Markers of liver function and oxidative stress in alcohol consumers with or without overweight
Alatalo, Päivikki (2011)
Alatalo, Päivikki
Tampere University Press
2011
Laboratoriolääketiede (erit. päihdelääketiede) - Laboratory medicine (esp. addiction medicine)
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2011-04-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8366-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8366-0
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoholinkulutuksen ja painoindeksin vaikutuksia useisiin laboratorioarvoihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo kohtuullisinakin alkoholinkulutus ja ylipaino nostavat muun muassa maksaentsyymien aktiivisuuksia väestötasolla ja että näiden tekijöiden vaikutukset ovat samansuuntaisia ja summautuvia. Näin ollen alkoholia käyttävillä lihavilla henkilöillä todetaan keskimääräisesti korkeimpia maksa-arvoja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kohtuullisen alkoholinkulutuksen ja painoindeksin vaikutuksia myös terveydenhuollossa käytettäviin viiterajoihin. Normaalipainoisista, alkoholia käyttämättömistä tutkittavista laskettuna maksaentsyymien viiterajat olisivat huomattavasti matalammat kuin tällä hetkellä pääsääntöisesti käytössä olevat rajat, mikä viittaa siihen, että tietoisesti tai tiedostamatta maksan jonkinasteinen rasittuneisuus hyväksytään nykyään normaaliksi. Tämä saattaa merkittävästi heikentää alkoholin suurkulutuksen ja myös muista syistä aiheutuvien maksavaivojen tunnistamista. Jos käytetään maltillisia viiterajoja, voidaan maksaentsyymiarvoja lisäksi tehokkaammin käyttää puolueettomina työkaluina myös ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja, aikuistyypin diabetesta ja metabolista syndroomaa, joihin niillä on osoitettu olevan sekä elintavoilla selittyvää että itsenäistä ennustearvoa.
Tutkimus tehtiin vertaamalla maksaentsyymien, kuten glutamyylitransferaasin (GT) ja alaniiniaminotransferaasin (ALAT), aktiivisuuksia alkoholinkulutuksen eri tasoilla ja jaettuna edelleen painoindeksin mukaan luokkiin. Naisilla alkoholin kohtuukulutuksen vaikutukset keskimääräisiin aktiivisuuksiin ja viiterajoihin olivat pienempiä kuin miehillä, mutta tämä johtuu todennäköisesti vähäisemmästä kulutuksesta tiedonkeruussa käytetyn laajan määrittelyn sisällä (1 21 annosta viikossa, pohjoismaisen viitearvoprojektin materiaali). Maksaentsyymien ohella tutkittiin myös erityisesti uraattia, jota perinteisesti käytetään kihdin diagnostiikkaan mutta jota viime aikoina on lisäksi esitetty oksidatiivisen stressin merkkiaineeksi. Myös uraatin todettiin vaihtelevan alkoholinkulutuksen ja painoindeksin mukaan siten, että muutokset olivat suurelta osin maksaentsyymeihin verrattuina samankaltaisia.
Alkoholinkulutuksesta ja ylipainosta aiheutuu Suomessa vuosittain merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Tehokkaan puuttumisen ja ennaltaehkäisyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa nämä ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valtaosassa Suomen laboratorioista siirryttiin vuonna 2004 yhteispohjoismaisiin ja maksaentsyymeissä täten aiempaa korkeampiin viiterajoihin. Väittelijän oman kotipaikkakunnan sairaanhoitopiirissä, Etelä-Pohjanmaalla, viiterajoja ei kuitenkaan nostettu, jota ratkaisua nyt tehty tutkimus tukee.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kohtuullisen alkoholinkulutuksen ja painoindeksin vaikutuksia myös terveydenhuollossa käytettäviin viiterajoihin. Normaalipainoisista, alkoholia käyttämättömistä tutkittavista laskettuna maksaentsyymien viiterajat olisivat huomattavasti matalammat kuin tällä hetkellä pääsääntöisesti käytössä olevat rajat, mikä viittaa siihen, että tietoisesti tai tiedostamatta maksan jonkinasteinen rasittuneisuus hyväksytään nykyään normaaliksi. Tämä saattaa merkittävästi heikentää alkoholin suurkulutuksen ja myös muista syistä aiheutuvien maksavaivojen tunnistamista. Jos käytetään maltillisia viiterajoja, voidaan maksaentsyymiarvoja lisäksi tehokkaammin käyttää puolueettomina työkaluina myös ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja, aikuistyypin diabetesta ja metabolista syndroomaa, joihin niillä on osoitettu olevan sekä elintavoilla selittyvää että itsenäistä ennustearvoa.
Tutkimus tehtiin vertaamalla maksaentsyymien, kuten glutamyylitransferaasin (GT) ja alaniiniaminotransferaasin (ALAT), aktiivisuuksia alkoholinkulutuksen eri tasoilla ja jaettuna edelleen painoindeksin mukaan luokkiin. Naisilla alkoholin kohtuukulutuksen vaikutukset keskimääräisiin aktiivisuuksiin ja viiterajoihin olivat pienempiä kuin miehillä, mutta tämä johtuu todennäköisesti vähäisemmästä kulutuksesta tiedonkeruussa käytetyn laajan määrittelyn sisällä (1 21 annosta viikossa, pohjoismaisen viitearvoprojektin materiaali). Maksaentsyymien ohella tutkittiin myös erityisesti uraattia, jota perinteisesti käytetään kihdin diagnostiikkaan mutta jota viime aikoina on lisäksi esitetty oksidatiivisen stressin merkkiaineeksi. Myös uraatin todettiin vaihtelevan alkoholinkulutuksen ja painoindeksin mukaan siten, että muutokset olivat suurelta osin maksaentsyymeihin verrattuina samankaltaisia.
Alkoholinkulutuksesta ja ylipainosta aiheutuu Suomessa vuosittain merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Tehokkaan puuttumisen ja ennaltaehkäisyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa nämä ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valtaosassa Suomen laboratorioista siirryttiin vuonna 2004 yhteispohjoismaisiin ja maksaentsyymeissä täten aiempaa korkeampiin viiterajoihin. Väittelijän oman kotipaikkakunnan sairaanhoitopiirissä, Etelä-Pohjanmaalla, viiterajoja ei kuitenkaan nostettu, jota ratkaisua nyt tehty tutkimus tukee.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4850]