Koulutuksen laatu Viron tekniikan alan ammattikorkeakouluissa
Altmäe, Arvi (2009)
Tampere University Press
2009
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-08-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7755-3
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7755-3
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa pohditaan ammattikorkeakoulujen laatua ja laadunhallinta-menettelyjä sekä tarkastellaan duaalirakenteen mukaisen korkeakoulujärjestelmän soveltuvuutta osana Viron koulutusjärjestelmää.
Tavoitteena on tutkia eri sidosryhmien odotuksia korkeakoulutusta kohtaan sekä arvioida korkeakoulutuksen laadunvarmistuksessa sovellettuja järjestelmiä ja menetelmiä. Tavoitteena on löytää Viime kädessä pyritään löytämään Viron kehitykseen parhaiten soveltuvia menetelmiä. Tutkimuksessa on keskitytty tekniikan ja teknologian ammattikorkeakoulujen toiminnan arviointiin, mutta samalla myös koko Viron korkeakoulutason ensimmäisen kierroksen akkreditoinnin tulosten tarkasteluun.
Viron yhteiskunnan odotukset huomioon ottaen tutkimuksen tärkeimmät kysymykset ovat seuraavat:
a) Mitkä ovat eri sidosryhmien asettamat odotukset tekniikan alan ammattikorkeakoulutukselle? b) Millaisia kompetensseja tekniikan korkeakoulutuksen tulisi kehittää? c) Millaisia laadun kehittämisen menetelmiä tulisi käyttää Viron tämänhetkisessä kehitysvaiheessa?
Tutkimuksen strategian suunnittelussa lähtökohtana on ollut tutkijan pitkäaikainen kokemus ammattikorkeakoulun rehtorina sekä toiminta eri ministeriöiden koulutuspoliittisena asiantuntijana. Aineisto muodostuu korkeakoulutukseen liittyvistä dokumenteista ja delfoi-tutkimuksella kerätystä aineistosta.
Koko yhteiskunnan odotuksia on tutkittu yhteiskunnallisen ja koulutuspoliittisen aineiston kautta. Erilaiset kehitysohjelmat, ministeriöiden ja työnantajajärjestöjen kannanotot sekä tutkijan omakohtainen toiminta näissä ohjelmissa ovat tukeneet tutkimusaineiston hankintaa.
Yhtenä osana tätä tutkimusta on analysoitu akkreditoinnin ensimmäisellä kierroksella vuosina 1995-2000 korkeakoulujen rehtoreiden, Viron opetus- ja tiedeministeriön sekä Viron korkeakoulukoulutuksen akkreditointikeskuksen antamia arvioita. On myös verrattu Viron korkeakoulujärjestelmää eurooppalaisiin korkeakoulujärjestelmiin.
Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat ovat poikkeuksetta omalla alallaan korkeakoulutuksen suorittaneita, pitkäaikaisen johtamiskokemuksen ja laajan tietämyksen omaavia alansa asiantuntijoita tai yhteiskunnan mielipidejohtajia. He olivat erittäin kiinnostuneita teknisten alojen ammattikorkeakoulukoulutuksen kehityksestä Virossa.
Delfoi-tutkimuksen järjestämiseen antoi sysäyksen halu saada laaja kokonaiskuva korkeakouluopiskelijoiden mielipiteistä. Laadunvarmistusmenettelyjen kuvaamisen tavoitteena on ollut nostaa esiin tulevaisuuden oppimisympäristöt ja yhteiskunnan tarpeet nykyistä paremmin huomioon ottavia menetelmiä ja laatutyökaluja. Tavoitteena ei ollut rakentaa yhtä kaiken kattavaa laatu- tai toiminnanohjausjärjestelmää, vaan löytää uusia elementtejä ja katsantokantoja laadunvarmistuksen tehostamiseen.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Viron korkeakoulutus tulee yhdenmukaistaa eurooppalaisen duaalimallisen korkeakoulutuksen kanssa. Korkeakoulutus on tämän mukaan nähtävä koko koulutusjärjestelmän katalysaattorina ja tuotava kaikkien ulottuville. Erityisesti teknologia-alan työnantajat painottivat ammattikorkeakoulujärjestelmän kykyä tuottaa nykyistä enemmän ja nykyistä laadukkaampia, kansainväliset työvalmiudet omaavia asiantuntijoita.
