Prevention of malaria in pregnancy in Malawi: Encounters and non-encounters between global policies, national programmes and local realities
Launiala, Annika (2010)
Launiala, Annika
Tampere University Press
2010
Sosiaali- ja terveyspolitiikka - Social and Health Policy
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2010-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8256-4
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8256-4
Tiivistelmä
Malarianehkäisy länsimaisen terveyskasvatuksen keinoin usein tehotonta
Vuonna 1998 Maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta käynnistetty Roll Back Malaria-aloite on reilussa kymmenessä vuodessa onnistunut moninkertaistamaan malarian hoitoon ja ehkäisyyn käytettävän rahoituksen 100 miljoonasta dollarista 5.3 miljardiin dollariin. Malarian pysyvästä eliminoimisesta maapallolta keskustellaan taas vakavasti.
FM Annika Launialan lääketieteen antropologian alaan kuuluva tutkimus Prevention of Malaria in Pregnancy in Malawi: Encounters and non-encounters between global policies, national programs and local realities antaa vastauksia siihen miksi globaalista rahoituksesta ja sitoutumisesta huolimatta malarian ehkäisyhankkeiden toteuttaminen ja vaikuttavuus on ollut odotuksia vähäisempää. Massiivisista hyttysverkkokampanjoista ja jaksottaisesta raskauden aikana annettavasta ehkäisevästä malarialääkityksestä huolimatta malaria tappaa yhä kaksi lasta minuutissa ja on merkittävä terveydellinen vaara 30 miljoonalle raskaana olevalle naiselle ja heidän syntymättömille lapsilleen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tuoreiden arvioiden mukaan vain 18,5 prosenttia afrikkalaisista lapsista nukkuu hyttysverkon alla ja merkittävä osa raskaana olevista naisista ei saa jaksottaista ehkäisevää lääkehoitoa suosituksista huolimatta. Arviot asettavat epäilyksen alaiseksi sen saadaanko malariaa koskevaa YK:n vuosituhattavoitetta saavutettua vuoteen 2015 mennessä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että malarian ehkäisyhankkeiden pyrkimys poistaa malariaan liittyviä kulttuurisia väärinkäsityksiä ja uskomuksia korvaamalla ne länsimaisen lääketieteen selitysmallilla malariasta on usein tehotonta eikä johda toivottuun lopputulokseen: käyttäytymisen muuttumiseen. Äitiysklinikalla annettu malarian ehkäisyyn liittyvä terveyskasvatus on sisällöltään epäselvää, se annetaan eri kielellä kuin naisten äidinkieli on, ilman hoitajan ja naisten välistä keskustelevaa dialogia ja ilman erityisiä pedagogisia valmiuksia jolloin viestien sisältö jää usein ymmärtämättä. Pahimmassa tapauksessa huonolla terveyskasvatuksella on jopa negatiivisia vaikutuksia.
Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, että epäselvä terveyskasvatus yhdistettynä äitiysklinikalla toteutettavaan raskauden aikaisen malarian ehkäisyyn lääkehoidolla on lisännyt naisten käsitystä raskauden aikaisesta malariasta harmittomana tautina juuri päinvastoin kuin tarkoitus on ollut. Nykyisen äitiysklinikalla toteutettavan terveyskasvatuksen mallin ulkopuolelle jää myös keskeisiä toimijoita kuten aviomies ja suvun vanhimmat naiset. Heillä on keskeinen rooli raskaana olevan naisen hyvinvoinnin edistämisessä, hoitoon hakeutumiseen liittyvässä päätöksen teossa ja malarian ehkäisymenetelmien käytössä. Tulokset tuovat esille, että paikallinen riskikäsitys eroaa länsimaisen lääketieteen riskikäsityksestä selittäen sen miksi raskauden aikaista malariaa ei koeta merkittäväksi ongelmaksi.
Malarianehkäisyhankkeita ei edelleenkään suunnitella riittävästi ottaen huomioon paikallisten ihmisten tarpeet, heidän jokapäiväiset haasteensa köyhissä olosuhteissa ja erilaiset sosiaaliset, rakenteelliset ja taloudelliset tekijät, jotka hankaloittavat terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuutta. Tämän vuoksi hankkeiden keskeiset toimenpiteet eivät riittävässä määrin edistä vuosituhattavoitteiden saavuttamista.
