The Role of European Policy on Illicit Drugs in the Construction of the Public Domain
Hirvonen, Marke (2010)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Hirvonen, Marke
Tampere University Press
2010
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Väitöspäivä
2010-06-11Tiivistelmä
Tutkimus Euroopan unionin huumausainepolitiikasta tarkastelee uusia turvallisuusuhkia ja turvallisuuspolitiikkaa sekä niiden roolia EU:n poliittisessa yhdentymisprosessissa. Sisäisen turvallisuuden viitekehyksestä, johon huumepolitiikka pääsääntöisesti kuuluu, on tullut yhä merkittävämpi osa-alue EU:n pyrkimyksessä rakentaa poliittinen yhteisö, joka olisi merkityksellinen jäsenvaltioille, EU-kansalaisille ja muulle maailmalle.
Tutkimuksen teoreettisena perustana on konstruktiivinen lähestymistapa sekä EU:hun että turvallisuuspolitiikkaan, mikä mm. havainnollistaa sitä, miten huumeongelma voidaan määritellä eri tavoin eri konteksteissa, mahdollistaen useita eri tapoja vastata määritettyyn ongelmaan. Turvallisuusajattelua on näin laajennettu aloille, joille se ei aikaisemmin kuulunut.
Tutkimus osoittaa, että huumeongelman määritteleminen turvallisuusuhkaksi paitsi kiinnittää huomiota laittomien huumeiden käyttöön ja saatavuuteen, myös kertoo poliittisen yhteisön ja sen jäsenten välisistä suhteista, arvoista ja normeista sekä niiden muutoksista. Huumepolitiikan poliittinen merkitys korostuukin EU:n rakenteessa. Huumeongelman nostaminen turvallisuuskysymykseksi on vahvistanut ja tiivistänyt yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä, ja ulkopolitiikassa EU:n vaikutus on lisääntynyt toimijana sisäisen turvallisuuden instituutioiden vahvistamisessa kehittyvissä maissa, lähellä ja kaukana. Samalla tutkimus kuitenkin myös osoittaa, että valvontaa lisäävä turvallisuusajattelu ei ole saavuttanut toivottua kannatusta EU-kansalaisten keskuudessa, joiden yhä liberaalimmat arvot ovat saaneet EU:n ottamaan huumepolitiikassa käyttöön käytännönläheisempiä keinoja ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan politiikan tekoon.
Tutkimuksen teoreettisena perustana on konstruktiivinen lähestymistapa sekä EU:hun että turvallisuuspolitiikkaan, mikä mm. havainnollistaa sitä, miten huumeongelma voidaan määritellä eri tavoin eri konteksteissa, mahdollistaen useita eri tapoja vastata määritettyyn ongelmaan. Turvallisuusajattelua on näin laajennettu aloille, joille se ei aikaisemmin kuulunut.
Tutkimus osoittaa, että huumeongelman määritteleminen turvallisuusuhkaksi paitsi kiinnittää huomiota laittomien huumeiden käyttöön ja saatavuuteen, myös kertoo poliittisen yhteisön ja sen jäsenten välisistä suhteista, arvoista ja normeista sekä niiden muutoksista. Huumepolitiikan poliittinen merkitys korostuukin EU:n rakenteessa. Huumeongelman nostaminen turvallisuuskysymykseksi on vahvistanut ja tiivistänyt yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä, ja ulkopolitiikassa EU:n vaikutus on lisääntynyt toimijana sisäisen turvallisuuden instituutioiden vahvistamisessa kehittyvissä maissa, lähellä ja kaukana. Samalla tutkimus kuitenkin myös osoittaa, että valvontaa lisäävä turvallisuusajattelu ei ole saavuttanut toivottua kannatusta EU-kansalaisten keskuudessa, joiden yhä liberaalimmat arvot ovat saaneet EU:n ottamaan huumepolitiikassa käyttöön käytännönläheisempiä keinoja ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan politiikan tekoon.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4886]