The Imd pathway-mediated immune response in Drosophila
Kleino, Anni (2010)
Kleino, Anni
Tampere University Press
2010
Lasten kokeellinen immunologia ja infektiotaudit - Applied pediatric immunology and infectious diseases
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2010-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8099-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8099-7
Tiivistelmä
Kohtaamme elinympäristössämme päivittäin monenlaisia mikrobeja. Vaikka useimmat niistä ovat meille haitattomia tai jopa hyödyllisiä, osa voi kuitenkin aiheuttaa sairauksia. Nisäkkäillä, joihin ihminenkin kuuluu, kyky puolustautua mikrobeja vastaan perustuu sekä synnynnäiseen että hankittuun immuniteettiin. Synnynnäinen immuniteetti on välttämätön niin infektioiden ehkäisyssä kuin hankitun immuunivasteen kehityksessä ja säätelyssä. Se perustuu perimän koodaamien proteiinien kykyyn tunnistaa erilaisia mikrobien pintarakenteita ja viestiä tästä soluille signalointireittien välityksellä. Eräs näistä signalointireiteistä, TNFR -signalointireitti, ja sen käynnistämä sytokiinieritys, ovat tarkkaan säädeltyjä ja välttämättömiä normaalille immuunivasteelle. Signaloinnin mekanismeja ja niiden säätelyä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Synnynnäisen immuniteetin signalointireitit ovat säilyneet hyvin evoluutiossa hyönteisistä ihmisiin. Siksi niiden toimintaa ja säätelyä tutkittaessa voidaan käyttää mallina kodeissakin biojäteastian liepeillä usein tavattavaa banaanikärpästä (Drosophila melanogaster). Banaanikärpäsen Imd-signalointireitti muistuttaa nisäkkäiden TNFR-signalointireittiä. Tässä tutkimusprojektissa pyrimme RNA-häirintää (RNAi) ja muita molekyylibiologian menetelmiä hyödyntäen tunnistamaan Imd-signalointireittiin kuuluvia ja sen säätelyyn osallistuvia proteiineja. Tutkimuksessa löydettiin kolme uutta säätelijää, Tab2, Iap2 ja Pirk. Näiden proteiinien toimintaa ja merkitystä banaanikärpäsen immuunivasteelle selvitettiin tarkemmin. Osoitimme kärpässolumallia apuna käyttäen, että Tab2 ja Iap2 ovat välttämättömiä Imd-signaloinnille. Lisäksi havaitsimme, että banaanikärpäset, joilta Iap2 on poistettu, ovat herkkiä Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamille infektioille. Pirk puolestaan on aiemmin tuntematon proteiini, jonka osoitimme hillitsevän Imd signalointia sekä solumallissa että elävissä kärpäsissä. Pirkin vaikutus oli niin tehokas, että geenin yli-ilmentäminen kärpäsissä riitti herkistämään ne Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamille infektioille.
Tehty tutkimus osoittaa, että Imd signalointi on tarkkaan säädeltyä ja aiempaa luultua monimutkaisempaa. Banaanikärpänen mallieläimenä tarjoaa mahdollisuuden tutkia tehokkaasti synnynnäisen immuniteetin säätelyä. Tab2:lla ja Iap2:lla on vastineensa myös nisäkkäissä, joten on mahdollista, että tutkimuksesta saadut tulokset tuovat uusia näkökulmia myös nisäkkäiden immuunisignaloinnin toiminnan selvittämiseen.
Synnynnäisen immuniteetin signalointireitit ovat säilyneet hyvin evoluutiossa hyönteisistä ihmisiin. Siksi niiden toimintaa ja säätelyä tutkittaessa voidaan käyttää mallina kodeissakin biojäteastian liepeillä usein tavattavaa banaanikärpästä (Drosophila melanogaster). Banaanikärpäsen Imd-signalointireitti muistuttaa nisäkkäiden TNFR-signalointireittiä. Tässä tutkimusprojektissa pyrimme RNA-häirintää (RNAi) ja muita molekyylibiologian menetelmiä hyödyntäen tunnistamaan Imd-signalointireittiin kuuluvia ja sen säätelyyn osallistuvia proteiineja. Tutkimuksessa löydettiin kolme uutta säätelijää, Tab2, Iap2 ja Pirk. Näiden proteiinien toimintaa ja merkitystä banaanikärpäsen immuunivasteelle selvitettiin tarkemmin. Osoitimme kärpässolumallia apuna käyttäen, että Tab2 ja Iap2 ovat välttämättömiä Imd-signaloinnille. Lisäksi havaitsimme, että banaanikärpäset, joilta Iap2 on poistettu, ovat herkkiä Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamille infektioille. Pirk puolestaan on aiemmin tuntematon proteiini, jonka osoitimme hillitsevän Imd signalointia sekä solumallissa että elävissä kärpäsissä. Pirkin vaikutus oli niin tehokas, että geenin yli-ilmentäminen kärpäsissä riitti herkistämään ne Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamille infektioille.
Tehty tutkimus osoittaa, että Imd signalointi on tarkkaan säädeltyä ja aiempaa luultua monimutkaisempaa. Banaanikärpänen mallieläimenä tarjoaa mahdollisuuden tutkia tehokkaasti synnynnäisen immuniteetin säätelyä. Tab2:lla ja Iap2:lla on vastineensa myös nisäkkäissä, joten on mahdollista, että tutkimuksesta saadut tulokset tuovat uusia näkökulmia myös nisäkkäiden immuunisignaloinnin toiminnan selvittämiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4991]