Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa

Abstract

Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa

Lapsen oikeuksien sopimus, perhelait ja sosiaalityön käytännöt korostavat nyt lapsen omaa oikeutta osallistua ja tulla kuulluksi itseään koskevissa ratkaisuissa. Huoltajuusriidoissa sosiaalityöntekijät tai psykologit haastattelevat lasta oikeuden toimeksiannosta. Tutkimuksen keskeinen motiivi on lasten kuulemisten ammatillisen käytännön kehittäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta asiayhteyttä: (a) olosuhdeselvitystä, jonka sosiaalityöntekijät valmistelevat oikeudelle huolto- tai tapaamispäätöksen tausta-aineistoksi ja (b) täytäntöönpanosovittelua tilanteessa, jossa toisen vanhemman ja lapsen kontakti on katkennut huolto- ja tapaamispäätöksen vastaisesti. Siinä oikeus voi määrätä pikaisesti käynnistettävän sovittelun, jonka yhteydessä lasta kuullaan.

Psykologisena tutkimuskohteena on lapsen vaikea asema tilanteissa, joissa eroavat vanhemmat käyvät oikeutta hänen huoltajuudestaan, asumisestaan tai tapaamisoikeudestaan. Tutkimuksessa kysytään (1) miten mahdollinen lojaalisuuksien ristiriita näkyy kuulemisissa (2) voiko lapsi edes aidosti ja riippumattomasti esittää toiveitaan, sekä (3) mikä näyttää estävän ja mikä edistävän lapsen mahdollisuutta tulla kuulluksi.

Tutkimus toteutettiin asiakirjatutkimuksena, jossa kohteena ovat lapsen kuulemiset yhdeksän olosuhdeselvittelyn (a) ja 29 täytäntöönpanosovittelun (b) aikana. Lähdeasiakirjat ovat oikeudelle laadittuja lausuntoja ja kertomuksia sekä tutkija-psykologin muistiinpanoja kuulemistilanteista. Lähes kaikissa kuulemisissa oli havaittavissa lasten ilmaisema kiintymys molempiin vanhempiin. Merkittävin lapsen ongelma oli lojaalisuuden ristiriita, joka näkyi monin tavoin. Psykologisista syistä suurin osa lapsista ei vaikeissa huoltoriidoissa pystynyt esteettömästi käyttämään puhevaltaansa, ts. oikeuttaan tulla kuulluksi. Useimmissa pitkään jatkuneissa tai asemiin jumiutuneissa konflikteissa lasten psyykkinen tasapaino vaarantui vakavasti huoltajuusriidan vuoksi. Lojaalisuusongelma saattoi aiheuttaa lapselle sietämättömiä paineita ja erilaista oireilua riippumatta siitä, minkä toimintatavan lapsi oli ottanut vanhempiensa välissä tai minkä ikäinen lapsi oli.

Kertaluontoinen lapsen mielipiteen kuuleminen ja välittäminen eivät tulosten mukaan riitä hänen etunsa selvittämisessä. Selvityksen tai sovittelun pitäisi olla ammatillinen prosessi, jossa lapsen näkökulma tulee kertahaastattelua perusteellisemmin kuulluksi ja huomioon otetuksi. Kuulemiseen esitellään menettelyjä, jotka palvelisivat lasta, hänen kuulluksi tulemisen oikeuttaan ja hänen suojeluaan riidan välikädessä.

Lapsen hyvinvointia edistää varmimmin se, jos onnistutaan estämään vanhempien konfliktin pitkittyminen ja syveneminen ja parhaassa tapauksessa elvyttämään yhteistyö lapsen vanhempina. Sekä avioliittolain mukainen perheasioiden sovittelu että oikeuden pyytämä olosuhdeselvittely on siksi nähtävä kiireellisenä työnä. Perheasioiden sovittelun määrittelyä pakolliseksi olisi harkittava niissä tapauksissa, joissa eroavalla parilla on yhteisiä alaikäisiä lapsia. Psykologisen asiantuntemuksen tuomista huoltajuusriidan alkuvaiheeseen kokeillaan pian Suomessa. Lapsen kuuleminen oikeusriitojen aikana on myös erityisen vaativaa kriisi- ja ihmissuhdetyötä, joka edellyttää asianmukaista koulutusta ja työnohjausta. Osaamisen varmistamiseksi olisi mietittävä toimintaan erikoistumista ja sen alueellista keskittämistä.

Between Mum and Dad: The Psychological Frame of Hearing the Child in Disputes over Custody and Access

The aim for research is to proceed hearing the child. In Finland, children are interviewed by psychologists and social workers during the custody disputes.

Rights of children were in 1950´s seen as right to protection and right to social resources. As a third, and new, emphasis is children´s right to participate in the decision making in their own things. In behavioural sciences and culture, children are seen as active and competent participants in their own societies. The child is expected to take part in significant decisions of her life. The legislator has seen risks, too, when children make up their minds. During disputes, to get heard is to get unsheltered. Divorce child?s psychology is cleared up as background to the framework of hearing.

In an ethnographic study, documents of the child hearings serve as material. They consist of 9 life circumstances clearings and 29 enforcement mediations. The tensions between child´s close relates during hearing are represented by the term psychological framework of hearing. It is asked, how does the child´s psychological status seem, especially the controversy of loyalties toward father vs. mother, when the child is heard for the court judgement? The traits are scanned, classified and rewritten into worksheets. Twelve cases are illustrated with a background presentation and bringing up children´s own thoughts and psychologist´s observations. A qualitative research seeks understanding the psychological state of children in very special occasions.

Nearly all children showed attachment and expectations toward both parents. Only a years-long pause of access caused a denial of children to be in contact with one parent. In hard conflicts the children´s emotional balance was endangered and many of them got professional help. The most significant problems in the hearings were result of controversial loy-alties. The child avoided talking or was overstrained, the harder or the longer was the breakdown between the parents. The loyalty conflict could be very severe to the child regardless of her way of coping or her age. Even when both parents encouraged their child to talk openly, it was difficult to speak. A common hope of the children was that the parents could come into peace. From the viewpoint of children´s rights a central finding was that in severe custody disputes most of the children could not freely use their voice and their right to speak. Yet information from the child herself is for the parents and officials one c! entral basis to see the best interest of the child.

Some conclusions for practice are proposed. The hearing should be developed in the way that the child?s right to become heard and to get shelter in the conflict could be realized contemporarily. Elements of such a hearing are represented. Difficult custody disputes are statistically rare but increasing. Professional expertise is proposed to be heightened and regionally concentrated because other roles of the social workers may cause controversies and legal incapacity in small communes. Because long custody disputes are very harmful to children, it is recommended that psychological and social expertise should come in the dispute process in its early face. Mediation between divorcing couples should be obligated in cases where they have minor children.