Tunneälytaidot ikäjohtamisessa. Esimiehen tunneälytaidot ja niiden tärkeys kuntahenkilöstön arvioimana

Abstract

Väestön ikärakenteessa ja toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ovat suuri haaste yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Tehokkuusvaatimusten lisääntyminen, jatkuva kiire ja jatkuvan oppimisen tarve ovat tuoneet lisätaakkaa työntekoon. Julkisella sektorilla, erityisesti suuren murroksen keskellä olevalla kuntasektorilla, ovat toiminnan tehostamisen ohella ikäjohtamiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämistarpeet nousseet näkyvästi esille. Samanaikaisesti on alettu yleisesti tunnustaa tunteiden ja tunneälyn merkitys työelämän menestys- ja voimavaratekijänä. Tunneälytaidot ovat monien tutkimusten mukaan tärkeimpiä ja myös opittavissa olevia johtamiskompetensseja, joilla on keskeinen merkitys organisaation ilmapiiriin ja toiminnan tuloksiin.

Työelämää kohtaa Suomessa suuri rakenteellinen muutos suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Erityisen voimakkaina nämä muutokset kohdistuvat kuntasektorille: kolmasosa kuntien henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Henkilöstövoimavarojen muutoksen hallintaan, työurien pidentämiseen ja samanaikaiseen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen tarvitaan hyvää ihmisten johtamista, erityisesti hyvää ikäjohtamista.

Ikäjohtamisella tarkoitetaan työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa ja organisoinnissa niin, että jokainen työntekijä ikään katsomatta voi kokea olevansa arvokas ja saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Hyvällä ikäjohtamisella vaikutetaan henkilöstön osaamiseen, yhteistyöhön, motivaatioon, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Hyvä ikäjohtaminen kohdistuu kaikenikäisiin ja arvostaa ja hyödyntää eri-ikäisten erilaisuuden voimaa.

Hyvä ikäjohtaminen edellyttää esimiehiltä monipuolisia johtamiskompetensseja, erityisesti hyviä tunneälytaitoja. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitkä ovat niitä tunneälytaitoja, joiden oppimis- ja kehittämistarve on kunta-alan esimiehillä ikäjohtamisen näkökulmasta kaikkein suurin. Tutkimustulosten analysoinnissa kiinnitettiin päähuomio siihen, millaisia ovat eri ikäryhmiin kuuluvien vastaajien arviot oman esimiehensä tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä esimiestyössä menestymiselle.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millainen rooli tunneälytaidoilla on hyvässä esimiestyössä ja millainen yhteys vastaajien muilla taustamuuttujilla kuin ikä (mm. sukupuoli, koulutus, kokemus, työtehtävä, toimiala) oli tunneälytaitoja koskeviin arvioihin. Tutkimusprosessin päätteeksi tarkasteltiin millaisiksi riippuvuussuhteiden verkoiksi esimiehen tunneälytaidot mallintuvat näiden käsitysten pohjalta.

Tutkimuksessa käytettiin metodologista triangulaatiota. Laajan kyselytutkimuksen kohdejoukkona oli Forssan kaupungin ja sen ympäristökuntien, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän, sekä kuntien yhteisen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän koko henkilöstö. Kyselyyn vastasi 1290 henkilöä. Kyselylomakkeen pohjana oli Ruohotien kehittämä ja testaama johtamisen tunneälykkyyden mittausinstrumentti LCCQ. Se perustuu Golemanin, Boyatzisin ja McKeen (2002) tunneälymalliin ja sisältää kahdeksantoista tunneälyn johtamiskompetenssia ja niiden kuvausta.

