Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Syrjintäkiellot virantäytössä

Puronurmi, Niina (2009)

 
Avaa tiedosto
978-951-44-7922-9.pdf (1.451Mt)
Lataukset: 



Puronurmi, Niina
Tampere University Press
2009

Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-12-18
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7922-9
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään julkista virantäyttöä koskevia syrjintäkieltoja. Tutkimuksen kohteena oleva normisto käsittää kansallisen normiston ohella eurooppaoikeudellisen ulottuvuuden. Työssä valaistaan eri syrjintäperusteiden tunnusomaisia piirteitä ja sisällöllisiä elementtejä. Syrjintäkiellot liittyvät monin tavoin yleisiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin samoin kuin näiden taustalla olevaan oikeudenmukaisuusajatteluun.

Tarkastelu kohdistuu virantäyttöön valtionhallinnossa ja kunnallishallinnossa, joskin myös kirkollishallinto otetaan huomioon. Viranomaisen näkökulmasta tarkasteltuna syrjintäkiellot muodostavat virantäyttötilanteessa päätöksentekoa sitovan normatiivisen kriteeristön. Nimitysharkinnan lähtökohtaisia sisällöllisiä perusteita ovat kelpoisuusvaatimukset, perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet ja hallinto-oikeudelliset periaatteet. Ne muodostavat sen sääntelykokonaisuuden, mikä jäsentää nimittävän viranomaisen päätöksentekoa ja harkintaa virantäyttötilanteessa. Tätä täydentävät hallinnolliseen menettelyyn liittyvät vaatimukset. Ne koskevat etenkin asian selvittämistä ja päätöksen perustelemista. Syrjimättömyyden periaate kohdistaa kärkensä aineelliseen nimitysharkintaan, joskin sillä on merkitystä myös hallinnollisen menettelyn kannalta.

Kielletyt syrjintäperusteet jaetaan esityksessä kolmeen ryhmään. Ensimmäisen kiellettyjen syrjintäperusteiden ryhmän muodostavat viranhakijan henkilöön sidonnaiset perusteet (ikä, syntyperä, kansalaisuus ja sukupuoli). Toiseen ryhmään kuuluvat viranhakijan mielipiteistä ja vakaumuksesta johtuvat kielletyt syrjintäperusteet (uskonto ja vakaumus sekä poliittinen toiminta ja ammattiyhdistystoiminta). Kolmannen ryhmän muodostavat yleislausekkeella ilmaistut muut näihin verrattavat syyt . Lähes jokaiseen syrjintäkieltoja koskevaan säädökseen tai kansainväliseen sopimukseen sisältyy yksilöityjen syrjintäkieltojen ohella yleislauseke: muut näihin verrattavat seikat tai vastaava ilmaisu. Tämän lausekkeen sisältö on riippuvainen tilannekohtaisesta tulkinnasta ja harkinnasta. Tässä esityksessä rajoitutaan käsittelemään säädösperusteisia syrjintäkieltoja.

Syrjintäkiellot muodostavat ajankohtaisen oikeudellisen problematiikan. Suomalaiset syrjintäkieltosäännökset täyttävät kattavasti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä yhteisöoikeuden asettamat vaatimukset. Muuttuvassa yhteiskunnassa esille nousee tuon tuostakin sellaisia uusia seikkoja, mitkä eivät sovi perinteisten syrjintäkieltojen alaan. Oikeudellista sääntelyjärjestelmää on viime vuosina laajasti uudistettu eri tasoilla, mutta tyhjentävään syrjintäperusteiden luetteloon tuskin koskaan on mahdollista säädöstasolla päästä.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5027]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste