Miten strategia kiteytetään 90 minuuttiin? Tutkimus kehityskeskusteluista
Ruoranen, Raija (2011)
Ruoranen, Raija
Tampere University Press
2011
Sosiaali- ja terveyspolitiikka - Social and Health Policy
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2011-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8346-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8346-2
Tiivistelmä
Tutkimuksella selvittiin, miten sairaanhoitopiirin strategian teemat välittyvät kehityskeskustelujen kautta työntekijöille ja onko kehityskeskustelujärjestelmä niin kehittynyt, että strategian välittäminen on mahdollista. Lisäksi tutkittiin, millaisena johtamisen orientaatio koetaan kehityskeskusteluissa. Strategian välittymistä kehityskeskusteluun selvitettiin BSC:n mukaisilla tavoiteklustereilla kohdeorganisaation strategian mukaisesti.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena kohdeorganisaation esimiehiltä ja työntekijöiltä. Esimiehet saattoivat osallistua tutkimukseen molemmista rooleista. Tutkimusaineisto on analysoitu tilastollisia menetelmiä ja kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimus osoittaa kehityskeskustelujen vakiintuneen, vaikka niiden asema henkilöstön johtamiskäytäntönä vaihtelee. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa strategian teemat kehityskeskustelussa jäsentyvät osin toisin kuin BSC:ssä käytetty ryhmittely. Kehityskeskustelun keskiössä ovat henkilöstöön liittyvät aiheet. Strategiatavoitteiden käsittelyn ensisijainen foorumi on työyksikön kokous ja työntekijöille myös kahvihuone on tärkeä strategian käsittelyfoorumi. Kehityskeskustelu on ensisijainen, kun käsitellään henkilöstönäkökulman mukaisia strategiatavoitteita ja työyksikön sisäistä toimintaa. Yleisellä tasolla kehityskeskustelut onnistuvat strategian välittämisessä. Puutteita koetaan, kun pitäisi ratkoa työhön liittyviä henkilökohtaisia asioita tai työongelmia tai antaa palautetta pyytämättä. Palautteen vaikutus ja merkitys työssä suoriutumisen kannalta ovat kehityskeskustelussa osin selkiintymättömiä. Keskustelijoiden suhdetta ja heidän asemaansa keskustelun osapuolena kuvataan useimmiten tasavertaisuutena.
Kehityskeskusteluiden johtamisorientaationa koetaan voimakkaimmin kaksi keskenään vastakkaista suuntaa, henkilöstölähtöisyys ja organisaatiolähtöisyys. Esimiehet kokevat ohjaavansa työntekijöitä kohti henkilöstölähtöisyyttä. Työntekijät kokevat eniten organisaatiolähtöistä ohjausta.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena kohdeorganisaation esimiehiltä ja työntekijöiltä. Esimiehet saattoivat osallistua tutkimukseen molemmista rooleista. Tutkimusaineisto on analysoitu tilastollisia menetelmiä ja kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimus osoittaa kehityskeskustelujen vakiintuneen, vaikka niiden asema henkilöstön johtamiskäytäntönä vaihtelee. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa strategian teemat kehityskeskustelussa jäsentyvät osin toisin kuin BSC:ssä käytetty ryhmittely. Kehityskeskustelun keskiössä ovat henkilöstöön liittyvät aiheet. Strategiatavoitteiden käsittelyn ensisijainen foorumi on työyksikön kokous ja työntekijöille myös kahvihuone on tärkeä strategian käsittelyfoorumi. Kehityskeskustelu on ensisijainen, kun käsitellään henkilöstönäkökulman mukaisia strategiatavoitteita ja työyksikön sisäistä toimintaa. Yleisellä tasolla kehityskeskustelut onnistuvat strategian välittämisessä. Puutteita koetaan, kun pitäisi ratkoa työhön liittyviä henkilökohtaisia asioita tai työongelmia tai antaa palautetta pyytämättä. Palautteen vaikutus ja merkitys työssä suoriutumisen kannalta ovat kehityskeskustelussa osin selkiintymättömiä. Keskustelijoiden suhdetta ja heidän asemaansa keskustelun osapuolena kuvataan useimmiten tasavertaisuutena.
Kehityskeskusteluiden johtamisorientaationa koetaan voimakkaimmin kaksi keskenään vastakkaista suuntaa, henkilöstölähtöisyys ja organisaatiolähtöisyys. Esimiehet kokevat ohjaavansa työntekijöitä kohti henkilöstölähtöisyyttä. Työntekijät kokevat eniten organisaatiolähtöistä ohjausta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4891]