Lomakekyselyn esitutkimusaineistona käytettiin eri toimialoja ja organisaatioita edustavien kuntaesimiesten teemakirjoitelmia (N = 38), joissa kirjoittajat pohtivat hyvän esimiehen ominaisuuksia. Tunneälytaidot osoittautuivat näissä kirjoitelmissa esimiehen tärkeimmiksi kompetensseiksi: kolme neljäsosaa kaikista hyvän esimiehen kuvauksista liittyi tunneälyn kompetensseihin. Tutkimuksen tulos on samansuuntainen monien kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Vuodesta toiseen on ihmisten johtamisen todettu olevan suomalaisen yrityskulttuurin suurin haaste. Työpaikkojen huonon ilmapiirin nähdään johtuvan ennen kaikkea esimies- ja johtamistaitojen puutteesta. Suurimmat haasteet kunta-alan henkilöstön johtamisessa kohdistuvat tämänkin tutkimuksen mukaan ihmissuhdejohtamisen taitoihin. Ryhmä- ja yhteistyötaito, taito hallita konflikteja ja kannustavuus arvioitiin lomakekyselyssä oman esimiehen selvästi heikoimmiksi tunneälytaidoiksi ja myös tärkeimmiksi tunneälyn kompetensseiksi esimiestyössä menestymiselle.

Eri-ikäisillä on erilaisia arvoja ja erilaista osaamista ja johtamisodotukset voivat vaihdella työelämän eri vaiheissa. Eri ikäryhmien näkemykset hyvässä johtamisessa ja esimiestyössä tarvittavista tunneälytaidoista olivat kuitenkin tässä tutkimuksessa lähellä toisiaan. Nämä arviot koskivat sekä oman esimiehen tunneälytaitoja että tunneälytaitojen tärkeyttä yleensäkin esimiestyössä.

Neljän eri ikäryhmän vastauksista nousi kehittämisen kannalta avainkompetensseiksi kahdeksan tunneälytaitoa: itsetietoisuuden alueella hyvä itsetuntemus, oman toiminnan johtamisessa itsekontrolli ja läpinäkyvyys, sosiaalisen tietoisuuden alueella empaattisuus ja ihmissuhdejohtamisessa kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konfliktejasekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Näihin kompetensseihin kohdistuu kuntaesimiehillä suurin oppimis- ja kehittämistarve ja ne kuuluvat kaikissa ikäryhmissä esimiehen tärkeimmiksi arvioituihin tunneälytaitoihin.

Esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa vaihtelevat erilaiset tilanteet ja kontekstit. Johtajan ja esimiehen on otettava huomioon ihmisten erilaisuus ja yksilöllisyys ja pystyttävä muuttamaan käyttäytymistään joustavasti. Tässä tutkimuksessa määriteltyjen tunneälyn avainkompetenssien kehittäminen tukee hyvän ikäjohtamisen lähiesimiestyötä ja parantaa kuntaesimiesten valmiuksia käyttää johtamisessa erilaisia, erityisesti hyvää ilmapiiriä vahvistavia johtamistyylejä. Työyhteisön hyvä ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon sekä työurien pidentämiseen, mikä on ikäjohtamisen suurin yhteiskunnallinen haaste.

Bayesilainen riippuvuussuhdemallinnus tuotti kunta-alan henkilöstön vastauksista kaksi verkkomallia, jotka lisäävät ymmärrystä tunneälytaitojen välisistä riippuvuus- ja vaikutussuhteista. Molemmat mallit ovat yhtenäisiä ja liittävät Golemanin ym. (2002) tunneälymallin kaikki kahdeksantoista johtamiskompetenssia vahvoilla sidoksilla toisiinsa.

Tässä tutkimuksessa on keskitytty hyvässä johtamisessa ja esimiestyössä, etenkin hyvässä ikäjohtamisessa, tarvittaviin johtamiskompetensseihin. Muutosten onnistunutta läpivientiä voidaan kuntaorganisaatioissa kuitenkin tukea kehittämällä esimiestaitojen rinnalla samanaikaisesti alaisten työyhteisötaitoja. Alaistaitojen kehittäminen on syytä sisällyttää myös ikäjohtamisen kokonaisvaltaisiin kehittämisohjelmiin. Ikäjohtamisen tavoitteet voidaan saavuttaa, jos työyhteisön kaikki jäsenet ymmärtävät ja hyväksyvät eri-ikäisyyden ja erilaisuuden merkityksen, jakavat ja yhdistävät osaamistaan ja toimivat yhteisten arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti.

