Soittolistan symbolinen valta ja vallankäytön mekanismit

Abstract

Soittolistan symbolinen valta ja vallankäytön mekanismit kuvaa ja analysoi radion muutosta perinteisestä tiedonvälittäjästä nykyaikaiseksi formaattiradioksi, jonka pääsisältö on musiikkia. Työn kvantitatiivisessa osassa Vilkko ensin analysoi ja vertailee viiden radioaseman soittolistoja. Tämän pohjalta Vilkko pohtii, mitä tarkoitusta varten soittolistat ovat olemassa, miten ne toimivat ja keiden etuja ne palvelevat. Radion vallankäyttö ja radion mediavallan tarkastelu on rajattu viidelle kentälle toimilupapolitiikan vaikutukseen, formaattiradion oman toimintalogiikan vaatimuksiin, ääniteteollisuuden ja radion symbioosiin, kuuntelijoiden vaikutusvaltaan sekä itse musiikkiin kätkeytyvään symboliseen valtaan. Tutkimus nojaa sekä musiikin että median kulttuurintutkimuksen perinteeseen

Tutkimusaihe on ajankohtainen, kiinnostava ja tärkeä. Ensinnäkin suomalainen radio on tutkimuskohteena yhä edelleen harvinainen. Toiseksi, suomalaisen populaarimusiikkikulttuurin ymmärtämisen näkökulmasta radiosoitto on avainkysymys, mutta silti sen kriittisiä analyyseja on varsin vähän.

Kiinnostavan lisän työhön tuo se, että tekijällä on pitkä ura formaattiradion tekijänä ja kehittäjänä. Tämä näkyy sekä aihepiirin yleisessä hallinnassa ja tutkimuksen metodologiassa että tulosten analyysissa ja tulkinnassa, joita käytännön työkokemukset konkretisoivat ja elävöittävät. On myös tervetullutta, että tekijä pyrkii tarkastelemaan musiikkia kommunikaationa, ihmisten välisen yhteyden väliaineena, mikä on harvinaista suomalaisessa viestinnän tutkimuksessa.

Tutkimuksen ajankohtaisuutta lisää se, että useimmat radioasemat ovat omaksuneet formaattiradion toimintaperiaatteet ja siihen elimellisesti liittyvän soittolista-ajattelun. Kvantitatiivinen aineisto on analysoitu kekseliäästi ja omintakeisesti tavalla, joka on hyödynnettävissä jatkotutkimuksissa. Soittolistojen analyysi perustuu viiden radioaseman YleX:n, YleQ:n, Radio NRJ:n, Kiss FM:n ja Radio Novan yhden viikon (47/2004) ohjelmistoon.

The study describes and analyses the transformation of Finnish radio from a traditional information medium into a modern format radio concentrating on popular music. Following a historical overview, the quantitative focus of the study is the content analysis and comparison of five stations. The data was collected over a period of one week in the fall of 2004. Included in the study are three leading commercial stations: the privately owned Radio Nova, Radio NRJ and KissFM. Also included are the state-owned YleX, a high-profile youth station, and YleQ, representing an alternative format.

Based on the quantitative section, the study then turns into a qualitative analysis, focusing on how and why the format radio turns out to be what it is. The qualitative analysis is based on Margaret Gallagher´s theories about negotiation of control in the media. The study of power relationships is limited to five fields of analysis: the effects of regulation; the logic of the format mechanisms; the symbiosis of the recording industry and radio; the role of the active audience; and, finally, the symbolic power of music, central to the success of modern music radio. The approach of the study is pluralistic, drawing both from the cultural studies tradition of popular music and the media and from the analysis of symbolic power by Pierre Bourdieu.

The popular format radios in Finland are each found to provide playlists of about two hundred songs. The stations do not play the same songs even though their strategies are similar. One third of the output is Finnish music, consisting of some twenty songs, which are on heavy rotation. The public service YleX plays a more varied selection of new music than the commercial stations, which lean heavily on releases with a hit status (A-list). Other new releases are in the minority.

While the public service output is under permanent scrutiny, the regulation of commercial stations is largely limited to the application phase, when the programming plans of each applicant are assessed. Once the licence has been granted a private radio station is, in practice, free to make its own decisions on the actual content. The power of the format mechanism is demonstrated in the fact that the professional expertise of the station´s head of music is subject to format requirements. The symbiosis of recording industry and radio has also changed, because the playlists no longer respond to new artists and new releases, except within the strict format requirements. The majority of the active audience has the limited power of denying or accepting the output. In effect, successful private radios systematically use market research, consultants and mood regulation to reach and please their audience better. The symbolic power of music makes success possible, because music as such is an important symbol for human emotions, attitudes and values. The study shows that public service radio, too, can adapt commercial strategies to survive and still make a difference.

The study develops the methodology of playlist analysis, thus contributing to the research on both popular music and radio. The key concepts are radio format, playlist, technology transfer, regulation, public service and symbolic power.