Health Related Quality of Life after Invasive Treatment of Coronary Artery Disease
Loponen, Pertti (2009)
Loponen, Pertti
Tampere University Press
2009
Kirurgia/Sydän- ja rintaelinkirurgia - Surgery/Cardio-thoracic surgery
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7771-3
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7771-3
Tiivistelmä
Sepelvaltimotaudin kajoavien hoitomuotojen, ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen, tuloksia on perinteisesti arvioitu tutkimalla sairaalakuolleisuutta, sydän- ja verisuoniperäisiä komplikaatioita sekä pitkän ajan eloonjäämistä. Arvostettuihin sepelvaltimotaudin kajoavasta hoidosta annettuihin ohjeistuksiin on kuitenkin kirjattu myös, että elämänlaadun paraneminen on yksi hoidon primäärisistä tavoitteista. Potilaat ovat kiinnostuneita saavutettavissa olevasta elämänlaadusta ja he arvostavat tätä päätetapahtumaa jopa enemmän kuin heitä hoitavat kliinikot. Potilaslähtöisellä arvioinnilla voi olla merkitystä valittaessa hoitoa sekä arvioitaessa hoidon tuloksellisuutta.
Väitöskirjatyössä selvitettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksia potilasjoukossa, joka koostui alun perin 1330 sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetetystä potilaasta. Seurattavat potilasryhmät, ohitusleikkauspotilaat (302) tai pallolaajennuspotilaat (360), muotoutuivat varjoainekuvauksen jälkeen, kun sen antaman tuloksen perusteella potilaalle tehtiin joko ohitusleikkaus tai pallolaajennus. Tutkimus ei ollut satunnaistettu. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaus tapahtui 15D-mittaria käyttäen ennen varjoainekuvausta, sekä 6, 18 ja 36 kuukautta tehdyn toimenpiteen jälkeen.
Tutkimuskokonaisuus koostui viidestä osatyöstä, joista ensimmäisessä tarkasteltiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muuttumista sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen 18 kuukauden aikana. Toisessa osatyössä tutkimuksen kohteena olivat ohitusleikkauksen jälkeen akuuttiin sekavuuteen (delirium) sairastuneet potilaat sekä deliriumin vaikutus elämänlaatuun 36 kuukauden aikana. Kolmannessa työssä arvioitiin Euroopassa yleisesti käytössä olevan, sydänleikkauksiin liittyvän kuolleisuuden riskiä arvioivan mittarin, EuroSCOREn, kykyä ennustaa saavutettavaa elämänlaatua ohitusleikkauksen jälkeen. Neljännen osion kohteena oli kroonisen ja stabiilin sepelvaltimotaudin takia ohitusleikattujen tai pallolaajennuksen läpikäyneiden potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu 36 kuukauden seuranta-aikana ja tähän liittyen viidennessä osatyössä tutkittiin ohitusleikkauksiin ja pallolaajennuksiin liittyviä uusien kajoavien hoitojen tarvetta sekä potilaiden saavuttamaa fyysisen suorituskyvyn muutosta.
Tutkimuksessa todettiin, että sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli lähtötilanteessa merkitsevästi huonompi kuin iän ja sukupuolen vakioidussa vertailuväestössä. Myös 36 kuukauden seuranta-ajan jälkeen potilaiden elämänlaatu jäi huonommaksi kuin vertailuaineistossa. Terveyteen liittyvän elämänlaadun muutos tapahtui kaksivaiheisesti kummassakin hoitomuodossa. Toipumisen alkuvaiheen aikana tapahtunutta paranemista seurasi elämänlaadun tasapainottuminen. Tämä muutos tapahtui molemmilla sukupuolilla ja eri ikäryhmissä, sekä EuroSCOREn eri riskiryhmissä.
Sekä ohitusleikkaus- että pallolaajennuspotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani tilastollisesti merkitsevästi kuuden ensimmäisen kuukauden kuluessa toimenpiteen jälkeen. Ohitusleikkauspotilailla elämänlaatu oli lähtötasoa korkeampi 18 kuukauden kohdalla mutta 36 kuukauden kuluttua leikkauksesta taso vastasi ennen leikkausta havaittua. Tulos oli sama sekä miesten että naisten kohdalla. Yli 75-vuotiaiden elämänlaadun tasossa tapahtunut huononeminen kuuden ensimmäisen kuukauden paranemisen jälkeen oli jopa jyrkempi kuin muissa ikäryhmissä ja nämä potilaat päätyivät tilastollisesti lähtötasolleen. 15D-mittarin ulottuvuuksista koettu paraneminen hengittämisessä oli havaittavissa kaikissa alaryhmissä: tämä löydös vastannee parhaiten angina-oireen häviämistä. Ohitusleikkauspotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani samalla tavalla kuin pallolaajennuspotilailla huolimatta alun pitäen vaativammasta ja riskialttiimmasta toimenpiteestä tämän ajan tyypillisessä potilasmateriaalissa. Pallolaajennuspotilaille tehtiin lisäksi merkittävästi enemmän kajoavia uusintatoimenpiteitä 36 kuukauden seurantajakson aikana.
Kolmen vuoden kuluttua tehdystä toimenpiteestä fyysinen suorituskyky oli parantunut 86 %:lla ohitusleikkauspotilaista ja 68 %:lla pallolaajennuspotilaista ainakin yhden NYHA-luokan verran. Lisäksi 68 % ohitusleikkauspotilaista ja 58 % pallolaajennuspotilaista oli kokonaan oireettomia seurannan päättyessä. Kliinisesti merkittävä terveyteen liittyvän elämänlaadun paraneminen tapahtui useammin ohitusleikkauspotilailla. Leikkaukseen liittyvänä komplikaationa delirium huononsi saavutettua leikkauksen jälkeistä elämänlaatua ja aiheutti myös resurssien lisäkäyttöä ja alensi eliniän ennustetta. EuroSCOREn todettiin ennustavan paitsi ohitusleikkaukseen liittyviä komplikaatioita myös terveyteen liittyvää elämänlaatua rajapistesumman ollessa 3.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että terveyteen liittyvä elämänlaatu parani sekä ohitusleikkaus- että pallolaajennuspotilailla lyhyellä seuranta-ajalla ja erityisesti paraneminen havaittiin nuoremmissa ikäryhmissä. Vaikka ohitusleikkauspotilaat ovat huomattavasti vaativamman toimenpiteen kohteena, he saavuttavat vähintään saman terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisen kuin pallolaajennuksen läpikäyneet potilaat. Pitkällä tarkastelujaksolla ohitusleikkauspotilaat ovat oireettomampia, heidän fyysinen suorituskykynsä on parempi ja heitä rasittaa vähäisempi riski joutua uuteen kajoavaan tutkimukseen tai hoitoon. Ei-sairausspesifisellä mittarilla arvioitua elämänlaatua ei kuitenkaan voi pitää ainoana menetelmänä arvioitaessa sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon tuloksia, vaan se on asetettava yleistilanteeseen nähden oikeaan asemaan.
Väitöskirjatyössä selvitettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksia potilasjoukossa, joka koostui alun perin 1330 sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetetystä potilaasta. Seurattavat potilasryhmät, ohitusleikkauspotilaat (302) tai pallolaajennuspotilaat (360), muotoutuivat varjoainekuvauksen jälkeen, kun sen antaman tuloksen perusteella potilaalle tehtiin joko ohitusleikkaus tai pallolaajennus. Tutkimus ei ollut satunnaistettu. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaus tapahtui 15D-mittaria käyttäen ennen varjoainekuvausta, sekä 6, 18 ja 36 kuukautta tehdyn toimenpiteen jälkeen.
Tutkimuskokonaisuus koostui viidestä osatyöstä, joista ensimmäisessä tarkasteltiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muuttumista sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen 18 kuukauden aikana. Toisessa osatyössä tutkimuksen kohteena olivat ohitusleikkauksen jälkeen akuuttiin sekavuuteen (delirium) sairastuneet potilaat sekä deliriumin vaikutus elämänlaatuun 36 kuukauden aikana. Kolmannessa työssä arvioitiin Euroopassa yleisesti käytössä olevan, sydänleikkauksiin liittyvän kuolleisuuden riskiä arvioivan mittarin, EuroSCOREn, kykyä ennustaa saavutettavaa elämänlaatua ohitusleikkauksen jälkeen. Neljännen osion kohteena oli kroonisen ja stabiilin sepelvaltimotaudin takia ohitusleikattujen tai pallolaajennuksen läpikäyneiden potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu 36 kuukauden seuranta-aikana ja tähän liittyen viidennessä osatyössä tutkittiin ohitusleikkauksiin ja pallolaajennuksiin liittyviä uusien kajoavien hoitojen tarvetta sekä potilaiden saavuttamaa fyysisen suorituskyvyn muutosta.