FM Annika Launiala on tehnyt väitöskirjatutkimuksen tulosten pohjalta useita suosituksia joita alan kansalliset ja kansainväliset toimijat sekä kehitysyhteistyötä rahoittavat tahot voivat käyttää hyväksi.
Vuonna 1998 Maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta käynnistetty Roll Back Malaria-aloite on reilussa kymmenessä vuodessa onnistunut moninkertaistamaan malarian hoitoon ja ehkäisyyn käytettävän rahoituksen 100 miljoonasta dollarista 5.3 miljardiin dollariin. Malarian pysyvästä eliminoimisesta maapallolta keskustellaan taas vakavasti.
FM Annika Launialan lääketieteen antropologian alaan kuuluva tutkimus Prevention of Malaria in Pregnancy in Malawi: Encounters and non-encounters between global policies, national programs and local realities antaa vastauksia siihen miksi globaalista rahoituksesta ja sitoutumisesta huolimatta malarian ehkäisyhankkeiden toteuttaminen ja vaikuttavuus on ollut odotuksia vähäisempää. Massiivisista hyttysverkkokampanjoista ja jaksottaisesta raskauden aikana annettavasta ehkäisevästä malarialääkityksestä huolimatta malaria tappaa yhä kaksi lasta minuutissa ja on merkittävä terveydellinen vaara 30 miljoonalle raskaana olevalle naiselle ja heidän syntymättömille lapsilleen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tuoreiden arvioiden mukaan vain 18,5 prosenttia afrikkalaisista lapsista nukkuu hyttysverkon alla ja merkittävä osa raskaana olevista naisista ei saa jaksottaista ehkäisevää lääkehoitoa suosituksista huolimatta. Arviot asettavat epäilyksen alaiseksi sen saadaanko malariaa koskevaa YK:n vuosituhattavoitetta saavutettua vuoteen 2015 mennessä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että malarian ehkäisyhankkeiden pyrkimys poistaa malariaan liittyviä kulttuurisia väärinkäsityksiä ja uskomuksia korvaamalla ne länsimaisen lääketieteen selitysmallilla malariasta on usein tehotonta eikä johda toivottuun lopputulokseen: käyttäytymisen muuttumiseen. Äitiysklinikalla annettu malarian ehkäisyyn liittyvä terveyskasvatus on sisällöltään epäselvää, se annetaan eri kielellä kuin naisten äidinkieli on, ilman hoitajan ja naisten välistä keskustelevaa dialogia ja ilman erityisiä pedagogisia valmiuksia jolloin viestien sisältö jää usein ymmärtämättä. Pahimmassa tapauksessa huonolla terveyskasvatuksella on jopa negatiivisia vaikutuksia.
Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, että epäselvä terveyskasvatus yhdistettynä äitiysklinikalla toteutettavaan raskauden aikaisen malarian ehkäisyyn lääkehoidolla on lisännyt naisten käsitystä raskauden aikaisesta malariasta harmittomana tautina juuri päinvastoin kuin tarkoitus on ollut. Nykyisen äitiysklinikalla toteutettavan terveyskasvatuksen mallin ulkopuolelle jää myös keskeisiä toimijoita kuten aviomies ja suvun vanhimmat naiset. Heillä on keskeinen rooli raskaana olevan naisen hyvinvoinnin edistämisessä, hoitoon hakeutumiseen liittyvässä päätöksen teossa ja malarian ehkäisymenetelmien käytössä. Tulokset tuovat esille, että paikallinen riskikäsitys eroaa länsimaisen lääketieteen riskikäsityksestä selittäen sen miksi raskauden aikaista malariaa ei koeta merkittäväksi ongelmaksi.
Malarianehkäisyhankkeita ei edelleenkään suunnitella riittävästi ottaen huomioon paikallisten ihmisten tarpeet, heidän jokapäiväiset haasteensa köyhissä olosuhteissa ja erilaiset sosiaaliset, rakenteelliset ja taloudelliset tekijät, jotka hankaloittavat terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuutta. Tämän vuoksi hankkeiden keskeiset toimenpiteet eivät riittävässä määrin edistä vuosituhattavoitteiden saavuttamista.
FM Annika Launiala on tehnyt väitöskirjatutkimuksen tulosten pohjalta useita suosituksia joita alan kansalliset ja kansainväliset toimijat sekä kehitysyhteistyötä rahoittavat tahot voivat käyttää hyväksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4989]