Maatalousyrittäjien lomituspalvelut, vastaako tarkoitustaan - vastaako tarpeita

Abstract

Maatalousyrittäjien työ- ja toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Lisäksi maatalouspolitiikan muutos ja elinkeinorakenteiden kehitys vaikuttavat maatalouteen ja maatalousammattien kuormittavuuteen. Maatalousyrittäjien työ on riskialtista ja maatalous onkin yksi vaarallisimmista toimialoista. Suomeen on luotu maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan parantaa tilojen kehittämisedellytyksiä ja ylläpitää edistää maatalousyrittäjien työ- ja toimintakykyä.

Maatalouslomitus on eräs sosiaalipolitiikan laji, joka on maatalouspolitiikan tavoitteiden tukija ja tavoitteiden toteuttamisen täydentäjä. Väitöskirja käsittelee maatalouslomitusjärjestelmän kykyä saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Maatalouslomituksen tehokkuus ja toimivuus riippuvat muun muassa eri politiikkasektoreiden ja hallinnon tasojen yhteensovittamisesta ja toimivuudesta. Tutkimuksessa huomion kohteena on ennen kaikkea lomituspalvelun päätöksentekoon, hallintoon sekä tehokkuuteen liittyvät kysymykset. Tutkimuksessa käsitellään miten poliittisia päätöksiä on syntynyt, mitkä yhteiskunnalliset olosuhteet ovat vaikuttaneet tehtyjen päätösten taustalla, mihin päätöksillä on haluttu vastata ja minkälaisia seurauksia tehdyillä päätöksillä on ajateltu olevan ja millaisia seurauksia niillä on todellisuudessa ollut. Tutkimuksessa käsitellään myös maatalouslomituksen esimuotoja ja esivaiheita sekä maatalouden tulopolitiikkaa, kontekstia, sekä rakenteellista ja historiallista taustaa.

Tutkimuksen empiiriset tutkimusaineistot kerättiin postikyselyllä, joka tehtiin kolmen kunnan maatalousyrittäjille, lisäksi haastateltiin poliittisia päättäjiä ja palvelun toimeenpanijoita. Tuloksia käytettiin muun muassa arvioitaessa lomituksen mahdollisuuksia ja tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksessa nostettiin esiin myös oikeustapauksia, jotka osaltaan osoittavat, että lomituspalvelut ovat pitkästä olemassaoloajastaan huolimatta vielä joillekin hallinnonaloille tuntematon, ja jokainen hallinnonala tarkastelee ratkaisujaan vain omasta näkökulmastaan paneutumatta asioihin laajemmin.

Tutkimuksessa esitetään myös nykyhetkellä avautuvien vaihtoehtoisten kehityspolkujen skenaariotarkastelu maatalouslomituksen tulevaisuudesta, sekä luodaan katsaus Suomen maaseudun tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä mahdollisuuksia joita maatalouslomitus voi antaa kunkin alueen elinkeinorakenteelle ja yritystoiminnalle.

Relief worker services for agricultural entrepreneurs: Does supply equal demand?

The change in agricultural policy in Finland and the development in the occupation structure have had a decisive effect on agriculture, which has in turn affected the mental and physical coping of the farming population. The purpose of the present study was to ascertain the functionality and development of the relief services available to agricultural entrepreneurs. The study addresses among other things the capability of the system of agricultural relief workers to achieve the goals set for it and also the effects achieved by the system.

The study takes a policy analytical approach, as the aim is to ascertain how the planning, decision-making and administration of the system of relief workers have been implemented and what the consequences of operations and the criteria for decision-making have been, likewise to provide knowledge on the basis of which to develop them further. The study moreover explores the political decisions and their effects on society.

The study covers with three time-related periods, as learning about agricultural relief work entails sufficient research into the recent past. Secondly the study addresses the immediate past on which information was available and thirdly probes the future.

Data collection was accomplished partly by post in the form of a questionnaire mailed to agricultural entrepreneurs in three municipalities. The results of the postal enquiry were utilized in the assessment of the prospects of agricultural relief work and the achievement of objectives. Moreover, interviews were conducted and a considerable amount of secondary data was used. In addition to eliciting opinions and conceptions regarding agricultural relief work, an aim was to gain a concrete understanding of the practices of agricultural relief work in implementing corresponding services and their utilization.

The study also addresses the development stages of the system, experiences of the early days of the system, the conditions dominating in society and parallel factors prevailing at the time of the inception of the relief work system, likewise the opportunities afforded by the system of agricultural relief work to the respective occupation structures and entrepreneurship in the region.

The effectiveness and functionality of agricultural relief work are largely dependent on the various policy sectors, on the integration of various administrative levels and its functionality. The more is known about the interactive relations between agricultural relief work, agriculture, rural occupation structure and society, the better are the prospects for policymakers and the general public to exert a constructive influence. Solving social and economic problems also includes responsibility for the future and development of agriculture.