Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen
Määttä, Juhani (2010)
Määttä, Juhani
Tampere University Press Kuntaliitto
2010
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2010-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8184-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8184-0
Tiivistelmä
HYBRIDIORGANISAATIOIDEN JA NIIDEN KONSERNIJOHTAMISEN MUOTOUTUMINEN
Tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun palvelutuotannon hierarkkisten ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen ja niiden konsernijohtamisen muutoksia vuosina 1993 - 2006. Tutkimus on instituutioiden taloustieteen piiriin kuuluva hallinnon tutkimus, jonka tavoitteena on ymmärtää tapahtuneita muutoksia ja antaa virikkeitä toimintatapojen valintaan ja niiden konsernijohtamisen kehittämiseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensin toimintatapojen ja kaupunkien keskushallintojen käyttämien johtamisjärjestelmien muutoksia omina ilmiöinään ja lopuksi ne yhdistetään palvelutuotannon toimintatapojen valinnan ja sen tuloksena muotoutuneen hybridiorganisaation hallinnan suhteiden tarkasteluksi.
Kaupunkien toimintatapojen muutokset ovat perustuneet pääosin konsernijohdon näkemyksiin niiden tuloksellisuudesta. Muutokset ovat olleet varovaisia ja vaiheittaisia. Markkinasuuntautunut toimintatapa, erityisesti konsernin sisäinen tilaaja-tuottajamalli, on yleistynyt. Kilpailuttaminen ja näennäismarkkinoiden kehittäminen on ollut vähäistä, mutta lisääntymässä henkilöstön eläköityessä ja tilaajaosaamisen kehittyessä.
Toimintatapojen valinnassa ei juurikaan ole hyödynnetty transaktiokustannuslaskennan tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkien kirjanpitojärjestelmien kehittymättömyydestä johtuen. Kaupunkien johdolla on kuitenkin ollut varsin hyvä kuva markkinoiden ja hierarkioiden ongelmista. Myös normiohjauksen ja muiden tuotannontekijöiden rajoitusten vaikutuksista eri toimintatapojen kustannuksiin on olemassa jonkinlainen kuva. Tuotannontekijöiden rajoituksilla on tutkimuksen mukaan keskeinen vaikutus siihen, että hierarkioilla, markkinoilla ja hybrideillä on alueensa, jossa niiden kustannukset ovat pienimmät.
Toimintatapojen valinta ja johtamisjärjestelmien ja -menetelmien kehittäminen ovat erillisiä ilmiöitä, vaikka ne vaikuttavatkin jossain määrin toisiinsa. Konsernimainen rakenne syntyi hierarkian sisällä päätösvallan delegoinnin kautta. Markkinasuuntautuneet toimintatavat johtivat konsernirakenteen ja -johdon muotoutumiseen. Toimintaympäristön hallintaan ja kuntayhteisön johtamiseen kehitettyä strategista johtamismenetelmää muokattiin myös konsernijohtamiseen soveltuvaksi vuorovaikutteisten prosessien ja BSC-mittariston avulla.
Toimintatapojen valintojen ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen yleistymisen seurauksena muotoutui kaupunkeihin hybridiorganisaatio, jossa on kolme vahvaa ohjausjärjestelmää: markkinat, hierarkia ja hybridijärjestelmän kaltainen tilaaja-tuottajamalli. Järjestelmien johtaminen on osittain eriytynyt ja hybridiorganisaatiota pyritään hallitsemaan konsernirakenteen, strategisen johtamisen ja ns. toimintamalliajattelun avulla.
Kaupungit ovat yhdistäneet viime vuosina toimintatapojen valintaa ja johtamisjärjestelmää koskevat päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi, jota yleisesti kutsutaan toimintamalliksi. Tällöin yhdistetään valintaan liittyvä tuloksellisuuden arviointi ja demokraattiseen poliittiseen päätöksentekoon liittyvä asioiden ja ihmisten johtaminen. Samalla tullaan määritelleeksi toimintatapojen valinnan ja hallinnan suhteet ja niiden osatekijöiden välinen tasapaino.
