Re-articulating Information Society Discourse(s): A Cultural Studies Approach to Postcolonial Locale(s)
Boumashoul, Rachid (2009)
Boumashoul, Rachid
Tampere University Press
2009
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-09-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7824-6
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7824-6
Tiivistelmä
Väitöskirjan tavoitteena on ensinnäkin kulttuurisen imperialismin tutkimuksen välineitä tylsyttäneen paikallisen ja globaalin suhteen ymmärtämistavan ajatteleminen uudelleen. Globaalia koskevan ajattelun kasvu on heikentänyt sellaisten analyyttisten välineiden käyttökelpoisuutta, jotka juontuvat riippuvuutta ja epätasaista kehitystä koskevista teorioista. Toiseksi väitöskirjassa pyritään tarkastelemaan erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen aiheiden toisiinsa niveltymistä koskevan artikulaatioteorian selitysvoimaa. Artikulaatioteorian pohjalta tapahtuva konjunktuurianalyysi auttaa mediatutkijoita erityisesti sellaisissa vaihtoehtoisissa paikoissa kuin arabimaailmassa ja muissa jälkikoloniaalisissa maissa olemaan asettamatta vastakkain kulttuuri-imperialismia ja kulttuurista globaalistumista.
Riippuvuutta ja epätasaista kehitystä koskeville teorioille ominainen tapa erottaa paikallinen ja globaali toisistaan ei kykene selittämään globaalistuminen ja kasvavan informaatiovirran tuottamia mutkikkaita keskinäissuhteita. Konjunktuurianalyysiin tähtäävä artikulaatioteoria on tietoinen välttämättömyydestä paikallisen ja globaalin toisiinsa liittämisen välttämättömyydestä. Artikulaatioteorian mahdollisuudet sisältyvät ennen muuta teorian kykyyn ajatella paikallisen ja globaalin suhteita uusilla tavoilla erityisissä ajallisissa ja tilallisissa konteksteissa. Niinpä artikulaatioteoria auttaa mediatutkijoita erityisesti arabimaissa ja muilla jälkikoloniaalisilla alueilla erottamaan toisistaan menneisyyden ja nykyisyyden eri kulttuuriset aikamuodot (vrt. Sabry 2007).
Kulttuurintutkimuksen projektissa arabimaissa tarvitaan vaihtoehtoisia metodeja, kuten juuri artikulaatioteoriaa. Artikulaatioteoria vastaa hyvin arabimaiden ja Persianlahden alueen intellektuellien metodologisiin tarpeisiin. Samalla kun se tarjoaa modernisteille yhteyden globaaliin, se ottaa huomioon myös konservatiivien kiinnostuksen menneisyyttä kohtaan. Haasteena on, ovatko artikulaatioteorian käyttäjät valmiita disartikuloimaan eli määrittelemään uudelleen asemansa, kun uudet, vaihtoehtoiset diskurssit nousevat esiin. Väitöskirjaan sisältyvä WSIS:n (World Summit on Information Society) asiakirjojen analyysi osoittaa, että kutistuva maailma on liittänyt toisiinsa keskenään erilaiset kansalliset ja ylirajaiset eli transnationaalit taloudet. Informaatioyhteiskuntaa koskevien puhetapojen globalisoiva tendenssi on tehnyt välttämättömäksi arvioida uudelleen tiettyjä WSIS:n asiakirjojen sisältämiä lähtöoletuksia samoin kuin niiden seuraamuksia länsimaailman ulkopuolella.
Riippuvuutta ja epätasaista kehitystä koskeville teorioille ominainen tapa erottaa paikallinen ja globaali toisistaan ei kykene selittämään globaalistuminen ja kasvavan informaatiovirran tuottamia mutkikkaita keskinäissuhteita. Konjunktuurianalyysiin tähtäävä artikulaatioteoria on tietoinen välttämättömyydestä paikallisen ja globaalin toisiinsa liittämisen välttämättömyydestä. Artikulaatioteorian mahdollisuudet sisältyvät ennen muuta teorian kykyyn ajatella paikallisen ja globaalin suhteita uusilla tavoilla erityisissä ajallisissa ja tilallisissa konteksteissa. Niinpä artikulaatioteoria auttaa mediatutkijoita erityisesti arabimaissa ja muilla jälkikoloniaalisilla alueilla erottamaan toisistaan menneisyyden ja nykyisyyden eri kulttuuriset aikamuodot (vrt. Sabry 2007).
Kulttuurintutkimuksen projektissa arabimaissa tarvitaan vaihtoehtoisia metodeja, kuten juuri artikulaatioteoriaa. Artikulaatioteoria vastaa hyvin arabimaiden ja Persianlahden alueen intellektuellien metodologisiin tarpeisiin. Samalla kun se tarjoaa modernisteille yhteyden globaaliin, se ottaa huomioon myös konservatiivien kiinnostuksen menneisyyttä kohtaan. Haasteena on, ovatko artikulaatioteorian käyttäjät valmiita disartikuloimaan eli määrittelemään uudelleen asemansa, kun uudet, vaihtoehtoiset diskurssit nousevat esiin. Väitöskirjaan sisältyvä WSIS:n (World Summit on Information Society) asiakirjojen analyysi osoittaa, että kutistuva maailma on liittänyt toisiinsa keskenään erilaiset kansalliset ja ylirajaiset eli transnationaalit taloudet. Informaatioyhteiskuntaa koskevien puhetapojen globalisoiva tendenssi on tehnyt välttämättömäksi arvioida uudelleen tiettyjä WSIS:n asiakirjojen sisältämiä lähtöoletuksia samoin kuin niiden seuraamuksia länsimaailman ulkopuolella.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4862]