Tämän tutkimuksen laajempi merkitys on siinä, että se tuo omalta osaltaan uutta, kaivattua tietoa tunneälyn johtamiskompetensseja ja ikäjohtamista koskevaan tutkimukseen. Se myös selventää osittain kiistanalaisia ja jopa väärin ymmärrettyjä tunneälyn, tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen käsitteitä.

The rapid change in the age structure of population and in the environment poses great challenges both to individuals, companies and the whole society. Demand on higher efficiency, constant rush and need of continuous learning increase the strain experienced by employees. Major changes are expected to take place in the municipal sector, where the focus is, besides increasing efficiency, on issues related to age management, mental stamina and well-being. At the same time, emotional intelligence (EI) is emphasized as a success factor in the working life. According to several researches, the EI competencies are the most important and learnable leadership competencies with essential impact on the atmosphere of the organization and operational results.

The purpose of this research was to determine the EI competencies, which the superiors in the municipal sector should learn and develop to be able to manage people of different ages. This research also answers to the questions, what kind of role the EI competencies play in successful leadership, what is the level of EI competencies of the superiors in the municipal organizations at the moment, and how important the employees in the municipal sector see the EI competencies. To conclude the research process the EI competencies were modelled as a network of dependencies on the basis of the opinions received.

The methods applied in the research were methodological triangulation and different statistical analyses. The essays (N = 38) on qualities of a good superior in the municipal sector were used as the qualitative preliminary study material. The essays were analyzed with a content analysis.

In the quantitative survey (N=1290) people of different ages employed in different functions of the municipal sector rated the EI competencies of their own superiors and the importance of these competencies in successful superior work. The LCCQ (Leadership Competencies and Characteristics Questionnaire) developed and tested by Ruohotie was used as the basis for the questionnaire used in the survey. The LCCQ is based on the EI model created by Goleman, Boyatzis and McKee (2002) and it includes eighteen EI leadership competencies with descriptions.

Nonparametric statistic tests were used for analyzing the answers to the questionnaire and the Bayesian Classification Modeling (BCM) for comparing the answers of different age groups. The EI competencies of the superiors, which seem to be the most important ones to learn in age management, were itemized in the summary analysis i.e. synthesis. The dependencies between the EI competencies evaluated in the questionnaire were analyzed by using the Bayesian Dependency Modeling (BDM).

The EI competencies proved to be the most important competencies in the essays written by the superiors in the municipal sector. This result is similar to several international researches. Having good relationship management skills is emphasized in leading human resources in the municipal sector. Teamwork and collaboration, conflict management and inspirational leadership were reported in the survey as the weakest points of own superiors, and these were also seen as the most important EI competencies required for successful leadership. Basically, there was very little variation in views of respondents of different ages.

Eight EI competencies were seen by the respondents of different age groups as the key competencies to be developed: in self-awareness accurate self-assessment, in self-management emotional self-control and transparency, in social awareness empathy, and in relationship management inspirational leadership, developing others, conflict management and teamwork and collaboration. These are the competencies of the supervisors in the municipal sector in which the need to learn and develop is at the highest, and which were rated as the most important emotional intelligence competencies by every age group. Development of EI key competencies contributes to good age management in superior work, and improves superiors ability to use different leadership styles with positive impact on emotional climate.

With help of the Bayesian dependence modelling two network models were produced based on the answers given by the employees of the municipal sector. These models increase understanding of the dependencies between different EI competencies. Both models include all eighteen leadership competencies of the EI model created by Goleman, Boyatzis and McKee (2002) and connect them with strong lines.