Tutkimuksen tuloksia voidaan yleistää vain kohdekaupunkien kaltaisiin kuntiin. Tilaaja-tuottajamallin yleistyminen ja kuntien yhteistyöhankkeet lisäävät tulosten soveltamismahdollisuuksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää transaktiokustannuslaskentaa ja siihen perustuvaa tuotannontekijöiden rajoitusten analysointia toimintatapoja valittaessa. Kaupunkien johto voi myös saada virikkeitä tutkimuksesta johtamisjärjestelmien kehittämiseen toimintatapojen valinnan ja hybridiorganisaation hallinnan suhteiden osalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun palvelutuotannon hierarkkisten ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen ja niiden konsernijohtamisen muutoksia vuosina 1993 - 2006. Tutkimus on instituutioiden taloustieteen piiriin kuuluva hallinnon tutkimus, jonka tavoitteena on ymmärtää tapahtuneita muutoksia ja antaa virikkeitä toimintatapojen valintaan ja niiden konsernijohtamisen kehittämiseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensin toimintatapojen ja kaupunkien keskushallintojen käyttämien johtamisjärjestelmien muutoksia omina ilmiöinään ja lopuksi ne yhdistetään palvelutuotannon toimintatapojen valinnan ja sen tuloksena muotoutuneen hybridiorganisaation hallinnan suhteiden tarkasteluksi.
Kaupunkien toimintatapojen muutokset ovat perustuneet pääosin konsernijohdon näkemyksiin niiden tuloksellisuudesta. Muutokset ovat olleet varovaisia ja vaiheittaisia. Markkinasuuntautunut toimintatapa, erityisesti konsernin sisäinen tilaaja-tuottajamalli, on yleistynyt. Kilpailuttaminen ja näennäismarkkinoiden kehittäminen on ollut vähäistä, mutta lisääntymässä henkilöstön eläköityessä ja tilaajaosaamisen kehittyessä.
Toimintatapojen valinnassa ei juurikaan ole hyödynnetty transaktiokustannuslaskennan tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkien kirjanpitojärjestelmien kehittymättömyydestä johtuen. Kaupunkien johdolla on kuitenkin ollut varsin hyvä kuva markkinoiden ja hierarkioiden ongelmista. Myös normiohjauksen ja muiden tuotannontekijöiden rajoitusten vaikutuksista eri toimintatapojen kustannuksiin on olemassa jonkinlainen kuva. Tuotannontekijöiden rajoituksilla on tutkimuksen mukaan keskeinen vaikutus siihen, että hierarkioilla, markkinoilla ja hybrideillä on alueensa, jossa niiden kustannukset ovat pienimmät.
Toimintatapojen valinta ja johtamisjärjestelmien ja -menetelmien kehittäminen ovat erillisiä ilmiöitä, vaikka ne vaikuttavatkin jossain määrin toisiinsa. Konsernimainen rakenne syntyi hierarkian sisällä päätösvallan delegoinnin kautta. Markkinasuuntautuneet toimintatavat johtivat konsernirakenteen ja -johdon muotoutumiseen. Toimintaympäristön hallintaan ja kuntayhteisön johtamiseen kehitettyä strategista johtamismenetelmää muokattiin myös konsernijohtamiseen soveltuvaksi vuorovaikutteisten prosessien ja BSC-mittariston avulla.
Toimintatapojen valintojen ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen yleistymisen seurauksena muotoutui kaupunkeihin hybridiorganisaatio, jossa on kolme vahvaa ohjausjärjestelmää: markkinat, hierarkia ja hybridijärjestelmän kaltainen tilaaja-tuottajamalli. Järjestelmien johtaminen on osittain eriytynyt ja hybridiorganisaatiota pyritään hallitsemaan konsernirakenteen, strategisen johtamisen ja ns. toimintamalliajattelun avulla.
Kaupungit ovat yhdistäneet viime vuosina toimintatapojen valintaa ja johtamisjärjestelmää koskevat päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi, jota yleisesti kutsutaan toimintamalliksi. Tällöin yhdistetään valintaan liittyvä tuloksellisuuden arviointi ja demokraattiseen poliittiseen päätöksentekoon liittyvä asioiden ja ihmisten johtaminen. Samalla tullaan määritelleeksi toimintatapojen valinnan ja hallinnan suhteet ja niiden osatekijöiden välinen tasapaino.
Tutkimuksen tuloksia voidaan yleistää vain kohdekaupunkien kaltaisiin kuntiin. Tilaaja-tuottajamallin yleistyminen ja kuntien yhteistyöhankkeet lisäävät tulosten soveltamismahdollisuuksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää transaktiokustannuslaskentaa ja siihen perustuvaa tuotannontekijöiden rajoitusten analysointia toimintatapoja valittaessa. Kaupunkien johto voi myös saada virikkeitä tutkimuksesta johtamisjärjestelmien kehittämiseen toimintatapojen valinnan ja hybridiorganisaation hallinnan suhteiden osalta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]