Työssä oppiminen nousi tutkimuksessa esiin sekä yleisten että spesifisten kompetenssien kehittämisen merkittävänä menettelynä. Yleisistä kompetensseista korostettiin rehellisyyteen, työnantajalojaalisuuteen, vastuuntuntoon, täsmällisyyteen ja kommunikaatiovalmiuksiin liittyviä taitoja. Talouden, johtamisen, kielitaidon ja projektinjohtotaitojen merkitys on lisääntynyt kaikilla koulutusaloilla ja erityisesti insinööriammateissa. Kyky toimia tehokkaasti kansainvälisissä yritysverkostoissa asettaa yhä lisääntyviä haasteita erityisesti insinööritehtävissä työskenteleville. Tutkimuksessa tuli myös esille työmarkkinoiden ja koulun välisen yhteistyön lisäämisen avulla saatava tieto ammattispesifien kompetenssien kehittymisestä ja tulevaisuuden haasteista.
Laadun kehittämisen menettelyistä tärkeimmäksi nousi kansallisen laadunvarmistus-järjestelmän saattaminen hyvälle eurooppalaiselle tasolle (sisältäen muiden muassa auditoinnit, akkreditoinnit ja kansainväliset vertailut). Jokaisessa korkeakoulussa tulee olla selkeä oma johtamis- ja laadunvarmistusjärjestelmä, joiden tulee olla avoimia ja reaaliaikaisia. Hyvä organisaatiokulttuuri edistää laadun kehittymistä ja laadunvarmistusmenettelyjen toimivuutta. Jatkuvan parantamisen mallin mukainen toiminta antaa mahdollisuuden toteuttaa laadun jatkuvaa kehittämistä. Kansalliset ja kansainväliset benchmarking menettelyt on nopea ja taloudellinen tapa kehittää laatua jatkuvasti. Tilasuunnittelun (proksemiikan) mukaan ottaminen varmistaa koulun sisäisen toiminnan laatua ja hyvän organisaatiokulttuurin syntymistä.
Tavoitteena on tutkia eri sidosryhmien odotuksia korkeakoulutusta kohtaan sekä arvioida korkeakoulutuksen laadunvarmistuksessa sovellettuja järjestelmiä ja menetelmiä. Tavoitteena on löytää Viime kädessä pyritään löytämään Viron kehitykseen parhaiten soveltuvia menetelmiä. Tutkimuksessa on keskitytty tekniikan ja teknologian ammattikorkeakoulujen toiminnan arviointiin, mutta samalla myös koko Viron korkeakoulutason ensimmäisen kierroksen akkreditoinnin tulosten tarkasteluun.
Viron yhteiskunnan odotukset huomioon ottaen tutkimuksen tärkeimmät kysymykset ovat seuraavat:
a) Mitkä ovat eri sidosryhmien asettamat odotukset tekniikan alan ammattikorkeakoulutukselle? b) Millaisia kompetensseja tekniikan korkeakoulutuksen tulisi kehittää? c) Millaisia laadun kehittämisen menetelmiä tulisi käyttää Viron tämänhetkisessä kehitysvaiheessa?
Tutkimuksen strategian suunnittelussa lähtökohtana on ollut tutkijan pitkäaikainen kokemus ammattikorkeakoulun rehtorina sekä toiminta eri ministeriöiden koulutuspoliittisena asiantuntijana. Aineisto muodostuu korkeakoulutukseen liittyvistä dokumenteista ja delfoi-tutkimuksella kerätystä aineistosta.
Koko yhteiskunnan odotuksia on tutkittu yhteiskunnallisen ja koulutuspoliittisen aineiston kautta. Erilaiset kehitysohjelmat, ministeriöiden ja työnantajajärjestöjen kannanotot sekä tutkijan omakohtainen toiminta näissä ohjelmissa ovat tukeneet tutkimusaineiston hankintaa.
