Talousjournalismin tiennäyttäjät Venäjällä: Kansainväliset vaikutteet ja paikalliset erityispiirteet Kommersant- ja Vedomosti-sanomalehdissä
Koikkalainen, Katja (2009)
Koikkalainen, Katja
Tampere University Press
2009
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-07-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7753-9
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7753-9
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee venäläistä talousjournalismia käyttäen esimerkkeinä kahta sanomalehteä, Kommersantia ja Vedomostia. Tarkastelun kohteena ovat näiden julkaisujen muotojen ja sisältöjen kehittyminen sekä venäläisten talousjournalistien näkemykset työstään ja talouslehtien paikasta mediakentällä. Länsimaiset talouslehdet ovat toimittajille tärkeitä vertailukohtia venäläisen median ohella.
Tutkimuskohdetta lähestytään kenttäteorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen näkökulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venäläisten journalistien teemahaastattelut sekä sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentällä, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisältöjen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien välillä.
Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistöstä, joka on reagoinut toimintaympäristön muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentän kehittymisessä. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentälle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentälle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle lehti oli ensimmäisten joukossa määrittelemässä 1990-luvun venäläisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hämmentää kentän voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tärkeimpänä talouselämää seuraavana päivälehtenä tuodessaan kansainvälisten sanomalehtien esimerkeistä muokatun lehtityypin Venäjälle.
Tutkimuksen perusteella Venäjän nykyinen talouslehdistö on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttäjästä talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin läntisiä malleja, osin omia perinteitään. Talouslehtien kenttä on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jälkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisältöjen vakiintumisen kautta, ja ne ovat näyttäneet menestyvän hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninäkökulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lähteinä. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venäläiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat vielä hieman Kommersantia enemmän faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyyttä. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin läntisessä journalismissa, mutta toimintaympäristö vaikuttaa käytäntöjen muotoutumiseen.
Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut näyttävät edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitävän sitä tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venäläisestä mediasta, jossa on nähty olevan monia autoritaarisuuden piirteitä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisellä alueella.
Tutkimuskohdetta lähestytään kenttäteorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen näkökulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venäläisten journalistien teemahaastattelut sekä sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentällä, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisältöjen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien välillä.
Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistöstä, joka on reagoinut toimintaympäristön muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentän kehittymisessä. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentälle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentälle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle lehti oli ensimmäisten joukossa määrittelemässä 1990-luvun venäläisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hämmentää kentän voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tärkeimpänä talouselämää seuraavana päivälehtenä tuodessaan kansainvälisten sanomalehtien esimerkeistä muokatun lehtityypin Venäjälle.
Tutkimuksen perusteella Venäjän nykyinen talouslehdistö on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttäjästä talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin läntisiä malleja, osin omia perinteitään. Talouslehtien kenttä on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jälkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisältöjen vakiintumisen kautta, ja ne ovat näyttäneet menestyvän hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninäkökulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lähteinä. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venäläiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat vielä hieman Kommersantia enemmän faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyyttä. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin läntisessä journalismissa, mutta toimintaympäristö vaikuttaa käytäntöjen muotoutumiseen.
Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut näyttävät edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitävän sitä tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venäläisestä mediasta, jossa on nähty olevan monia autoritaarisuuden piirteitä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisellä alueella.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]