Computed tomography screening for lung diseases among asbestos-exposed workers

Abstract

Asbestille altistuminen voi aiheuttaa mm. keuhkopussin paksuuntumia ja syöpää, asbestoosia (asbestipölykeuhko) ja keuhkosyöpää. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993 ja koko EU:ssa 2005, mutta vuosikymmenien viiveen takia näitä sairauksia edelleen esiintyy. Altistuneiden työntekijöiden lääketieteelliseen seurantaan kuuluu tavallisesti keuhkokuva. Näillä työntekijöillä on keuhkokuvassa usein keuhkopussin paksuuntumien aiheuttamia muutoksia, jotka vaikeuttavat alkavan asbestoosin tai pienen keuhkosyövän löytymistä. Tupakointi voi myös aiheuttaa keuhkomuutoksia, jotka voivat häiritä kuvien tulkintaa. Keuhkokuvaa herkempi menetelmä keuhkomuutosten tutkimiseksi on tietokonetomografia. Se on kuitenkin kalliimpi, huonommin saatavilla oleva ja aiheuttaa enemmän säderasitusta.

Tutkimuksessa selvitettiin tietokonetomografian tarkoituksenmukaista käyttöä asbestin aiheuttamien työperäisten keuhkosairauksien seulonnassa. Myös seulonnan aiheuttamia psykologisia vaikutuksia ja seulonnan hyväksyttävyyttä tutkittiin. Lisäksi selvitettiin, voiko passiivinen tupakointi aiheuttaa keuhkoihin hienopiirtotietokonetomografiassa näkyviä muutoksia.

Tietokonetomografia tehtiin 633 asbestille altistuneelle työntekijälle. Tutkituista 86:lta löytyi keuhkotiivistymä, joista viisi osoittautui keuhkosyöväksi. Lisäksi erilaisia sattumalöydöksiä, joiden takia tehtiin lisätutkimuksia, oli 41 osallistujalla. Seulonta hyväksyttiin hyvin. Itse seulonta tai väärät positiiviset muutokset eivät aiheuttaneet ahdistuneisuuden lisääntymistä. Päinvastoin ahdistuneisuus laski seulonnan aikana ja suurin osa aikoi jatkossakin osallistua seulonta-tutkimuksiin. Tutkituista 88:lla löydettiin asbestoosiasteinen keuhkofibroosi joka oli suurimmalla osalla lievä. Ikä ja osa keuhkofunktioista olivat yhteydessä keuhkofibroosiin. Altistuminen passiiviselle tupakoinnille oli yhteydessä mattalasimuutoksiin hienopiirtotietokonetomografiassa.

Yhteenveto: Vielä ei ole näyttöä siitä, vähentääkö seulonta keuhkosyöpäkuolleisuutta. Tutkimus osoitti, että keuhkosyöpäseulonnalla voidaan löytää aikaisen vaiheen syöpiä asbestille altistuneilla työntekijöillä, mutta myös suuri määrä jatkotutkimuksia vaativia keuhkotiivistymiä ja sivulöydöksiä. Tämä aiheuttaa suuria haasteita terveydenhuollolle. Tutkitut hyväksyivät seulonnan hyvin, eikä seulonta aiheuttanut haitallisia psykologisia vaikutuksia. Suomessa aiemman asbesti-altistuksen aiheuttama asbestoosi näyttäisi nykyisin olevan pääosin lievää. Ikää ja keuhkofunktiotuloksia voidaan käyttää hyväksi vain valikoiduissa tapauksissa rajattaessa tietokonetomografia-tutkimukseen otettavia potilaita. Tässä tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että altistuminen passiiviselle tupakoinnille voi aiheuttaa keuhkoihin muutoksia, jotka voivat näkyä tietokonetomografiakuvissa.

Objectives: One objective of this research was to assess the use of computed tomography (CT) in screening for lung diseases among asbestos-exposed workers. The prerequisites for effective lung cancer screening were studied, and the psychological impact of the screening procedure was assessed. Another aim was to clarify the indications for screening with high-resolution computed tomography (HRCT) among asbestos-exposed workers and to study the effect of exposure to secondhand smoke (SHS, passive smoking) on HRCT images.

Materials and methods: Altogether 758 asbestos-exposed workers were invited to participate in the study, and 633 took part. HRCT was conducted on all of the participants to screen for occupational lung changes, while spiral CT was restricted to the smokers and ex-smokers (cessation within 10 years, n=180) to find lung cancer. HRCT images were assessed for lung fibrosis, emphysema, ground-glass opacities (GGO), and several other signs. The presence, number, and size of the lung nodules in CT were recorded, and they were examined further if needed. Finally the number of lung cancers was determined. All incidental findings (imaging abnormalities not related to the indication of the CT scan) were registered, and additional examinations were conducted if necessary. The participants gave a blood sample for laboratory analyses, and lung function tests were conducted. Occupational exposures, smoking habits, SHS exposure, and psychological items were inquired about via questionnaires.

Results: Altogether 83.5% of those invited participated in the CT examinations. Non-calcified lung nodules were found in the CT scans of 86 (13.6%) of the participants. Five lung cancers were confirmed histologically (0.8%). All them occurred among smokers or ex-smokers. Two cancers were in stage IA. Incidental findings were detected in 43.8% of the participants. Additional examinations due to incidental findings were needed for 41 (6.5%) of those screened. One incidental malignancy, mesothelioma of the pleura, was detected. The screening was accepted well by the participants. The screening procedure itself or false positive results did not cause long-lasting adverse psychological reactions. On the contrary, health anxiety was lower after the screening. The intention to adhere to the trial was high (98%) among the workers, and the screening procedure or false-positive findings did not reduce it.

Interstitial HRCT abnormalities consistent with lung fibrosis were found in 88 (13.9%) of the 633 workers. Most (75.0%, n=66) of the detected fibrosis cases were mild. The magnitude of asbestos exposure showed an unexpected inverse relation (p=0.009) with fibrosis in the crude analyses. In multivariate analyses, age (p Total (p=0.000) and workplace (p=0.001) SHS exposures were significantly related to GGO in HRCT images. Suggestive positive relations (p = 0.059) were also detected between SHS exposure and irregular or linear opacities. Conclusions: So far, whether CT screening helps to reduce lung cancer mortality is still unclear. Screening for lung cancer among asbestos-exposed workers can reveal early cases, but the large number of non-specific lung nodules and incidental findings that result in additional examinations would be a great challenge to health care. Positive smoking history can be used as an inclusion criterion when a decision is made about whether to screen asbestos-exposed persons or not. Screening is accepted well among these workers, and it does not induce adverse psychological effects that are permanent. Currently, asbestos-induced lung disease seems to be characterized by mild fibrosis. Age and lung function data can be used only to a limited extent in the selection of HRCT candidates with a high risk of fibrosis. The cross-sectional study design between asbestos exposure and fibrosis may suffer from selection and recall biases that blur this dose response relationship. SHS exposure seems to induce adverse lung effects that can be detected in HRCT images, and GGO may be the primary finding in exposed persons.