NAISTEN JA MIESTEN TYÖT. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970-1990
Kolehmainen, Sirpa (1999)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Kolehmainen, Sirpa
Tilastokeskus/IBS
1999
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Väitöspäivä
1999-10-13Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on työmarkkinoiden sukupuolen mukainen työnjako, joka määritellään segregaation, eli eriytymisen käsitteen avulla. Segregaatio on sukupuolen järjestysrakenne nimenomaan työmarkkinoilla. Se kuvaa naisten ja miesten eriytymistä eri ammatteihin, eri toimialoille ja eri sektoreille. Lisäksi segregaatio kuvaa naisten ja miesten hierarkkisten asemien, urakehityksen ja palkkojen eriytymistä. Tutkimuksen painopiste on ammatillisen segregaation muutoksen kuvaamisessa osana suomalaisen yhteiskunnan palveluvaltaistumista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, onko segregaation muutos laajentanut ammatillisia mahdollisuuksia, purkanut hierarkkisia eroja ja tasoittanut taloudellista eriarvoisuutta naisten ja miesten välillä. Segregaation muotoutumista tutkitaan sekä koko ammattirakenteen ja työvoiman tasolla että yksittäisten ammattiryhmien (johtajat, kaupallisen työn ammatit sekä ruoanvalmistus- ja tarjoilutyön ammatit) sisäisenä ilmiönä. Aineistona on käytetty väestölaskentatilastoja.
Työmarkkinat ovat Suomessa segregoituneet selvästi sukupuolen mukaan. Taloudellinen kasvu, palveluvaltaistuminen ja naisten palkkatyöläistyminen merkitsivät paitsi työvoiman naisistumista, myös ammattirakenteen naisistumista ja segregaation jonkin asteista purkautumista. Segregaation muutos johtui erityisesti miesammattien naisistumisesta. Kasvavilla palvelualoilla koulutetut naiset työskentelivät yhä useammin ylempinä toimihenkilöinä myös miehisemmissä hallinnollisissa ja asiantuntija-ammateissa. Samanaikaisesti naistyövoiman määrän kasvu kasautui julkisen sektorin naisvaltaisiin hoiva-, hoito- ja toimistotöiden ammatteihin. Naisammattien miehistyminen oli harvinaista. Segregaation muutos oli naisten ja miesten työmarkkinoilla vastakkainen.
Segregaation muutokset vaikuttivat naisten ja miesten taloudellisen tasa-arvon edistymiseen yllättävän vähän. Palkkaerojen tasoittumisesta huolimatta naisten palkat jäivät miesten palkkoja pienemmiksi sekä nais-, mies- että tasa-ammateissa. Ammatillisen segregaation muutoksessa on kyse segregaation rakenteen ja sisällön uudelleen muotoutumisesta sekä työnjaon hienojakoistumisesta Sekä miesten ja naisten työmarkkinoilla että varsinkin yksittäisten ammattien sisällä, riippumatta ammatin sukupuolesta tai sen muutoksesta, miehet ja naiset sijoittuivat kuitenkin eri asemiin, tehtäviin, ammatteihin, toimialoille ja eri sektoreille. Lisäksi naisten ja miesten koulutusvalinnat säilyivät sukupuolen mukaan eriytyneinä. Työurallaan naiset ja miehet työllistyivät ja pysyivät pääasiassa oman sukupuolensa tyypillisissä ammateissa, kun taas vastakkaisen sukupuolen ammateista siirryttiin tavallisesti oman sukupuolen tyypillisiin tehtäviin. Työelämän rakenteissa ja käytännöissä on väistämättä sukupuolistavia piirteitä. Tutkimus osoittaa, että sukupuolten työnjaon perusrakenne on työmarkkinoilla hyvin pysyvä, mutta sen sisältö ja muodot voivat muuttua yhteiskunnan muiden muutosprosessien yhteydessä.
Työmarkkinat ovat Suomessa segregoituneet selvästi sukupuolen mukaan. Taloudellinen kasvu, palveluvaltaistuminen ja naisten palkkatyöläistyminen merkitsivät paitsi työvoiman naisistumista, myös ammattirakenteen naisistumista ja segregaation jonkin asteista purkautumista. Segregaation muutos johtui erityisesti miesammattien naisistumisesta. Kasvavilla palvelualoilla koulutetut naiset työskentelivät yhä useammin ylempinä toimihenkilöinä myös miehisemmissä hallinnollisissa ja asiantuntija-ammateissa. Samanaikaisesti naistyövoiman määrän kasvu kasautui julkisen sektorin naisvaltaisiin hoiva-, hoito- ja toimistotöiden ammatteihin. Naisammattien miehistyminen oli harvinaista. Segregaation muutos oli naisten ja miesten työmarkkinoilla vastakkainen.
Segregaation muutokset vaikuttivat naisten ja miesten taloudellisen tasa-arvon edistymiseen yllättävän vähän. Palkkaerojen tasoittumisesta huolimatta naisten palkat jäivät miesten palkkoja pienemmiksi sekä nais-, mies- että tasa-ammateissa. Ammatillisen segregaation muutoksessa on kyse segregaation rakenteen ja sisällön uudelleen muotoutumisesta sekä työnjaon hienojakoistumisesta Sekä miesten ja naisten työmarkkinoilla että varsinkin yksittäisten ammattien sisällä, riippumatta ammatin sukupuolesta tai sen muutoksesta, miehet ja naiset sijoittuivat kuitenkin eri asemiin, tehtäviin, ammatteihin, toimialoille ja eri sektoreille. Lisäksi naisten ja miesten koulutusvalinnat säilyivät sukupuolen mukaan eriytyneinä. Työurallaan naiset ja miehet työllistyivät ja pysyivät pääasiassa oman sukupuolensa tyypillisissä ammateissa, kun taas vastakkaisen sukupuolen ammateista siirryttiin tavallisesti oman sukupuolen tyypillisiin tehtäviin. Työelämän rakenteissa ja käytännöissä on väistämättä sukupuolistavia piirteitä. Tutkimus osoittaa, että sukupuolten työnjaon perusrakenne on työmarkkinoilla hyvin pysyvä, mutta sen sisältö ja muodot voivat muuttua yhteiskunnan muiden muutosprosessien yhteydessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4865]