Yhtenä osana tätä tutkimusta on analysoitu akkreditoinnin ensimmäisellä kierroksella vuosina 1995-2000 korkeakoulujen rehtoreiden, Viron opetus- ja tiedeministeriön sekä Viron korkeakoulukoulutuksen akkreditointikeskuksen antamia arvioita. On myös verrattu Viron korkeakoulujärjestelmää eurooppalaisiin korkeakoulujärjestelmiin.
Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat ovat poikkeuksetta omalla alallaan korkeakoulutuksen suorittaneita, pitkäaikaisen johtamiskokemuksen ja laajan tietämyksen omaavia alansa asiantuntijoita tai yhteiskunnan mielipidejohtajia. He olivat erittäin kiinnostuneita teknisten alojen ammattikorkeakoulukoulutuksen kehityksestä Virossa.
Delfoi-tutkimuksen järjestämiseen antoi sysäyksen halu saada laaja kokonaiskuva korkeakouluopiskelijoiden mielipiteistä. Laadunvarmistusmenettelyjen kuvaamisen tavoitteena on ollut nostaa esiin tulevaisuuden oppimisympäristöt ja yhteiskunnan tarpeet nykyistä paremmin huomioon ottavia menetelmiä ja laatutyökaluja. Tavoitteena ei ollut rakentaa yhtä kaiken kattavaa laatu- tai toiminnanohjausjärjestelmää, vaan löytää uusia elementtejä ja katsantokantoja laadunvarmistuksen tehostamiseen.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Viron korkeakoulutus tulee yhdenmukaistaa eurooppalaisen duaalimallisen korkeakoulutuksen kanssa. Korkeakoulutus on tämän mukaan nähtävä koko koulutusjärjestelmän katalysaattorina ja tuotava kaikkien ulottuville. Erityisesti teknologia-alan työnantajat painottivat ammattikorkeakoulujärjestelmän kykyä tuottaa nykyistä enemmän ja nykyistä laadukkaampia, kansainväliset työvalmiudet omaavia asiantuntijoita.
Työssä oppiminen nousi tutkimuksessa esiin sekä yleisten että spesifisten kompetenssien kehittämisen merkittävänä menettelynä. Yleisistä kompetensseista korostettiin rehellisyyteen, työnantajalojaalisuuteen, vastuuntuntoon, täsmällisyyteen ja kommunikaatiovalmiuksiin liittyviä taitoja. Talouden, johtamisen, kielitaidon ja projektinjohtotaitojen merkitys on lisääntynyt kaikilla koulutusaloilla ja erityisesti insinööriammateissa. Kyky toimia tehokkaasti kansainvälisissä yritysverkostoissa asettaa yhä lisääntyviä haasteita erityisesti insinööritehtävissä työskenteleville. Tutkimuksessa tuli myös esille työmarkkinoiden ja koulun välisen yhteistyön lisäämisen avulla saatava tieto ammattispesifien kompetenssien kehittymisestä ja tulevaisuuden haasteista.
Laadun kehittämisen menettelyistä tärkeimmäksi nousi kansallisen laadunvarmistus-järjestelmän saattaminen hyvälle eurooppalaiselle tasolle (sisältäen muiden muassa auditoinnit, akkreditoinnit ja kansainväliset vertailut). Jokaisessa korkeakoulussa tulee olla selkeä oma johtamis- ja laadunvarmistusjärjestelmä, joiden tulee olla avoimia ja reaaliaikaisia. Hyvä organisaatiokulttuuri edistää laadun kehittymistä ja laadunvarmistusmenettelyjen toimivuutta. Jatkuvan parantamisen mallin mukainen toiminta antaa mahdollisuuden toteuttaa laadun jatkuvaa kehittämistä. Kansalliset ja kansainväliset benchmarking menettelyt on nopea ja taloudellinen tapa kehittää laatua jatkuvasti. Tilasuunnittelun (proksemiikan) mukaan ottaminen varmistaa koulun sisäisen toiminnan laatua ja hyvän organisaatiokulttuurin syntymistä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]