Abortions and sexually transmitted infections among women in St. Petersburg in the early 2000s. Comparison by population based surveys in Estonia and Finland

Abstract

Tausta Venäjällä raskauden keskeytykset ja sukupuolitaudit ovat yleisiä, kun taas naapurimaassa Suomessa sekä aborttien että sukupuolitautien määrät ovat pysytelleet suhteellisen alhaisina. Entisenä neuvostomaana Viro jakaa yhteisen historian Venäjän kanssa, mutta lisääntymisterveyden kehitys on maissa ollut erisuuntaista viimeisten vuosikymmenten aikana. Tieto siitä, millaiset naiset kuuluvat riskiryhmiin sukupuolitautien ja raskaudenkeskeytysten suhteen, auttaa suunnittelemaan parempia terveydenhuollon palveluita. Tutkimustavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata raskaudenkeskeytyksiin tai sukupuolitauteihin (itse ilmoitettu) liittyviä sosiodemografisia ja sukupuolikäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä suomalaisten, venäläisten ja virolaisten naisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin kolmella alueella tehden vertailuja niin alueiden sisällä kuin niiden välillä. Erityisen huomion kohteena olivat pietarilaiset naiset.

Aineisto ja menetelmät Aineistona käytettiin neljää väestöpohjaista kyselytutkimusta. Pietarissa ja Virossa aineisto kerättiin satunnaisotannalla valituilta hedelmällisessä iässä olevilta naisilta. Suomen aineistoina käytettiin väestöpohjaisia tutkimuksia vuosilta 1992 ja 1999. Käytetyt kyselylomakkeet olivat hyvin samanlaiset. Venäjällä ja Virossa käytetyt kyselylomakkeet laadittiin samanaikaisesti käyttäen mallina Suomessa käytössä ollutta kyselylomaketta.

Tulokset Pietarilaiset 35 44-vuotiaat naiset olivat kokeneet ensimmäisen yhdyntänsä keskimäärin vanhempina kuin nuoremmat, 18 24 vuotiaat. Kondomin käyttö ensimmäisessä yhdynnässä oli yleisempää nuoremmilla naisilla.

Pietarissa luotettavaa ehkäisymenetelmää (ehkäisypillerit, kierukka, kondomi) käytti viimeisimmässä yhdynnässä vain puolet naisista. Ehkäisypillereiden käyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä sekä parhaiten toimeentulevien naisten keskuudessa. Yleisin ehkäisymenetelmä oli kondomi, etenkin nuorimpien naisten joukossa. Kondomin käyttö viimeisimmän yhdynnän aikana oli harvinaisinta niiden naisten keskuudessa, jotka ensimmäisessä yhdynnässään eivät olleet käyttäneet kondomia. Epäluotettavia ehkäisymenetelmiä (spermisidit, rytmimenetelmä, yhdynnän keskeytys, jälkiehkäisy, emättimen huuhtelu) viimeisimmässä yhdynnässään olivat todennäköisimmin käyttäneet naiset jotka asuivat huonoissa oloissa tai joilla oli 1 2 lasta. Useita seksikumppaneita viimeisen vuoden aikana ja useita samanaikaisia sukupuolisuhteita oli todennäköisimmin hyvin toimeentulevilla naisilla.

Suomessa kaikissa ikäryhmissä suurin osa naisista oli ollut yhdynnässä ennen 18 vuoden ikää; tämä oli Pietariin ja Viroon verrattuna yleisempää. Niiden naisten osuus, jotka ilmoittivat käyttäneensä kondomia ensimmäisessä yhdynnässään, oli suurempi Suomessa kuin Pietarissa ja Virossa.

Niiden naisten määrä, jotka ilmoittivat tehneensä raskaudenkeskeytyksen jossakin vaiheessa elämäänsä tai joilla oli elämässään ollut useita raskaudenkeskeytyksiä, oli suurin Pietarissa. Sosiodemografiset ja sukupuolikäyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka olivat yhteydessä raskauden keskeytyksiin, olivat enimmäkseen samanlaisia kaikilla kolmella alueella. Kaikilla kolmella alueella naisilla, joilla oli elämässään ollut vähintään yksi raskaudenkeskeytys, oli muita todennäköisemmin matala koulutus ja lapsia, he olivat aloittaneet sukupuolielämänsä alle 18-vuotiaina ja heillä oli elämänsä aikana ollut useita seksikumppaneita. Pietarissa ja Virossa lasten lukumäärän todettiin olevan vahvimmin yhteydessä raskaudenkeskeytyksiin, kun taas Suomessa vahvin yhteys löydettiin useiden seksikumppaneiden ja raskaudenkeskeytysten väliltä. Ehkäisyn käyttö oli käänteisesti yhteydessä raskaudenkeskeytyksiin kaikilla alueella. Eniten sukupuolitauteja raportoitiin Pietarissa ja vähiten Suomessa. Riskiin saada sukupuolitauti (klamydia, tippuri, kuppa) vaikuttivat kaikilla alueilla samankaltaiset seksuaalikäyttäytymiseen liittyvät riskitekijät. Naiset, joilla oli ollut sukupuolitauti, olivat muita todennäköisemmin olleet ensimmäisessä yhdynnässään alle 18-vuotiaina eivätkä he olleet käyttäneet kondomia ensimmäisessä yhdynnässään. Lisäksi näillä naisilla oli ollut sekä koko elämänsä aikana että viimeisen vuoden aikana useita seksikumppaneita. Suomessa avoliitossa asuvilla ja korkeasti koulutetuilla naisilla oli muita suomalaisnaisia todennäköisemmin ollut sukupuolitauti. Pietarissa ja Virossa samankaltaista tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei löydetty.

