Kutsumuksesta palkkatyöhön? Perusasteen opettajan työn muuttunut luonne ja logiikka

Abstract

Kun opetustyön luonne muuttuu, myös sen mielekkyys on vaarassa kadota

Opetustyö on vaarassa muuttua kutsumustyöstä pelkäksi palkkatyöksi, jossa työn mieltä ja merkitystä arvioidaan suhteessa siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Kun mahdollisuudet tehdä kutsumusperustaista työtä itseä tyydyttävällä tavalla heikkenevät merkittävästi, työntekijä alkaa kyseenalaistaa sitoutumisensa työhön ja sen kohteeseen.

Opetustyön erityisasema on perustunut sille asetettuun tehtävään ylläpitää yhteiskuntarauhaa ja turvata yhteiskunnan moraalisen tahdon toteutuminen. Valtio on toiminut tässä tehtävässä takuumiehenä. Se otti opettajien ammattikunnan erityiseen suojelukseen vastineeksi työntekijöiden sitoutumisesta ja oikeamielisyydestä. Näin syntyi kutsumuksen eetos, jossa työn luonne ja mielekkyys perustuvat mahdollisuuksiin tehdä itsenäisiä moraalisia ratkaisuja ja tavoitella yksilöitä suurempia päämääriä.

Tutkimuksessa muotoillaan teoriantutkimuksen keinoin hypoteesi opetustyön muuttuneesta luonteesta. Havaintojen perusteella käynnissä on kaksi samanaikaista työn luonnetta muuttavaa prosessia. Ensinnäkin opettajan on entistä vaikeampi löytää työlleen perustaa ja tarkoitusta, sillä muutokset työssä ja olosuhteissa kohdistuvat suoraan yksilöön. Lisäksi työntekijöiden odotukset työstä ovat kasvaneet. Aiemmin merkittävät kristillisen palvelutyön eetos ja kansalaisten arvostus eivät ole riittäviä perusteita työlle kulutusyhteiskunnassa, koska ne eivät takaa mahdollisuuksia tehdä yksilöllisiä elämäntapavalintoja.

Toiseksi julkisen sektorin auttamistyön oikeutus on muuttumassa. Se ei enää perustu ensisijaisesti työn itseisarvoon ja käsitykseen yhteisestä hyvästä, vaan keskiössä on työstä saatava hyöty yksilöiden ja yhteiskunnan kilpailukyvylle. Hyödyn tavoittelu on tuonut mukanaan uudenlaisia ja opetustyöhön huonosti sopivia työn ja työntekijän hallinnoinnin muotoja. Työtä ei voida mitattavana suureena erottaa sen tekijästä ilman, että työntekijä samalla irrotetaan työnsä merkityksestä ja mielekkyydestä.

This study is a theoretical analysis regarding the changing nature of the pre-secondary level teacher's occupation. The initial premise is that teaching in Finland can be understood only after it is compared against its authentic historical, and cultural nature and mission. The original mandate of a teacher's work is based upon a mission initially appointed by the nation state which is to secure the propagation and thus extension of the moral will and to maintain the social order. Teachers and the teaching occupation were afforded special rights and the guidance of the state, in exchange the teaching field committed to following those right-minded visions and directives. Accordingly, teaching became first and foremost a moral project, upheld by social coherence and the understanding of its intrinsic value and necessity.

My goal is to research and answer the following practical question. What is the basis of teacher's work, and where is its real meaningfulness, now that the nation state is no longer what it was in its past history, and today's teachers compete for their status and rights within the our current labour market among other middle class professions?

This study is a theoretical inquiry focused upon the review of previous research related to the teacher's work and labour conditions. The reviews are related to critical readings from published sociology of work, specifically labour process theory, theories of governing and the related recent academic articles and findings pertaining to knowledge work.

In this re-contextualization, the objective is to form a hypothesis on the new logic of teaching and a teacher's occupation. The analysis is framed by an understanding of the nature of sociocultural reconstruction within Finnish society, where the national consensus of a welfare state has been transformed by the demands of global economic competition.

The scientific framework of this study is based on Critical realism, in which the theoretical (ontological and epistemological) conceptualization is a key issue for understanding and explaining the research subject. In this case, a teacher's work is considered to entail several mechanisms with different causal powers and liabilities (capacities to behave in particular ways). In specific situations some powers are activated and others are hidden depending on the context and our method of investigation of the subject. There is no direct access or objective evidence to the nature of this phenomena, therefore a researcher needs to enquire as to the relations, origins and essence of its definitions. This means proposing a theory to which the validity can later be tested empirically.

This analysis shows that there are two overlapping processes that alter the logic and nature of teacher's work. First, the foundation regarding the meaning of work has become more complicated and that it no longer provides a solid basis for subjectification. The ethos or philosophy of Lutheran values of self-sacrifice and public support, were previously supported and seen as part of meaningfulness in work, seem to be insufficient in today's late modern society, where competition and the attainment for consumption and subjective life choices are highly valued.

Secondly, there has been a major cultural and political shift in the legitimacy of teaching as a profession. It is no longer founded primarily on its intrinsic value, but on the extrinsic payback that it provides to the national and individual competitiveness. As a result of this shift, unsuitable ways of controlling teacher's work and labour processes have been implemented. New standards and cultural shifts within governing and evaluating the employee ignore the original premise that work is a moral relationship between a teacher and a student. This implementation and as such workers submitting to the unfair or bias supervision that can alter or skew the nature of work threaten to alienate employee from the meaning of her work.

Eventually, the processes mentioned above seem to alter the employee's attitude to work. Questioning the circumstances and terms to doing proper work today means questioning one's psychological contract, that is the conception of the balance between the work contribution and the personal compensations for it. Teaching becomes like any other labour-like occupation, in which the meaning or value is measured objectively in exchange for the financial benefits.