Expanding the indications of the use of levosimendan. Clinical studies in adult patients and experiments in pigs
Leppikangas, Heli (2011)
Leppikangas, Heli
Tampere University Press
2011
Anestesiologia - Anaesthesiology
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2011-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8425-4
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8425-4
Tiivistelmä
Sydämen vajaatoiminta johtaa huomattavaan sairastavuuteen ja kuolleisuuteen maailmanlaajuisesti. Länsimaissa se on yleisin sairaalahoidon syy yli 65- vuotiailla ja sen ilmaantuvuus jatkaa edelleen kasvuaan. Vanhusten määrä lisääntyy ja heillä laajan muun kuin sydänkirurgian on arvioitu lisääntyvän 25% seuraavan 10 - 20 vuoden aikana. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus laajassa ei-sydänkirurgiassa on kaksinkertainen verrattuna potilaisiin yleensä tai sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Lisäksi sairaalaan takaisin joutumisen riski on huomattavasti kohonnut. Yritykset vähentää näitä haittatapahtumia eivät ole olleet tuloksekkaita. Näin ollen tehokkaita sydämen vajaatoiminnan hoitoja tarvitaan.
Sairaalahoidossa dobutamiini ja milrinoni ovat tavallisimmin käytettyjä suonensisäisesti annosteltavia lääkkeitä sydämen vajaatoimintaan. Näiden cAMP:n kautta vaikuttavien lääkkeiden perusvaikutusmekanismi eli solun sisäisen kalsiumvirran lisääntyminen saattaa altistaa rytmihäiriöille ja lisätä sydämen energiankulutusta. Levosimendaani on viimeisin kliiniseen käyttöön tullut, Suomessa kehitetty kalsiumherkistäjä, joka lisää sydämen supistusvireyttä lisäämättä solun sisäisen kalsiumin määrää tai sydämen energiakulutusta. Levosimendaanilla on lisäksi laskimoita ja valtimoita sekä sepelvaltimoita laajentava vaikutus. Suomessa levosimendaanilla on tällä hetkellä myyntilupa äkillisesti pahentuneen kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Levosimendaanin vaikutusmekanismin perusteella voi olettaa, että sen käyttöä muissakin sydämen pumppausvajausta aiheuttavissa tautitiloissa kannattaa tutkia.
Väitöskirjatutkimusen tarkoituksena oli selvittää, olisiko levosimendaanista hyötyä seuraavissa tilanteissa: 1) potilailla, joilta leikataan vatsa-aortan aneurysma tai 2) korjataan aorttaläppä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä ja kokeellissa eläinkoetutkimuksessa, jossa aiheutetaan sioille 3) vaikea kalsiumestäjä- tai 4) beetasalpaajamyrkytys.
Väitöskirjatyön päätelminä voidaan todeta, että levosimendaanilla voi olla positiivisia vaikutuksia mahalaukun seinämän verenkiertoon. Koko suoliston alueen verenkiertoa parantavaa vaikutusta ei havaittu. Vuorokautta ennen sydänleikkausta annosteltu levosimendaani parantaa sydämen pumppaustoimintaa neljän leikkauksen jälkeisen päivän ajan. Lisäksi havaittiin, että levosimendaani saattaa parantaa selviytymistä kokeellisessa kalsiumsalpaajamyrkytyksessä. Beetasalpaaja myrkytyksessä levosimendaani näytti parantavan sekä sydämen pumppausvoimaa että selviytymistä ja se voi olla uusi vaihtoehto vaikeiden myrkytysten hoidossa.
Sairaalahoidossa dobutamiini ja milrinoni ovat tavallisimmin käytettyjä suonensisäisesti annosteltavia lääkkeitä sydämen vajaatoimintaan. Näiden cAMP:n kautta vaikuttavien lääkkeiden perusvaikutusmekanismi eli solun sisäisen kalsiumvirran lisääntyminen saattaa altistaa rytmihäiriöille ja lisätä sydämen energiankulutusta. Levosimendaani on viimeisin kliiniseen käyttöön tullut, Suomessa kehitetty kalsiumherkistäjä, joka lisää sydämen supistusvireyttä lisäämättä solun sisäisen kalsiumin määrää tai sydämen energiakulutusta. Levosimendaanilla on lisäksi laskimoita ja valtimoita sekä sepelvaltimoita laajentava vaikutus. Suomessa levosimendaanilla on tällä hetkellä myyntilupa äkillisesti pahentuneen kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Levosimendaanin vaikutusmekanismin perusteella voi olettaa, että sen käyttöä muissakin sydämen pumppausvajausta aiheuttavissa tautitiloissa kannattaa tutkia.
Väitöskirjatutkimusen tarkoituksena oli selvittää, olisiko levosimendaanista hyötyä seuraavissa tilanteissa: 1) potilailla, joilta leikataan vatsa-aortan aneurysma tai 2) korjataan aorttaläppä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä ja kokeellissa eläinkoetutkimuksessa, jossa aiheutetaan sioille 3) vaikea kalsiumestäjä- tai 4) beetasalpaajamyrkytys.
Väitöskirjatyön päätelminä voidaan todeta, että levosimendaanilla voi olla positiivisia vaikutuksia mahalaukun seinämän verenkiertoon. Koko suoliston alueen verenkiertoa parantavaa vaikutusta ei havaittu. Vuorokautta ennen sydänleikkausta annosteltu levosimendaani parantaa sydämen pumppaustoimintaa neljän leikkauksen jälkeisen päivän ajan. Lisäksi havaittiin, että levosimendaani saattaa parantaa selviytymistä kokeellisessa kalsiumsalpaajamyrkytyksessä. Beetasalpaaja myrkytyksessä levosimendaani näytti parantavan sekä sydämen pumppausvoimaa että selviytymistä ja se voi olla uusi vaihtoehto vaikeiden myrkytysten hoidossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4674]