Mikä tekee rehtorista selviytyjän? Perusopetuksen rehtoreiden käsityksiä työssä selviytymisestään

Abstract

Tutkimuksessa kuvataan perusopetuksen rehtoreiden subjektiivisia käsityksiä työssä selviytymisestä. Tutkimus jakautuu Kordigin (1978) mallia soveltaen kahteen osaan. Sen ensimmäinen osa käsittelee tutkijan esiymmärryksen rakennusprosessia, johon kuuluivat kaksi esitutkimusta ja rehtorin virkaan pätevöittävän opetushallinnon tutkinnon suorittaminen. Esiymmärryksen rakentuessa tutkimuksen keskiöön asettuivat arvot ja toiminta sekä niiden yhteys selviytymisen kokemukseen.

Tutkimuksen toisen osan aineiston keruu tapahtui kahdessa osassa. Rehtoreiden kesäpäiviltä 2006 hankittu aineisto muodostui 20 vapaamuotoisesta vastauksesta kysymykseen Mikä tekee rehtorista selviytyjän? . Lisäksi haastateltiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana 11 ensimmäiseen aineistonkeruuseen osallistunutta rehtoria.

Aineiston analyysissä kertomuksista etsittiin IF THEN BECAUSE ketjuja (Horvath jne.1999). Ketjuja tarkastelemalla kuvattiin rehtorin työhön liittyviä arvojännitteitä, rehtorin toimintaa suuntaavia arvoja sekä toiminnan yhteyttä selviytymisen kokemukseen.

Rehtoreiden kertomuksista löytyi viisi teemaa: 1) rehtoriuran alkuvaihe, 2) kiire ajankäytön hallinta, 3) ristiriitatilanteet ammatillisuuden säilyttäminen ristiriitatilanteissa, 4) muutosjohtaminen yksintekemisen kulttuurista yhteisöllisyyteen, 5) kaiken kattava vastuu mahdollisuus reflektioon. Rehtorista tekee selviytyjän kokemus siitä, että oman toiminnan avulla kykenee ristiriitaisten asiaintilojen keskellä luotsaamaan koulua kohti arvokkaimmaksi koettua päämäärää, oppilaan hyvän toteutumista, keinoilla, joiden hinta ei yksilön kokemuksessa nouse päämäärän arvoa suuremmaksi. Selviytymisen kokemus on alati jatkuva prosessi. Samat syyt eivät aiheuta samanlaisia vaikutuksia kaikilla, sillä ne ovat riippuvaisia yhteydestä ja merkityksestä, jonka henkilö asialle antaa. Yksilön kokemus mahdollisuudesta toteuttaa työssään itselleen merkityksellisiä asioita on keskeinen työhyvinvointiin liittyvä tekijä.

Tutkittavat voitiin jakaa arvomaailmaltaan karkeasti kahteen ryhmään: itseohjautuvat universalistit ja itseohjautuvat suoriutujat. Johtamistilanteeseen sisältyvien tavoitteiden saavuttamiseksi rehtorin tulee ottaa johtamistilanteessa huomioon sekä omat että tilanteeseen osallistuvien ja itse tilanteen sisältämät arvot sekä niiden vaikutus johtamiseen. Koulun johtajan tulisikin olla arvomaailmaltaan itseohjautuva universalisti, jotta koulun toiminta kehittyisi. Tämä täytyisi ottaa huomioon sekä rehtorikoulutuksessa että kunnallisessa päätöksenteossa. Rehtoreiden tulee saada koulutusta sekä aikaa toimia itseohjautuvasti, universaalien arvojen mukaisesti.

The aim of this study is to describe how principals in basic education subjectively perceive their surviving in their work. These subjective ideas are formed in an individual s consciousness via experience. They are predominant ways of understanding the phenomenon of survival in a certain community and culture at a certain point of time. Differences in these ideas are in connection with the relationship between the world and the individual observing it. The nature of this relationship is related to the values of the individual. Values are a culturally formed abstraction. They can be divided into inherent and instrumental values, and they function as a basis for our goals and are closely linked with motivation.

The main question in this study is What makes a principal a survivor? The study is divided into two parts by applying Kordig s (1978) model. In its first part I made two preliminary studies due to the process of building up a preliminary stage of understanding. In addition, I acquired a certificate in educational administration, which qualified me to work as a principal. As my preliminary understanding increased, values and activities and their connection to experiencing a sense of survival became the core of the study.

The material for the second part of the study was collected in two parts. The material collected during the Principals Summer Meeting in 2006 consisted of 20 free-formed answers to the question What makes a principal a survivor? In addition, during the autumn of 2006 and the spring of 2007, I interviewed 11 principals who participated in the first part of the collection of material. In the analysis, the main problem was divided into sub-problems and the focus was on the goals of the principals actions, the measures taken to reach these goals and on the grounds for the chosen goals and ways of action.

I analyzed the material by looking for IF THEN BECAUSE -chains in the narratives. The first part of the chain, IF THEN, includes propositional information, technical norms of activities in a certain situation. By observing these, I made conclusions about the contextual conditions in a principal s work, as well as about a principal s actions in these conditions. In the BECAUSE-part, the grounds for directing one s actions were examined by looking for information about the values and tensions in the background by applying Schwartz s (1992) circle of values. The silent knowledge involved in the activities is made visible in the analysis.

In the principals narratives, five themes were found: 1) the starting phase of principal s career, 2) haste time management, 3) conflict situations maintaining professionalism in conflict situations, 4) leadership in change from a culture of individualism towards a school functioning as a community, 5) all-inclusive responsibility possibility to reflection. A principal becomes a survivor via experiencing that even in contradictory circumstances it is possible to pilot the school towards what is seen its most valuable goal: realizing the pupil s benefit by using means that will not, subjectively thinking, be of higher value than the goal itself. The experience of survival is not a static state of affairs one is able to achieve, but a process that is constantly changing. The same causes do not have the same effect on everyone, because they depend on the context and meaning given to it by an individual. When wellbeing at work is researched, the main subject should be the possibility of an individual to carry out tasks that are meaningful to one s self at work. According to the answers, the interviewees could roughly be divided into two groups according to their set of values: self-directed universalists and self-directed performers. To reach the goals in leadership situations, a principal has to take into account one s own values as well as the values of the participants in the situation, the values of the situation itself, and their effect on the leadership. To develop activities at school the head of school should, in fact, have a set of values of a self-directed universalist. This should be taken into account both in principals training and in municipal decision-making. Principals should be offered training and time to operate in a self-directed manner, according to universal values.