Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma

Abstract

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausta toteuttavien ohjaajien suhtautumista harjoittelun ohjaukseen ja arviointiin sekä luotiin ja kuvattiin toimintamalli, jonka avulla kehitettiin ohjausta ohjaajien näkökulmasta terveysalan toimintayksikössä. Tutkimuksessa kehitettiin interventio, joka sisälsi kaksi osiota: 1) koulutuksen ja 2) arviointikriteerit ohjaajien apuvälineeksi harjoittelujakson arviointiin. Tutkimuksen aineistot kerättiin ennen intervention toteuttamista ja sen jälkeen. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan useissa eri toimintayksiköissä.

Ohjaajien mukaan heidän ohjaajaominaisuudet, kuten kärsivällisyytensä ja motivaationsa ohjata opiskelijoita, toteutuivat hyvin ja heidän ohjaustaidot olivat melko hyvät. Toimintayksiköiden opiskeluilmapiiri oli myönteinen, mutta ohjaajien ohjaushalukkuudessa ja ohjausajan riittävyydessä oli kehittävää. Ohjaajilla oli opiskelijoiden oppimistavoitteiden tuntemisessa ja ymmärtämisessä puutteita, sillä ohjaajat eivät tunteneet opetussuunnitelman tavoitteita riittävän hyvin. Ohjaajat kokivat opiskelija-arvioinnin vaativana ja vastuullisena tehtävänä. Ohjaajien suhtautuminen vaihteli arvioinnin haasteellisuuden, korjaavan palautteen antamisen ja terveysalan opettajien opiskelija-arviointiin osallistumisen suhteen toimintayksiköistä riippuen. Ohjaajien väillä oli eroja myös siinä, miten usein he käyttivät erilaisia menetelmiä opiskelija-arvioinnissa.

Tulosten perusteella ohjaajien persoonallisilla ominaisuuksilla, ohjaajaominaisuuksilla, oli yhteyttä useisiin tekijöihin tavoitteellisen ohjauksen toteuttamisessa, arviointiin asennoitumisessa ja arviointitapojen käytössä. Mitä myönteisemmin ohjaajaominaisuudet toteutuivat, sitä paremmin ohjaajat toteuttivat tavoitteellista ohjausta, arviointia ja käyttivät monipuolisesti erilaisia arviointitapoja opiskelijoiden harjoittelun aikana. Ohjaajien myönteinen kokemus ohjausajan riittävyydestä oli yhteydessä ohjaajien keskinäiseen tiedonkulkuun opiskelijan harjoittelun tavoitteista. Toimintayksiköt, joissa oli myönteinen ohjausilmapiiri, toivottiin ohjaavien opettajien osallistuvan opiskelijan arviointitilanteisiin useammin kuin vähemmän ohjausilmapiiriltään myönteisissä toimintayksiköissä.

Tulokset osoittavat, että tutkimuksessa käytetyllä interventiolla oli yhteyttä ohjaajien toimintaan ja asenteisiin opiskelijaohjauksessa ja -arvioinnissa. Koulutukseen osallistuneiden ja arviointikriteereitä käyttäneiden ohjaajien toteuttama tavoitteellinen ohjaus tehostui, ohjaushalukkuus lisääntyi, positiivisen palautteen antaminen kasvoi, arviointiyhteistyö lisääntyi ja arviointimenettelyt yhdenmukaistuivat opettajien kanssa. Tulosten perusteella ohjaajina toimivat terveysalan ammattilaiset tarvitsevat opiskelijaohjaukseen liittyvää koulutusta ja erilaisia arviointityökaluja, jotta opiskelijaohjaus potilastyön rinnalla olisi laadukasta ja opiskelijoiden oppimista tehokkaasti tukevaa. Tutkimuksessa luodun toimintamallin avulla voidaan kehittää terveysalan toimintaympäristössä työskentelevien ohjaajien toteuttamaa opiskelijaohjausta ja -arviointia.

The purpose of this study was to create and describe a functional model that can be used to develop the counseling of training enhancing vocational qualifications from the preceptor´s perspective. The goal of the study was to gain new information about the activities of clinical supervisors using an intervention study. With this new information, knowledge obtained on nursing science can be increased when developing the guidance counseling of training enhancing the vocational qualifications of nursing science students in health care.

In the first phase of the study process, an intervention was planned and a meter was developed based on qualitative data (n=211) and previous research. In the second phase, an initial measuring was performed to the preceptors (N=1 112) before the intervention. The response rate of the initial measuring was 68%. The interventions were carried out in the third phase of the study process to the preceptors of the intervention group (n=392). Control group preceptors did not participate in the interventions. In the fourth phase of the study, a final measuring was carried out in both groups (N=615). The response rate of the final measuring was 44%. The fifth phase of the study described, from the perspective of preceptors and based on the results of the study, a functional model on guided clinical training enhancing vocational qualifications. The research process was carried out in several units of the Tampere University Hospital.

The intervention of the study was based on development needs in student counseling and assessment that initiated from the research context. The intervention contained two parts: 1) training and education and 2) assessment criteria as tools to help preceptors in the assessment of practical trainings.

The results showed that preceptors had the required characteristics and the respondents estimated that they had quite good counseling skills. Study atmosphere in the functional units was positive, but there were things to develop in preceptors´ willingness to give counseling and in the sufficiency of counseling time. The willingness to give counseling increased slightly in the reference group during the research follow-up period. Preceptors have things to develop in their knowledge and understanding of learning targets because they are not familiar with the goals of the curriculum. Preceptors of the reference group considered learning targets to be clearer than the preceptors of the intervention group. Preceptors of the intervention group were more aware of the preceptor´s targets than the preceptors of the reference group. Preceptors saw assessment to be a demanding and responsible task. In the initial measuring, the preceptors of the reference group considered assessment to be a more challenging task than the preceptors of the intervention group. In the intervention group, giving corrective feedback was considered more important than in the reference group. In both measuring situations the preceptors of the intervention group expected the teacher to participate in the assessment more than the preceptors of the reference group. The preceptors of the intervention group used reciprocal feedback more often than the preceptors of the reference group; they attended carefully to the development of skills, participated in the assessment of learning tasks and gave numerical feedback both in the initial and final measuring.

Based on the results, preceptors´ characteristics explain several factors relating to carrying out goal directed guidance counseling, attitudes about assessment and using methods of assessment. Guidance counseling skills explain preceptors´ experiences relating to the challenges of assessment and giving continuous feedback. The sufficiency of counseling time was related to the level of awareness of goals. A positive atmosphere in counseling was related to the preceptors´ attitudes on the importance of teachers in participating in assessment situations. The results indicated that intervention is related to preceptors´ activity and attitudes. Goal directed guidance counseling performed by preceptors who participated in training and used assessment criteria became more effective, the willingness to give guidance counseling increased, giving positive feedback increased, cooperation in assessment increased and assessment methods were unified with teachers. A functional model on guided clinical training enhancing vocational qualifications was produced based on the study and its results. With the help of the functional model described in the research it is possible to outline and develop guidance counseling and the assessment done by preceptors in the field of health care. The functional model can be used in a similar functional environment, where functional preconditions should be estimated taking the context into consideration.