Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa
Kolari, Pirjo (2010)
Tampere University Press
2010
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2010-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8039-3
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8039-3
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksen kohteena on johtamisen yhteys henkilöstön emotionaalisiin rakenteisiin, motivaatioon, toimintastrategioihin ja osaamisen kehittymiseen jatkuvassa muutoksessa elävän teknologia-alan asiantuntijaorganisaatiossa. Pääosin kysymyksessä on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tietoa on haettu sekä haastattelujen mutta myös kyselytutkimuksen avulla.
Kyselytutkimuksessa kohdeorganisaation henkilöstö (N=313) arvioi lähimmän esimiehensä johtamis- ja tunneälyn kompetensseja. Myös esimiehet ja johtajat arvioivat omat johtamis- ja tunneälyn kompetenssinsa. Lisäksi haastateltiin kohdeorganisaation eri henkilöstöryhmiä ja kuuden case-organisaation johtajaa ja esimiestä siitä, millaiset tunneälyn valmiudet ovat merkityksellisiä henkilöstön johtamisessa asiantuntijaorganisaation muutoksessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että johtaminen on monin tavoin yhteydessä henkilöstön motivaatioon, toimintastrategioihin ja osaamisen kehittymiseen. Tulosten perusteella olennaiseksi tekijäksi johtamisessa nousevat vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys, jotka ovat tärkeitä erityisesti muutosolosuhteissa. Tunneälykäs johtaja osoittaa arvostavansa henkilöstöään ja hän pyrkii vahvistamaan heidän myönteisiä tunteitaan. Vuorovaikutus on aina molemminpuolista ja se mahdollistaa sekä henkilöstön osaamisen kehittymisen että johtajana kehittymisen.
Tutkijan esittämä käsite transformationaalinen tunneälyjohtaminen voidaan käsittää intellektuaalisena, emotionaalisena ja metakognitiivisena prosessina ja sen nähdään olevan sidoksissa kontingenssiteorioihin. Transformationaalisen tunneälyjohtamisen tarkoitus on mahdollistaa yksilöissä sellaisia prosesseja, jotka suuntaavat kognitiivisten merkitysten luomiseen, uudistavaan oppimiseen ja uusien mentaalisten mallien rakentumiseen sekä metakognitioiden kehittymiseen. Aktiviteettien johtaminen yltää lähinnä perustarpeiden tyydyttämiseen, johtajuudella puolestaan on vahva yhteys myös ylempien tarpeiden tyydyttämiseen.
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että johtajan tulisi tunnistaa yksilön tunteisiin vaikuttavat mekanismit. Johtamisen ja johtajuuden yhteyttä henkilöstön emotionaalisiin rakenteisiin voidaan tarkastella itsensä arvostetuksi kokemisen sekä myönteisten ja vahvistavien tunteiden näkökulmista. Tutkimus osoittaa, että merkittäviä motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat työtyytyväisyys, tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaminen ja esimiehen arvostus. Vahvistavien tunteiden syntymiseen vaikuttavat esimiehen henkinen kypsyys, aito läsnäolo ja kuunteleminen, lupausten pitäminen, yksilön osaamisen arvostaminen, esimiehen avoimuus ja oikeudenmukaisuus, henkilöstön kokema tasapuolinen kohtelu ja esimiehen antama malli.
Saadakseen ihmiset käyttämään koko potentiaaliaan johtajan tulisi luoda mahdollisuuksia saada merkityksellisiä kokemuksia työssä. Tämä edellyttää sitä, että hän käyttää asemansa suomaa valtaa nöyrästi, ihmisiä kunnioittavasti, rehellisesti ja eettisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös yhtäältä sen, että asiantuntijat odottavat arvostusta osaamiselleen, ja toisaalta sen, että heitä on vaikea johtaa ilman omaa asiantuntemusta. Johtajan pitää olla empaattinen ja muutosherkkä: hänen tulee kuunnella heikkoja signaaleja ympärillään. Muutoksen tuomat haasteet edellyttävät johtajilta myös intuitiivisuutta.
Kyselytutkimuksessa kohdeorganisaation henkilöstö (N=313) arvioi lähimmän esimiehensä johtamis- ja tunneälyn kompetensseja. Myös esimiehet ja johtajat arvioivat omat johtamis- ja tunneälyn kompetenssinsa. Lisäksi haastateltiin kohdeorganisaation eri henkilöstöryhmiä ja kuuden case-organisaation johtajaa ja esimiestä siitä, millaiset tunneälyn valmiudet ovat merkityksellisiä henkilöstön johtamisessa asiantuntijaorganisaation muutoksessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että johtaminen on monin tavoin yhteydessä henkilöstön motivaatioon, toimintastrategioihin ja osaamisen kehittymiseen. Tulosten perusteella olennaiseksi tekijäksi johtamisessa nousevat vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys, jotka ovat tärkeitä erityisesti muutosolosuhteissa. Tunneälykäs johtaja osoittaa arvostavansa henkilöstöään ja hän pyrkii vahvistamaan heidän myönteisiä tunteitaan. Vuorovaikutus on aina molemminpuolista ja se mahdollistaa sekä henkilöstön osaamisen kehittymisen että johtajana kehittymisen.
Tutkijan esittämä käsite transformationaalinen tunneälyjohtaminen voidaan käsittää intellektuaalisena, emotionaalisena ja metakognitiivisena prosessina ja sen nähdään olevan sidoksissa kontingenssiteorioihin. Transformationaalisen tunneälyjohtamisen tarkoitus on mahdollistaa yksilöissä sellaisia prosesseja, jotka suuntaavat kognitiivisten merkitysten luomiseen, uudistavaan oppimiseen ja uusien mentaalisten mallien rakentumiseen sekä metakognitioiden kehittymiseen. Aktiviteettien johtaminen yltää lähinnä perustarpeiden tyydyttämiseen, johtajuudella puolestaan on vahva yhteys myös ylempien tarpeiden tyydyttämiseen.
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että johtajan tulisi tunnistaa yksilön tunteisiin vaikuttavat mekanismit. Johtamisen ja johtajuuden yhteyttä henkilöstön emotionaalisiin rakenteisiin voidaan tarkastella itsensä arvostetuksi kokemisen sekä myönteisten ja vahvistavien tunteiden näkökulmista. Tutkimus osoittaa, että merkittäviä motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat työtyytyväisyys, tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaminen ja esimiehen arvostus. Vahvistavien tunteiden syntymiseen vaikuttavat esimiehen henkinen kypsyys, aito läsnäolo ja kuunteleminen, lupausten pitäminen, yksilön osaamisen arvostaminen, esimiehen avoimuus ja oikeudenmukaisuus, henkilöstön kokema tasapuolinen kohtelu ja esimiehen antama malli.
Saadakseen ihmiset käyttämään koko potentiaaliaan johtajan tulisi luoda mahdollisuuksia saada merkityksellisiä kokemuksia työssä. Tämä edellyttää sitä, että hän käyttää asemansa suomaa valtaa nöyrästi, ihmisiä kunnioittavasti, rehellisesti ja eettisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös yhtäältä sen, että asiantuntijat odottavat arvostusta osaamiselleen, ja toisaalta sen, että heitä on vaikea johtaa ilman omaa asiantuntemusta. Johtajan pitää olla empaattinen ja muutosherkkä: hänen tulee kuunnella heikkoja signaaleja ympärillään. Muutoksen tuomat haasteet edellyttävät johtajilta myös intuitiivisuutta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [3777]