Aineistolähtöinen teoria hyvää oloa ja työhyvinvointia edistävästä huumorista hoitajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa

Abstract

Yli 100 000 hoitotyön ammattilaista työskentelee Suomessa terveydenhuoltoalalla. Monisyiset ja monitahoiset tekijät työelämässä ovat lisänneet hoitotyöntekoon liittyviä ongelmia terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa. Tutkimuksessa toteutettu keskinäisen vuorovaikutuksen huumorin tutkimus on uusi keino hoitajien hyvän olon ja työhyvinvoinnin tarkastelemiseksi Suomessa. Tutkimuksessa kehitettiin teoria hoitajien keskinäisen vuorovaikutuksen huumorista. Tutkimusaineisto koostuu kolmen vuoden kenttäjakson aikana tehdyistä hoitajien havainnoinneista ja haastatteluista sekä tutkijan ja hoitajien päiväkirjanpidosta. Tutkimus kuuluu hoitotieteen oppialaan.

Tutkimus tekee teoriallaan näkyväksi hoitajien keskinäisen vuorovaikutuksen ongelmia ja voimavaratekijöitä hyvän olon ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hoitajien vuorovaikutuksessa on keskeistä se, käytetäänkö tilannekomiikassa ja mustassa huumorissa tilanteeseen sopivaa tai sopimatonta huumoria työpaikalla. Hyväntahtoiseksi tulkittu sopiva huumorin käyttö lisää työpaikan keskinäistä avointa vuorovaikutusta ja myönteistä ilmapiiriä. Sopivalla huumorilla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan työkaveri-, huumorikaveri- ja ystävyyssuhteita. Kuitenkin uudella työntekijällä voi olla vaikeuksia päästä ja sitoutua työyhteisön jäseneksi huumoria käyttäen. Huumorilla säädellään myös henkilökohtaisia ja työyhteisön rajoja. Työpaikalla tulevat selkeänä esille muiden muassa tilanteet, joissa huumorin käyttö on suotavaa ja huumoria ei saa käyttää lainkaan. Erityisesti huumorilla on merkitystä työyhteisön kertomusperinteessä, sillä huumori lisää työntekijöiden yhteisöllisyydenkokemista ja me-henkeä.

Johtajalla on tärkeä rooli ja valta keskinäisen vuorovaikutuksen huumorin rajojen säätelemisessä sekä huumorin käytön mahdollistamisessa työpaikalla. Jos johtaja esimerkiksi ei hyväksy alaistensa mustaa huumoria, siirtyy huumori piiloon työtiloissa ja laskee keskinäisen vuorovaikutuksen avoimuutta. Huumori paljastaakin työyhteisön valtakäyttäytymistä. Paljon valtaa on ammattitaitoisella ja erilaisissa tilanteissa sopivaa huumoria käyttävällä työntekijällä. Huumorin käyttö myös eriyttää työntekijöitä toisistaan huumoria käyttävien keskuudessa varsinkin, jos kollega ei käytä tai käyttää esimerkiksi toistuvasti ivallisia huumoripiikkejä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi huumorilla on korostunut merkitys tunteiden ja työssäjaksamisen tasapainottamisessa. Kaiken kaikkiaan työpaikan keskinäisen vuorovaikutuksen huumori jää vaikutuksiltaan suurelta osin tiedostamattomaksi.

In the study humor was examined in nurses' mutual interaction on one hospital ward. The purpose of the ethnographic study was to build a substantive theory of the phenomenon of humor in that interaction context in order to assist nurses' well-being and health in health care sector. The aim was, with the help of the theory development in this stydy, to reveal and strengthen those factors in nurses' interaction humor which already are positive in the humor, and improve those factors that require development in different health care units. Nurses' welfare and well-being are reflected in the standard of caring of the client and the influence of care.

Studies of nurses' humor have been made from different perspectives, but more comprehensive studies of their culture of humor have not been conducted. Therefore it is relevant to increase knowledge of humor in nurses' interacion, in the culture of humor they have formed.

There were 26 participants in the study - nurses who were working on the ward, nurses who had changed the ward during the study, ward secretaries, temporary nurses and institutional helpers. The informants from professions other than nurses provided information concerning the humor that appeared in nurses' interaction. The data was collected through participant observations and the field notes by the researcher, interviews of the nurses and secretaries, and diaries kept by nurses. The data collection methods employed was complementary in the study. The data, altogether 1000 pages, were analysed by using the grounded theory method.

The result of the study is a grounded theory of nurses' humor that enhances well-being at work. The theory allows for inspecting humor nurses use in their mutual interaction and how it affects to the factors that either enhance or reduce health care professionals' well-being at work. The theory can also be used for other health care organisations, and in education to some extent.

The study shows that the most intrinsic factor in humor in nurses' mutual interactions was the judgement whether humor used in interaction was interpreted as benevolent or malicious. The study sheds light on among other things, how benevolent humor creates, maintains and strengthens collegiality, humor friendships and friendships, as well as how a new employee can face difficulties in getting in and commiting to a work group by using humor. Humor in interaction on personal and work group level reveals values, attitudes, principals and rules that are important to individual and society. Use of humor also regulates personal and work group boundaries, and keeping oneself apart from collegues. In addition, humor has significant role in balancing emotions and capability to work.

The results are new and complement revious knowledge of humor in interaction between people in general, as well as targeted knowledge of humor in nurses' mutual interaction. In future, testing and developing the theory will be important.