Johtopäätökset Epäluotettavien ehkäisymenetelmien käyttö tai ehkäisyn kokonaan poisjättäminen pietarilaisten naisten keskuudessa osoittaa, että lisääntymisterveyteen liittyviä terveyspalveluita - mukaan lukien sukupuolivalistus sekä ehkäisyvälineiden tarjoaminen laajalti kaikenikäisille naisille - on tarvetta parantaa Pietarissa. Vaikka naisten sukupuolikäyttäytyminen Pietarissa oli Viroon ja Suomeen verrattuna konservatiivisempaa, sukupuolitautien korkea esiintyvyys osoittaa, että sukupuolitautien ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden käyttöönottoon on tarvetta.

Background Abortions and sexually transmitted infections (STIs) have been very common in Russia while in neighbouring Finland the rates of both abortions and STIs have been stable and relatively low. Estonia, one of the former states of the Soviet Union, has a common history with Russia but different development in reproductive health care in recent decades. Knowing what kind of women are at risk of abortion and STIs helps to organize better health care services.

Objectives The study aims to describe the main characteristics (socio-demographic and sexual behaviour) of women with abortion or with self-reported sexually transmitted infections in the three areas comparing the characteristics within each area and between the areas, with the main emphasis on women in St. Petersburg.

Materials and methods Data from four population-based questionnaire surveys were used. In St. Petersburg and Estonia a questionnaire was sent to a random sample of reproductive aged women in 2004. In Finland two representative surveys in 1992 and 1999 were used. The questionnaires used were very similar. The Russian and Estonian questionnaires were made at the same time using the questions from the Finnish surveys as models.

Results In St. Petersburg the mean age of first intercourse decreased the oldest cohort (35 44) to the youngest (18 24). A notable change was found in condom use at first intercourse which was more common among younger respondents than among older ones. In St. Petersburg oral contraceptives (OC), intrauterine devices (IUD) or condom was used at last intercourse by only half of the women. The highest proportion of OC users was found in the youngest age group and among wealthier women. Those with a history of no condom use at first intercourse were less likely to report current condom use. Those who lived in poor conditions or had 1 2 children had a higher probability of using unreliable methods (spermicides, rhythm method, syringing, withdrawal, emergency contraception) at last intercourse. Wealthy women were more likely to have had multiple sexual partners and concurrent (parallel) sexual relationships.

In Finland most women in all age groups had had their first intercourse at age younger than 18 years and this was more common than in St. Petersburg and Estonia. But the proportion of those using a condom at first intercourse was also higher in Finland than among those in St. Petersburg or Estonia.

The proportion of women who had ever had an abortion or repeat abortions was much higher in St. Petersburg. Socio-demographic and behavioural risk-factors for abortion were mostly similar in the three areas. In all areas women with an abortion history were more likely to have low education, to have children, to start sexual life at an age younger than 18 years and to have a history of multiple partners. However, in St. Petersburg and Estonia the factor most strongly associated with abortion was number of children while in Finland the strongest factor was multiple sexual partners. Contraception use was related to abortion in all areas.

The highest prevalence of reporting sexually transmitted infections was found in St Petersburg and the lowest in Finland. In all study areas women mostly shared similar sexual behaviour risk factors for having three STIs (chlamydia, gonorrhoea, syphilis). Those who had had STIs were more likely to have first intercourse under the age of 18 years, have not used condoms at first intercourse, had a large number of lifetime sexual partners and sexual partners in the past year. In Finland cohabiting and well-educated women were more likely to report having had sexually transmitted infections than other Finnish women but no significant association to marital status or education was found in St. Petersburg and Estonia.

Conclusions Common use of unreliable contraceptive method or no use in St. Petersburg demonstrate a need to improve reproductive health services, including sexual education and contraceptive provision to a wide range of women of all ages. Even though the sexual behaviour of women in St. Petersburg was more conservative than those in Estonia and Finland the high prevalence of sexually transmitted infections in St. Petersburg suggests a need to take special precautions against STIs, probably due to the epidemic situation.