Tutkimuksessa todettiin, että sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli lähtötilanteessa merkitsevästi huonompi kuin iän ja sukupuolen vakioidussa vertailuväestössä. Myös 36 kuukauden seuranta-ajan jälkeen potilaiden elämänlaatu jäi huonommaksi kuin vertailuaineistossa. Terveyteen liittyvän elämänlaadun muutos tapahtui kaksivaiheisesti kummassakin hoitomuodossa. Toipumisen alkuvaiheen aikana tapahtunutta paranemista seurasi elämänlaadun tasapainottuminen. Tämä muutos tapahtui molemmilla sukupuolilla ja eri ikäryhmissä, sekä EuroSCOREn eri riskiryhmissä.
Sekä ohitusleikkaus- että pallolaajennuspotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani tilastollisesti merkitsevästi kuuden ensimmäisen kuukauden kuluessa toimenpiteen jälkeen. Ohitusleikkauspotilailla elämänlaatu oli lähtötasoa korkeampi 18 kuukauden kohdalla mutta 36 kuukauden kuluttua leikkauksesta taso vastasi ennen leikkausta havaittua. Tulos oli sama sekä miesten että naisten kohdalla. Yli 75-vuotiaiden elämänlaadun tasossa tapahtunut huononeminen kuuden ensimmäisen kuukauden paranemisen jälkeen oli jopa jyrkempi kuin muissa ikäryhmissä ja nämä potilaat päätyivät tilastollisesti lähtötasolleen. 15D-mittarin ulottuvuuksista koettu paraneminen hengittämisessä oli havaittavissa kaikissa alaryhmissä: tämä löydös vastannee parhaiten angina-oireen häviämistä. Ohitusleikkauspotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani samalla tavalla kuin pallolaajennuspotilailla huolimatta alun pitäen vaativammasta ja riskialttiimmasta toimenpiteestä tämän ajan tyypillisessä potilasmateriaalissa. Pallolaajennuspotilaille tehtiin lisäksi merkittävästi enemmän kajoavia uusintatoimenpiteitä 36 kuukauden seurantajakson aikana.
Kolmen vuoden kuluttua tehdystä toimenpiteestä fyysinen suorituskyky oli parantunut 86 %:lla ohitusleikkauspotilaista ja 68 %:lla pallolaajennuspotilaista ainakin yhden NYHA-luokan verran. Lisäksi 68 % ohitusleikkauspotilaista ja 58 % pallolaajennuspotilaista oli kokonaan oireettomia seurannan päättyessä. Kliinisesti merkittävä terveyteen liittyvän elämänlaadun paraneminen tapahtui useammin ohitusleikkauspotilailla. Leikkaukseen liittyvänä komplikaationa delirium huononsi saavutettua leikkauksen jälkeistä elämänlaatua ja aiheutti myös resurssien lisäkäyttöä ja alensi eliniän ennustetta. EuroSCOREn todettiin ennustavan paitsi ohitusleikkaukseen liittyviä komplikaatioita myös terveyteen liittyvää elämänlaatua rajapistesumman ollessa 3.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että terveyteen liittyvä elämänlaatu parani sekä ohitusleikkaus- että pallolaajennuspotilailla lyhyellä seuranta-ajalla ja erityisesti paraneminen havaittiin nuoremmissa ikäryhmissä. Vaikka ohitusleikkauspotilaat ovat huomattavasti vaativamman toimenpiteen kohteena, he saavuttavat vähintään saman terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisen kuin pallolaajennuksen läpikäyneet potilaat. Pitkällä tarkastelujaksolla ohitusleikkauspotilaat ovat oireettomampia, heidän fyysinen suorituskykynsä on parempi ja heitä rasittaa vähäisempi riski joutua uuteen kajoavaan tutkimukseen tai hoitoon. Ei-sairausspesifisellä mittarilla arvioitua elämänlaatua ei kuitenkaan voi pitää ainoana menetelmänä arvioitaessa sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon tuloksia, vaan se on asetettava yleistilanteeseen nähden oikeaan asemaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4891]