Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä

Pääkkönen, Hannu (2010)

 
Avaa tiedosto
978-951-44-8127-7.pdf (2.951Mt)
Lataukset: 



Pääkkönen, Hannu
Tampere University Press Tilastokeskus
2010

Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2010-05-28
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8127-7
Tiivistelmä
Työssäkäyvien puolisoiden kokonaistyöaika lähes yhtä pitkä

Ansio- ja kotityöstä koostuva kokonaistyöaika jakautui kahden ansaitsijan perheissä melko tasaisesti puolisoiden kesken Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Espanjassa naiset tekivät ansiotyön lisäksi runsaasti kotitöitä, mikä nosti heidän panoksensa kokonaistyöajasta 53 prosenttiin. Kaikissa neljässä vertailumaassa miehet tekivät enemmän ansiotyötä kuin naiset ja naiset enemmän kotityötä kuin miehet. Vertailun tiedot on kerätty vuosina 1999-2003.

Tiedot käyvät ilmi Hannu Pääkkösen sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan perheiden ajankäyttöä Tilastokeskuksen tekemien ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten avulla. Kansainväliset vertailut perustuvat ajankäytön kansainväliseen tietokantaan sekä Eurostatin taulukoihin. Tutkimuksen keskeiset aihealueet ovat kokonaistyöaika ja sen jakautuminen kotitalouksissa, vapaaehtoistyö, lasten ajankäyttö ja kiire.

Vapaaehtoistyötä tekivät eniten hyvin koulutetut ja työelämässä mukana olevat ihmiset. Naapuriavun antamisessa painottui lastenhoito. Omaa kotitalouttaan hoitavat antoivat eniten naapuriapua. Vapaaehtoistyön tekeminen ja naapuriavun antaminen kasautuivat usein samoille ihmisille.

Lasten opiskeluun käyttämä aika väheni, ja vapaa-aika lisääntyi 1970-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Television katselu säilyi lasten suosituimpana vapaa-ajanviettotapana. Silti lähes kaikki lapset harrastivat liikuntaa viikoittain sekä talvella että kesällä. Lasten tietokoneen käytössä korostui sosiaalisuus. Sähköposti, pikaviestintä ja pelaaminen olivat lasten yleisimmät Internetin käyttötarkoitukset vuonna 2006. Koululaiset viettivät päivästään vain suhteellisen vähäisen osan yksin kotona.

Valtaosa kokopäivätyössä käyvistä äideistä ja isistä tunsi, että aikaa on liian vähän. Vanhemmat olisivat halunneet olla enemmän lastensa kanssa. Isät olisivat halunneet enemmän aikaa kodin remontointiin. Myös liikuntaan, lukemiseen ja taideharrastuksiin olisi haluttu käyttää enemmän aikaa kuin niihin jäi.

Tutkimuksessa pääasiallisena aineistona käytetty ajankäyttötutkimus tuo päiväkirjamenetelmänsä ansiosta esiin muissa tutkimuksissa usein piiloon jäävää tietoa yhteiskunnallisesti hyödyllisestä työstä, sen määrästä, jakautumisesta ja tekijöistä. Myös eri väestöryhmien, kuten lasten, elinoloista saadaan tarkkaa tietoa heidän itsensä kertomana.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [4612]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste