ne eivät juurikaan jätä tilaa kunta- tai koulukohtaisuudelle. Vuoden 1994 perusteet on luonteeltaan koulukohtainen, joka antoi tilaa koulujen profiloitumiselle. Suomessa on siis tapahtunut heiluriliike, kun vuonna 2004 palattiin vuoden 1985 linjoille.

Eri intressiryhmät pyrkivät vaikuttamaan opetussuunnitelman sisältöihin ja siten koulun toimintaan. Nämä intressit ilmentyvät opetussuunnitelmien perusteissa. Tutkimus ei pureudu selvittämään, miten sisällöt ovat muodostuneet. Keskeistä olikin kuvata perustetekstien yhteiskunnallisia ja poliittisia sisältöjä. Tutkin ensin kaikki kolme perustetta ensin erikseen. Sitten tein kokoavan yhteenvedon ja päädyin keskeisiin tuloksiin.

Tutkimukseni nojautuu käsitykseeni poliittisesta opetussuunnitelmasta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään niitä poliittisen opetussuunnitelman painotuksia, joita opetussuunnitelmien perusteet sisältävät. Tutkimuksessa opetussuunnitelmat nähdään yhtenäisyyttä luovana jatkumona, mutta niissä ilmenee sekä muutoksia että painotuseroja.

Koulutuksen arviointi ohjaa koulun ja opetussuunnitelmien kehittämistä. Arviointi nousee kehittämisen välineeksi. Kaikki perusteet suhtautuvat varauksettoman positiivisesti arviointiin ja arviointiin liittyvät ongelmat jäävät käsittelemättä.

Kaikki perusteet pyrkivät muuttamaan peruskoulua. Kehittämisen muutospaine kohdistuu vuosiluokkiin 7 9. Keskeinen läpinäkyvä poliittinen tavoite on jo pitkään ollut halu luoda yhtenäinen perusopetus ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen. Tähän integroitumisprosessiin liittyy osin esiopetus ja lisäopetus, jotka tosin jäävät hieman irrallisiksi elementeiksi. Oppiaineiden kohdalla integraatioajatus poukkoilee, sillä välillä oppiaineita yhdistetään ja välillä taas erotetaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta koulun toimintaan. Keskeinen tavoite on antaa kaikille oppijoille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yhdessä toinen toistensa kanssa. Näin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat integroidaan ns. tavallisiin luokkiin. Tämä on yksi keskeinen tasa-arvoajatus.

Perusteissa yhteiskunta määritellään useasta ei näkökulmasta, mutta sitä yhdistää suomalaisuuden vaaliminen. Yhteiskunta ja siten myös koulu ottavat toisin vaikutteita monikulttuurisuudesta ja paikallisyhteisöstä. Kaikissa perusteissa opetetaan paljon ja monipuolisesti tietoa yhteiskunnasta. Ongelmallista on, että keskeisen yhteiskunnallisen aineksen opetus kulminoituu perusopetuksen loppupuolelle. Yhteiskunnallisten teemojen ja poliittisten käsitteiden opetus tulisi alkaa heti koulupolun alussa ja sen tulisi noudattaa selkeää punaista lankaa läpi koko perusopetuksen. Yhteiskunnan toiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ymmärtäminen luo edellytyksiä aktiiviselle ja demokraattiselle kansalaisuudelle. Jos perustetekstit todella sanatarkasti toteutuvat koulun arjessa, niin nykyajan nuorten tulisi olla todellisia yhteiskunnan aktiivisia jäseniä ja ilmeisesti myös äänestysaktiivisuus olisi huippuluokkaa.

Perusteissa oppilaat sidotaan oman asuinalueensa työvoimareserviksi. Talouden pelastajaksi nousee yrittäjyyden vaaliminen. Säästämisen ihannointi väistyy. Kuluttamisesta tulee harkittua. Tutkimustulokset osoittavat, että opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilaalla tulisi olla laajat ja monipuoliset taidolliset valmiudet olla yhteisönsä ja koko yhteiskunnan aktiivinen ja poliittinen vaikuttaja. Oppilaasta kasvaa tasa-arvoon ja demokratiaan uskova lainkuuliainen kansalainen, joka osallistuu yhteiskunnan muuttamiseen rakentavasti. Opetussuunnitelmien perusteissa uskotaan edustukselliseen demokratiaan. Suora kansalaisvaikuttaminen jää käsittelemättä.

Keskeisiksi politisoituneiksi teemoiksi nousevat yksilökeskeisyys, kuluttajakansalaisuus, yrittäjyys, eheyttäminen ja integraatio, kansainvälisyys, tulevaisuus ja tulevaisuuden kohtaaminen, tasa-arvopainotus, tietotekniikka ja teknologia, median vaikuttavuus, nuorisokulttuuri, huoli ympäristöstä ja luonnosta, terveellinen elämäntapa, turvallisuustietoisuus sekä koulutuksen arviointi, kehittäminen ja tuloksellisuus.

The Finnish National Core Curricula for Basic Education of 1985, 1994 and 2004 as texts in the political curriculum

The object of the study is the national core curriculum of 1985, 1994 and 2004. Curriculums are written in the social reality and they reflect the strategic intent in education policy in society. However, they do not directly reflect society. Curriculum control the way schools are governed and developed.

The present study tries to clarify the emphasis in politically constructed curriculum present in the national core curriculum. In this study the curriculums are seen as a continuum that creates unity but, on the other hand, there are changes and differences in focal points. There are three research questions in the present study: 1. How does school adjust students to the surrounding society? 2. What social kills and knowledge of society ought students to learn? 3. What kinds of themes that have taken on a political character, exist in the basic curricular texts.

The research method used in the present study was content analysis on a text. The content analysis was focused on the social and political contents of the curriculum. All the three curriculums of the years 1985, 1994 and 2004 were first studied separately. The analysis was guided by the three research questions, the content of which were divided into smaller units. After this, in each unit that was studied and compared, was made an interpretative summary and comparison and the most important research results were compiled. According to the research results, the curriculum is a constantly changing document, which reacts to the demands for a change in society and local community. School shows, as if it were open to society that is seen as a learning environment. Society is based on firm Finnish national consciousness but, at the same time, it is multicultural and international. The discussion of focal social themes is reduced to a too compact learning period towards the end of Comprehensive School, in order for students to achieve a wide understanding of society and their opportunities to have influence in it. In the core curriculum students are bound to be a labour force reserve in their own living area and entrepreneurship is nurtured as the economic saviour. The research results prove that, according to core curriculum, the student should have wide and comprehensive skills in order to be an active and politically oriented influential person in their community and whole society. The student grows up to be a law-abiding citizen, who has a strong belief in equality and democracy, and who participates in the changing of society in a constructive manner. The core curriculum believe in representative democracy, thus direct civic participation is left without consideration. The core curriculum of 1994 is school-specific, but there is little space for school-specificity in the core curriculum of 1985 and 2004. The core curriculums are guided by pendulous policy, since the openness in the curriculum of 1994 was returned back into a restrictive policy in 2004. This view was taken also in the curriculum of 1985. Educational evaluation gives guidelines to the development of the school system and curriculum. The core curriculum see evaluation positively without any criticism. The means of evaluation remain unclear and the negative factors of evaluation are not explained. The research proves that the integration development has been on the mercy of vacillating policy. Sometimes school subjects are integrated, sometimes disintegrated. The key trend is to integrate students with so-called special needs into normal classes. The main line of development is the integration of basic education into a unity into which also pre-primary and additional education are integrated. Pressure for change is focused on year 7-9 students. Individuality, consumer citizenship, entrepreneurship, integration, internationality, the future and encountering the future, emphasis on equity, information technology and technology, effectiveness of media, youth culture, concern for the environment and nature, healthy life, safety awareness as well as the assessment, development and effectiveness of education emerge as central political themes. The present research results lay the foundations for the discussion around education policy. They help to build new core curriculum as well as steer curricular work and research.