Arjen rutiinit ja yllätykset - etnografia lastenkotityöstä

Abstract

Yli 8 000 lasta ja nuorta elää Suomessa lastensuojelulaitoksissa. He elävät lapsuuttaan laitoksissa yhdessä työntekijöiden ja toisten lasten kanssa. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on lastenkodissa tehtävä työ, lastenkotityö. Tutkimus liittyy keskusteluun lastensuojelun käytäntöjen kehittämisestä tilanteessa, jossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa vuosittain. Mitä lastenkotityö on, miten sitä tehdään ja millaisesta ammatillisesta osaamisesta työssä on kyse?

Tutkimuksen ensisijainen aineisto koostuu kahdessa lastenkodissa vietetyn, yhteensä kuuden kuukauden kenttäjakson aikana tehdyistä havaintomuistiinpanoista ja työntekijöiden haastatteluista. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on näkemys arjen kiinnostavuudesta. Tutkimus kuuluu sosiaalityön oppialaan.

Tutkimus tekee näkyväksi lastenkotityön haasteellisuuden ja ammatillisuuteen liittyvän erityisyyden, lastenkotityön kotitapaisuuden. Kotitapaisuuden käsite tiivistää lastenkotityön luonteen niin erityisenä lastensuojelutyönä kuin myös lasten kanssa tehtävänä työnä. Kotitapaisuuteen liittyy arjen yhdessä eläminen lasten ja nuorten kanssa, joiden hyvinvoinnin on katsottu vaarantuvan omassa kodissaan. Lastenkotityössä on läsnä samanaikaisesti lasten arkinen huolenpito ja loukatun lapsuuden kohtaaminen. Lapsen kohtaamisen ja kokemusten kuulemisen paikkoina ruokapöytä, yhteiset automatkat tai iltarituaalit ovat merkittäviä. Lastenkodissa tehtävä työ ei kohdistu pelkästään lapsiin vaan myös lasten vanhempiin. Lastenkodissa vanhempien kanssa tehtävään työhön sisältyy niin käytännöllistä kasvatuskumppanuutta, vanhemmuuden kontrollointia kuin myös vanhemmuuteen houkuttelua.

Lastenkotityöhön liittyy käsitteellinen moninaisuus. Työstä on kirjoitettu niin hoitona, erityisenä huolenpitona, kasvatuksena kuin korostettu työn terapeuttista luonnetta. Tutkimuksen perusteella lastenkotityön määrittäminen pelkästään terapiatyöksi, kasvatukseksi tai hoidoksi ei riitä jäsentämään työn lastensuojelullista aspektia. Lastenkotityöhön on kohdistunut vain vähän yhteiskuntapoliittista tai tutkimuksellista kiinnostusta. Tutkimus pyrkii omalta osaltaan herättämään tätä keskustelua ja antamaan pohjaa lastenkotityön kehittämiseen sen arjesta käsin.

Everyday routines and suprises - an ethnographic study of residential child care work

This study is ethnography of residential child care work. The main research questions are: What is the everyday residential child care work? What are the main dimensions of the work? Children s homes have a long history and institutions are still strongly present in our child protection. Notwithstanding there has been little research interest in Finland related to children s homes. The focus of this dissertation is on the residential child care work done in children s homes, aiming to analyze, understand and provide concepts to the practical work in residential child care. The study is based on the ethnomethodological approach. Like other ethnomethodologically oriented researches this study is focused on everyday routines and day-to-day practices.

The understanding of care in residential care varies and the concepts used are all with diversity. Research literature often refers to the concept of care meaning take care of, support or bring up, or to the concept of treatment meaning to emphasise on the therapeutic nature of residential care. The names used to describe residential placements are not clear-cut either and refer to multiple forms of institutions. There are group homes, children s homes, assessment centres, family foster homes, cottage homes and family centres. The terms used do not necessarily describe the nature of institution, how it operates, what its goals are or even how large its facilities are. This dissertation is anchored in theoretical discussions of professional identity, knowledge bases and theoretical frames in residential child care work.

The approach in this study is data-based. Through the analysis focus is on the everyday practices and episodes and understanding conceptualization as an ongoing process. The data for the study was collected during the periods of participant observation spent in two children s home during the autumn 2004 and spring 2005, around three months in both children s homes. At the end of the fieldwork periods, care workers (21) were interviewed and other data about children s homes, daily reports, statistical information and annual reports, was collected.

The study is divided into four empirical chapters. First chapter describes and conceptualises the residential care as everyday caring . According to the data residential care is not only special treatment but also very concrete everyday routines, caring and living together with children. The fist empirical chapter describes and analyses this dimension of residential child care work. Second chapter concentrates on analysing the work with children. Typically, in children s home, the work with children requires working with the dynamics of a peer group not only with an individual child. The care workers highlight constructing confidential relationships between children and staff more than using special methods. Everyday interactions and respect for individuality of each resident and their circumstances is regarded important. Work with children is based on the understanding of belonging to different generations children and adults. Relationships are recognised the differential distribution of duties and responsibilities according to generation. According to the data residential care is not only working with children but also working with parents. The work with parents in children s homes has been quite invisible in research literature. In this study was found three main aspects: working in partnership with parents, controlling parenthood and talking parents into parenthood. The fourth dimension of residential care work was named troublesome issues . Those issues are connected to the present of offended childhood, hard to define professionalism in residential child care and the unexpected episodes, surprises in children s homes.