Health and Illness at the Age of 90
Goebeler, Sirkka (2009)
Goebeler, Sirkka
Tampere University Press
2009
Gerontologia - Gerontology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7931-1
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7931-1
Tiivistelmä
Väestö ikääntyy nopeasti, ja nopeimmin kasvava ikäryhmä ovat yli 85-vuotiaat. Monet sairaudet yleistyvät iän myötä, mutta arkitieto kertoo hyvin iäkkäiden olevan pääosin hyväkuntoisia ja melko terveitä. Väestötason tietoa vanhoista vanhimpien terveydentilasta ja sairauksista on kuitenkin julkaistu kansainvälisestikin katsoen vähän. Tämä väitöskirjatyö tutki 90-vuotiaan väestön terveyttä eri näkökulmista.
Neljä viidestä 90-vuotiaasta oli naisia, mutta vähälukuiset miehet olivat kaikilla mittareilla mitattuna naisia terveempiä. Suurin osa 90-vuotiaista asui kodissaan, oli liikuntakykyisiä ja hyvämuistisia. Silti lähes kaikilla oli useita pitkäaikaisia sairauksia, sydän- ja verisuonisairaudet tärkeimpänä ryhmänä. Useimmat 90-vuotiaat kokivat terveytensä tavanomaiseksi tai hyväksi sairauksista ja lääkityksestä huolimatta.
Jos yleisesti 90-vuotiaiden terveydentila oli hyvä, heistä kuitenkin lähes puolet joutui sairaalahoitoon ainakin kerran seurantavuoden aikana. Keskimääräinen sairaalapäivien määrä vuoden aikana oli 41 päivää jokaista 90-vuotiasta kohti laskettuna. Ikään ja erityisesti sairastumiseen liittyi suuri kuolleisuus, ja lähes 20 % 90-vuotiaista kuoli seurantavuoden aikana. Jos suuri osa 90-vuotiaista olikin hyvämuistisia, dementia osoittautui olevan myös tässä ikäryhmässä eniten sairaalahoitopäiviä vaativa sairaus. Muita pitkiin hoitoihin johtavia sairauksia olivat sepelvaltimotauti ja aivohalvaus.
Vain noin yksi kahdestakymmenestä 90-vuotiaasta elää 100-vuotiaaksi. Tässäkin ikäryhmässä kuolleisuus liittyy pitkäaikaisiin sairauksiin, mutta ennen kaikkea toimintakykyyn. Pitkää ikää ennustivat parhaiten hyväksi koettu terveydentila, hyvä muisti ja itsenäinen liikuntakyky. Tietyt sairaudet erityisesti sydänsairaudet, syöpä, diabetes, dementiaa ja infektiot usea sairaus samanaikaisesti ja runsas lääkitys lisäsivät kuolleisuutta. Mikään aiemmin todettu sairaus ei kuitenkaan yksin johtanut varmuudella kuolemaan neljän vuoden seuranta-aikana.
Ei ole ilmeistä viitettä siitä, että 90 vuotta täyttäneet olisivat lähitulevaisuudessa terveempiä, mutta heidän määränsä kasvaa nopeasti. Yhteiskuntamme tulee varautua tarjoamaan tarpeita vastaavaa asianmukaista hoitoa ja palveluja vanhoista vanhimpien väestölle.
Neljä viidestä 90-vuotiaasta oli naisia, mutta vähälukuiset miehet olivat kaikilla mittareilla mitattuna naisia terveempiä. Suurin osa 90-vuotiaista asui kodissaan, oli liikuntakykyisiä ja hyvämuistisia. Silti lähes kaikilla oli useita pitkäaikaisia sairauksia, sydän- ja verisuonisairaudet tärkeimpänä ryhmänä. Useimmat 90-vuotiaat kokivat terveytensä tavanomaiseksi tai hyväksi sairauksista ja lääkityksestä huolimatta.
Jos yleisesti 90-vuotiaiden terveydentila oli hyvä, heistä kuitenkin lähes puolet joutui sairaalahoitoon ainakin kerran seurantavuoden aikana. Keskimääräinen sairaalapäivien määrä vuoden aikana oli 41 päivää jokaista 90-vuotiasta kohti laskettuna. Ikään ja erityisesti sairastumiseen liittyi suuri kuolleisuus, ja lähes 20 % 90-vuotiaista kuoli seurantavuoden aikana. Jos suuri osa 90-vuotiaista olikin hyvämuistisia, dementia osoittautui olevan myös tässä ikäryhmässä eniten sairaalahoitopäiviä vaativa sairaus. Muita pitkiin hoitoihin johtavia sairauksia olivat sepelvaltimotauti ja aivohalvaus.
Vain noin yksi kahdestakymmenestä 90-vuotiaasta elää 100-vuotiaaksi. Tässäkin ikäryhmässä kuolleisuus liittyy pitkäaikaisiin sairauksiin, mutta ennen kaikkea toimintakykyyn. Pitkää ikää ennustivat parhaiten hyväksi koettu terveydentila, hyvä muisti ja itsenäinen liikuntakyky. Tietyt sairaudet erityisesti sydänsairaudet, syöpä, diabetes, dementiaa ja infektiot usea sairaus samanaikaisesti ja runsas lääkitys lisäsivät kuolleisuutta. Mikään aiemmin todettu sairaus ei kuitenkaan yksin johtanut varmuudella kuolemaan neljän vuoden seuranta-aikana.
Ei ole ilmeistä viitettä siitä, että 90 vuotta täyttäneet olisivat lähitulevaisuudessa terveempiä, mutta heidän määränsä kasvaa nopeasti. Yhteiskuntamme tulee varautua tarjoamaan tarpeita vastaavaa asianmukaista hoitoa ja palveluja vanhoista vanhimpien väestölle.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4609]