Designing an Information System for Open Innovation - Bridging the Gap between Individual and Organisational Creativity

Abstract

Innovatiivisuutta pidetään yhtenä keskeisenä yrityksen menestystekijänä. Tämä tietojenkäsittelytieteiden väitöskirja tarkastelee, miten tietojärjestelmiä on mahdollista hyödyntää yrityksen innovaatiotoiminnassa. Kiinnostuksen kohteena on niin työntekijöiden kuin asiakkaiden luovuuden, oppimisen ja ongelmanratkaisukyvyn tukeminen. Aloitelaatikot ja innovaatiokilpailut eivät perinteisesti ole riittävästi motivoineet työtekijöitä. Innovaatioprosessin alkupäähän on mahdollisesti panostettu liian vähän. Tästä lähtökohdasta tutkimuksessa suunniteltiin kolme erilaista artefaktia, jotka vastaavat innovaatioprosessin avaamisen haasteeseen ja avoimen innovaation vaatimuksiin. Tietojärjestelmän toimivuutta ja käytettävyyttä pilotoitiin pk-yrityksessä. Rakentamistyössä hyödynnettiin suunnittelutieteellisiä menetelmiä ja Delfoi-menetelmällä kerättyjä kansainvälisten avoin innovaatio asiantuntijoiden näkemyksiä.

Tutkimuksen konkreettisina tuloksina on kolme artefaktia, ohjelmistoprototyyppejä ja tietojärjestelmäkuvauksia. Tulokset myös osoittavat, että oppimista tukevien työkalujen ja yhteisötuen integrointi innovaatioprosessiin on kannatettavaa, mutta itse tietojärjestelmän rakentaminen on haastavaa. Tietotekniset apuvälineet eivät välttämättä auta innovaatiotoiminnassa, jos ne aiheuttavat keskeytyksiä, haittaavat ajattelutyötä tai eivät integroidu päivittäiseen työprosessiin. Tutkimus sisältääkin kritiikkiä langattomista tietojärjestelmistä, niin ajanhallinnan kuin terveysriskin näkökulmasta.

Haasteena yrityksissä on johdon tavoitteiden saaminen lähelle henkilöstön ja potentiaalisten asiakkaiden tavoitteita. Tämä korostuu entisestään innovaatiotoimintaa tukevaa tietojärjestelmää rakennettaessa. Siksi henkilöstönkehittämisen (HR) integrointi innovaatiotoimintaan nähtiin tässä tutkimuksessa tärkeänä. Samoin tietojärjestelmä voi sisältää ePortfolio-työkaluja, jotka avustavat esimiehiä tunnistamaan työntekijän kiinnostuksen kohteet ja samanaikaisesti avustavat työtekijää ottamaan huomioon liiketoiminnan haasteet ja yrityksen strategiset tavoitteet ideoinnissaan. Innovaatiotoiminta on nykyään tehokkaimmillaan myös asiakkaiden ja potentiaalisten kuluttajien sisällyttämistä ideointiin ja ongelmanratkaisuprosessiin. Tähän väitöstyö toi uutta tietoa, mutta samalla osoitti avoimen innovaation haasteet ja kannusti jatkamaan alueen tutkimusta yhteisöjen käyttämien tietojärjestelmien ja sosiaalisen median parissa.

History shows that those companies that continue to invest in their innovative capabilities during tough economic times are often those that prosper when growth returns. Recently, information systems (IS) have been harnessed to support innovation. Even with IS support, innovation campaigns and suggestion management systems often end up in failure. Employees and customers are reluctant to share their best ideas. Individuals interests, motivation, creativity and life-long learning are seldom adequately supported by companies. In the information systems research area there is very little research on creativity and creativity has traditionally been studied mainly within the decision support systems (DSS) research area. This DSS area has focused on rather mechanistic idea-generation processes lacking a focus on individuals and their creativity. Even in the emerging open innovation paradigm, individual and group levels have come in for little research. From these starting points, we became interested in ways to improve existing information systems and innovation practices.

The research question here is: How to design an artefact to support learning and creativity within the open innovation paradigm. Since we are interested in building new artefacts, we will utilise design research methods, particularly the Design Science Research Methodology (DSRM) process model.

Our three artefacts are the results of our work. The first artefact, the Mobile Personal Development Plan, is focused on extending development talks between an employer and employees within human resource management to support innovation. Curiosity and emerging interests are seen here as idea seeds and future competences. The second artefact, the iPortfolio, extends this with a life-long learning and problem-solving focus. The third artefact, the Brokering Platform for Open Innovation, finally focuses on collaboration with customers and crowds. The software development was time consuming in our work and only the first artefact is demonstrated as a functional software prototype. Our pilot in an SME company illustrates practical requirements and usability issues related to the software. Additionally, a Delphi study with international open innovation experts served to identify future related requirements. Given the lack of creativity research in the IS field, we claim that our work makes an appropriate contribution. To the design research literature our input is new usage cases of the previously mentioned DSRM process model. Our results apply to organisations, where the employees work in dispersed teams and need an information system to communicate their emerging ideas and interests for more systematic problem-solving. The managers in our study reported that there are plenty of ideas available, but the challenge is to ensure the commitment of external resources to the actual innovation building. The integration of learning into the innovation and problem-solving activity should be motivational. We therefore discuss human resource management in relation to creativity and innovation. Surprisingly, in our pilots we noticed difficulties in time management in mobile settings and the current health risk debate gradually changed our artefact design, so this work also provides a critical view on mobility and on the access anytime, anywhere phenomenon. Finally, we suggest improvements to existing innovation practices in organisations.